En voi lakata ihmettelemästä erästä asiaa..Esimerkkinä VW transportteri 13 vuotta vanha 1.9 turbodiesel vanhalla syöttöpumpulla pakkasta 25 astetta matkantekovauhti normaali 90 km/h kuormaa n.600 kg tavaratilassa myös oma lämmityskenno jolla saa sen pidettyä tosi kuumana kuten myös ohjaamon jossa on ihan rantaloma keli. Moottorin lämpömittari pysyy kokoajan normaalissa . Ja sitten vertailuna samakoppainen auto 2.5 TDI koneella niin peräkkäin ajettaessa samaa vauhtia ajettaessa moottorin lämpö ei riitä edes ohjaamon lämmittämiseen ja kulutus on sama.Selitykseksi ei kelpaa että TDI tuottaa lämpöä vähemmän koska kulutus on sama ja( energiaa ei voi haihtua ilmaan noin vain . tehoerokaan ei selitä mitään koska matkavauhti on sama ja tuulenvastus ym hidasteet samat.
Toivon viisaita laskelmia tähän kiperään ongelmaan ja käytännön kokemuksia.
Toivon viisaita laskelmia tähän kiperään ongelmaan ja käytännön kokemuksia.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tuohon asiaan liityy kaksi eri asiaa.
Toisaalta en tunne kummankaan moottorin rakennetta, mutta tuo uudempi lie suoraruisku Diesel ja vanhempi esikammio. Jos näin olisi, niin suoraruisku Diesel tuo vähemmän lämpöenergiaa toimiessaan, mutta silloin kulutus on pienempi.Toisalta on huomioitava, miten Diesel litra sisältää energiaa yli 10Kw eli pienikin kulutusero voi näkyä jo lämpöenrgiassa.
Mutta, jos kulutus on todella sama ja havintosi on tosi, niin merkittävin tekijä on termostaatin vuotaminen/tihkuminen.Nimittäin kovilla pakkasilla termostaatin ei tarvitse erikoisemmin vuotaa, niin se vie sen ylimääräisen lämpöenergian ulos jäähdyttimelle.
Mutta toinen asia,- vai oliko se jo kolmas, niin tarkoitatko todella, ettei moottorin lämömittarin viisari nouse nomaali korkeuteen eli termostaatti olisi kiinni koko ajan ajettaessa.. (jos se on kunnossa). Jos lämpömittari näyttää normaalia lämpötilaa (termostaatin avutumista), niin ohjaamon lämpenemiseen vaikuttaa taas lämmityslaiteiden teho,- ei moottorin lämötila.
Tietysti korin lämpöhäviöt on oma lukunsa. Samoin moottorien hyötysuhteet voivat olla erilaiset , vaikka ajaa samaa nopeutta ja samoissa olosuhteissa. Onhan tapauksessasi moottorit rakenteeltakin erilaiset.
Siirryttäessä kehittyneempiin moottoreihi 80-luvulla lämmöntuotosta hyttiin tuli vaativampaa.
Jotku merkit eivät osaa sitä vielä 2000- luvullakaan.
Se on totta, miten nyky Diesel moottoreiden avulla sisätilan lämmittäminen lie vaativampaa puuhastelua.No, muuta erikoista tässäkään ei ole, vaan se, että suunnittelijoiden tulisi uskoa, miten Pohjolan oloissa lämmityslaitteen kenno tulee olla riittävän iso ja moottorin tila suojattava ylimääräiseltä viimalta. Siis pyrittävä siihen. että moottorin tuottamaa vähäistä lämpöenergiaaa ohjataan hallitusti juuri termostaatin avulla. Kun termostaatti on vielä kiinni, niin moottorista "haihtuva" lämpöenergia olisi mahdollisiman vähäistä.
Paras tilannehan olisi, miten sitä hukkantuisi vain lämmityslaitteen kautta.
Omassa Hiace D4D/02 Bussi, termostaatti juuri ja juuri on avautumassa kun sisätilan (2 kpl) lämmittimet on toiminnassa ja ajotapa on rauhallinen 80 km/h, 20 asteen pakkasella.No, sisätila on todella lämmin, mutta ylimääräistä lämpöä ei moottori tunnu liiemmin kehittävän..
Jos ajat autolla 100 km yhdessä tunnissa ja auto kuluttaa 6 l/100 km on tarvittava teoreettinen lämpötehosi ollut 60 kWh. Se jakaantuu useaan menoerään joista suurimmat ovat kitkahäviöt, vierintävastuksen voittaminen ja lämpöhäviöt.
Lämpöhäviöstä osa hupenee moottorin, pakoputken, pakokaasujen kautta tapahtuvaan lämmönluovutukseen. Se mikä jää ylimääräiseksi on jäähdytettävä jäähdytinjärjestelmässä ja osa siitäkin on saatavissa lämmitysjärjestelmän käyttöön lämmityslaitteen kautta. Kun moottorin sitoutunutta lämpöenergiaa voidaan hukata tehokkaasti jäähdyttimen avulla on termostaatin toiminta avainasemassa pakkasella kun moottorin tuottamaa lämmintä nestettä halutaan ohjata lämmityslaitteelle.
Moottorin jäähdytysjärjestelmä on pakko mitoittaa sellaiseksi, että helteelläkin on siinä riittävästi kapasiteettia moottorin tuoman lämmön jäähdyttämiseen, silloinhan esim. lämmityslaite ei ole lisäämässä tätä jäädyttämistä ollenkaan.
Moottorin lohkon rakennemateriaali, jäähdytystapa, pakokaasujen lämpötila yms. seikat myös vaikuttavat aika paljon siihen paljonko moottoriin sitoutuu lämpöä "hyötykäyttöön" polttoaineen palaessa.
Lämmityslaitteen kennon rