Onko se sinulle henkilökohtaisesti Vapahtajamme syntymäjuhla vaiko jotain muuta? Jos jotain muuta niin mitä? Kävitkö lähiomaistesi haudalle viemässä kynttilän? Jos kävit, mitä koit ja tunsit tuona hetkenä? Minä kävin. Kuva sieltä:
http://www.aijaa.com/v.php?i=5451673.jpg
http://www.aijaa.com/v.php?i=5451673.jpg
Vastaukset 18
Vanhimmat
..joulu on merkinnyt rauhallisia päiviä jolloin on voinut levätä kunnolla. Ei töitä, ei harrasteita, ei opiskelua vaan silkkaa lepoa ja rauhaa. Monesti Ihan Yksin ja se on ollut ihanaa. Jossain vaiheessa elämä oli aika hektistä eikä rauhallisia hetkiä ollut juuri koskaan. Joulu oli niitä harvoja aikoja jolloin oli ylipäätään mahdollista hiljentyä ilman huonoa omaatuntoa.
Nyt jouluista tulee varmaan erilaisia, kun on perhettä. Kyllä mä lapsille voin vähän touhottaakin jos vain suinkin jaksan; pipareita, jokunen lahja jne. Tää joulu antoi jo esimakua.. Tulin siihen tulokseen että jatkossa EN tee ainakaan kaikkia joulupöydän laatikoita, rosollia, graavikaloja ja karjalanpiirakoita alusta loppuun itse. Meinasi nimittäin pientä stressiä pukata jossain vaiheessa kun oli turhan kunnianhimoiset ruoanlaittosuunitelmat. x) Joulu ei saa olla suorittamista vaikka juhlan tekemiseen jonkin verran aikaa ja vaivaa panostaisikin. Rauha ja hiljentyminen ovat tärkeämpiä kuin pöydän täydeltä itsetehtryjä ruokia.
Erään rakkaan haudalla olisin halunnut käydä, mutta hänen haudalleen on liian pitkä matka. Muistelin kyllä jouluna tätä rakasta ihmistä lämmöllä. Kaunis kuva. :)
Samoilla linjoilla olemme. Pois turha kiire ja hössötys. Pois markettien ja kauppakeskusten "petteri punakuono" fiilistely ja holtiton/epätoivoinen joululahjojen etsiskely. Pois joutavanpäiväinen rauhattomuus. Tilalle joulumieltä ja mietiskelyä hiljaisuudessa. Siitä se joulu syntyy.
Hyviä lupauksia vähäosaisten auttamisesta ja heidän tykönään vierailusta, hyviä lupauksia, ettei lähde mukaan kulutushysteriaan vaan viettää rauhaisan leippoisan joulun, joka on kristuksen syntymäjuhla. Mutta...taas löysin itseni rähmälläni joulustressistä, ystävien ja omaisten lahjat, kaikki jouluvalmistelut ja suunnaton kiire ja ryntäys sinne tänne. Lopputuloksena ihmettelyä...taas tässä kävi näin.
Olet varmasti jo itse päässyt tälläisestä väärästä joulunviettotavasta, kauniista rauhallisesta kuvasta päätellen. Ehkä minäkin ensi vuonna....,taas yritän.
Ajatuksemme ja tahtotilamme eivät vastaakaan oikeaa todellisuutta.
Jk. kristus muuten kirjoitetaan isolla alkukirjaimella:) Siis Kristus.
No, kappas. Tiedänhän minä sen, että Kristus, kuten Jeesuskin kirjoitetaan isolla. Minulla tämä painokirjapaholainen on viimeaikoina kiusannut vähän liikaa.
Muuten hauska juttu tuosta paholaisesta tuli mieleeni. En tiedä mikä kumma nega oli kimpussani, mutta ensin hajosi telkkari, sitten auto, monitoimikone, sauvasekotin, keittön lamput pimeni ja pihassa ollut vieraiden auto ei lähtenyt käyntiin, hmm..jäiköhän joku mainitsematta. Mutta, pointti oli se, että kaikki tämä samana päivänä ja perä jälkeen. Kai tämänkin painokirjapaholaisen syyksi siis saa laittaa, jos kirjoittelen väärin. Niin...että tämmöstä vaan..kerroin...tässä.
P.S. en sitten tarkistanut tekstiäni.
Nimimerkistäsi puuttui a-kirjain:) No eipä tuo minua haittaa. Ei kirjoitusvirheet/oikeinkirjoitus ole koskaan häirinneet. En katso ulkoisen tekstin puhtauteen vaan viestin sisältöön. Ainoastaan sisällöllä on minulle merkitystä. Jopas teillä kummittelee, vieläpä saman päivän aikana noin paljon. Pitäisiköhän sinun kutsua minut hätäapuun, ajamaan ulos manauksellani nuo riivaajahenget? Olen aika taitava siinä. Voihan se tosin olla pelkästään Myrphyn laki, joka kohdallesi sattui osumaan tällä kertaa.
Aika pelottavaa se oli. Joku manaaja voisi olla paikallaan.. Ihmeellistä oli sekin, kun kaikki laitteet alkoi kuitenkin pelittämään yksi toisensa jälkeen. Ihan uskomaton juttu. Myrphyltä se ei oikein vaikuttanut, kun tykkäsi pelkistä koneellisista laitteista, luulen että räyhähenki oli asialla...hui tule vaan ajamaan se pois!
Mitäpä naiset eivät keksisikään (vaikka kynnet) kun virheitä tekevät:) En taida uskaltaa tulla sittenkään. Toisaalta ei minun edes tarvitse tulla noiden pikkujuttujen takia. Onhan minulla mitä parhaimmat kaukoparantajan lahjat.
Jk. Yritähän nyt käynnistää sitä monitoimikonettasi, huomaat etteivät ihmeiden ajat ole ohi.
Siinä vasta oikea manaajien manaaja, jättää seurakuntalaisensa pulaan, kun pelkää niin paljon demoneja. Kaukoparannus ei ole minun juttu, se on huuhaata, enkä sellaiseen usko. Kunnollinen pappi siinä pitää olla asialla, että homma hoituu. Sori, ei taida kaukoparannus nyt auttaa. Niin, ainoa muuten oli tuo monitoimikone, joka meni p-päreiksi ja joudun tilalle ostamaan tänään uuden. Kaikki muut toimii taas.
Enkä mitään selittele, kynnet ne on, jotka mättää tällä kertaa, ei henget. Pidän mielessä seuraavan kerran, jos negatiivinen energia rupeaa hajottamaan mun huushollia, niin pistän sinulle hätäisen viestini, että voit koittaa ihan mitä vaan.
Juuri siksi halusin toimia kaukoparannuskeinoillani sinun tapauksessasi kun en yksinkertaisesti voi jättää hetkeksikään seurakuntalaisiani oman onnensa nojaan. Jotenkin nyt harmittaa jälkikäteen kun olin jo eilen kirjoittanut vieraittesi auton korjanneeni kaukoparannuksellani. Pyyhin tekstin pois ja vaihdoin monitoimikoneeksi. Ainoaksi, joka sittemmin tuli toimintakyvyttömäksi. Toivottavasti en nyt menettänyt uskoasi todellisten parantajalahjojeni tuottajana.
Jk. Tekevälle sattuu, kuten kaukoparantajallekin.
Mitäpä tuosta. Tärkeintä on, että laitteet pelittää. Nyt olisikin sitten vuorossa Uusi Vuosi ja 20 henkeä tulossa kotiini sitä viettämään. Karaokelaitteet ei nyt saisi ainakaan missään tapauksessa mennä epäkuntoon, eikä uunit sun muut. Nyt on vähän epävarma olo jo vatsassa, jos tuollainen samanlainen konehirviödemo iskisi jälleen. Siinä olisi Uusi Vuosi jo heti alkuunsa pipareina.
Sitä vaan..tässä, että pientä paniikkia pukkaa.. Parantajanlahjoistasi en tiedä, mihin ne pystyvät?
No ei kun hauskan pitoon sitten. Kyllä laitteet pelittävät, luota minuun. Olkaa nyt kuitenkin varovaisia ilotulitteiden kanssa. Niin ja suojalasit sitten silmille!
Jk. Myöhästynyt joulutervehdykseni:
http://www.aijaa.com/v.php?i=5467287.jpg
Vuosi vuodelta yhä vähemmän. Jouluvaloista pidän, mutta ei tule mulle joulu syömällä. Mitään uskonnollista merkitystä en siihen liitä. Onhan Jeesuksen syntymä jouluun muutenkin teennäisesti ajoitettu, jouluhan ei ole alunperin kristillinen juhla. Joskus reilu 300 vuotta jkr päättivät sijoittaa Jeesuksen syntymän joulun aikoihin, sitä ennen se oli tammikuussa. Kirkollineuvosto päätti samoihin aikoihin myös siitä, kuuluuko jälleensyntyminen kristillisiin oppeihin vai ei ja pitääkö viittaukset niihin poistaa kirjoituksista.
Siinä vitsissä, jossa kaksi teiniä ihmettelee, että miksi sitä Jeesusta pitää jouluunkin ympätä, niin olivatpahan oikeassa.
että jotain joulusta sentään irti revit, vaikkapa nuo jouluvalot. Mitä tulee tuohon joulun vietto ajankohtaan ajateltuna Kristuksen syntymää, niin eihän vanhan kalenterin mukaisesti vieläkään joulua vietetä joulukuussa vaan vasta tammikuussa. Mielestäni tämä palsta ei liene oikea, jos alamme pohdiskella kristinuskon sanomasta sen syvällisemmässä merkityksessä. Sopivampiakin keskustelupalstoja lienee tarjolla. Sallittaneen meille kuitenkin jonkinasteinen kynnyksen ylitys, ennen kuin viestimme palstalta poistetaan:)
Jk. Omana aikanaan Jeesus ratsasti aasilla. Nykyisin aasit ratsastavat Jeesuksella.
Minulle Joulu on Vapahtajan syntymäjuhla, vaikka ei se todellisuudessa näin jouluna ollutkaan. Luin jo aika nuorena, että joulu oli suomalaisille keskitalven juhla, jolloin päivä kääntyi kevääseen. Silloin syötiin ja iloittiin, koska pimein aika oli takanapäin. Varauduttiin ankeisiin aikoihin, jotka ennen kevättä oli kestettävä.
Olen yhdistänyt nuo kaksi toisiinsa, omalla tavallani. Aina kun se on ollut mahdollista, vietän joulua hiljaisuudessa ja rauhassa. Ellei, ainakin ”karkaan” välillä omille teilleni. En mielelläni edes avaa telkkaria, radion kyllä. Käydään saunassa, syödään mutta vain sellaisia ruokia, mistä tykätään.
Kynttilän valoa, hiljaista puuhastelua ja kävelylenkki hautausmaalla. Muistelemme niitä, jotka ovat jo poiskutsuttuja. Hauskoja juttuja, kaipausta ja muita mieleen tulevia seikkoja.
Moni ei ymmärrä tällaista, sillä aina joku joko ”loukkaantuu” tai jotenkin syyllistää, kun emme ole tehneet sitä tai tätä. Olisi pitänyt käydä jonkun luona, antaa jotain lahjoja tai kortteja. Jos muuta ei keksitä, niin haukutaan itsekkäiksi. Sinänsä mielenkiintoinen aspekti?
Lahjoja annan vain lasten lapsille. Muille laitan uuden vuoden kortit tai tekstiviestin. En enää viitsi toivottaa jouluja heille, joille se ei merkitse samaa kuin minulle. Pelkkää ulkokohtaista löpinää, sitä niin uusperinteistä touhotusta.
Muuta en osaa lisätä, niin itseni kaltaisesti kirjoitit.
Jk. Olet mielestäni ymmärtänyt joulun sanoman/rauhan hyvin.
Tähän saakka joulu on merkinnyt lähinnä huolenpitoa läheisistä ja töitä - nämä asiat olen yrittänyt sovittaa joulun tienoille parhaani mukaan. Tästä joulusta eteenpäin en tiedä. Mieheni jätti mut parinkymmenen vuoden yhdessäolon jälkeen juuri tänä jouluna. En osaa oikein ajatella, millainen ensi joulu on...
Ikävää tuo eronne. Kaksikymmentä vuotta on pitkä aika parisuhteessa, siinä ajassa oppii jo paljon tuntemaan kumppaniaan ja yhteisen hioutumisen kautta myös oivaltamaan itseään. Itse olen ollut naimisissa jo 31 vuotta saman naisen kanssa. Voin vain kuvitella millaista olisi elämäni jos eroaisimme, olkoonkin että joskus on ollut hyvinkin raskasta. Nyt ei enää.
Jk. Voimia sinulle. Kyllä sinä pärjäät.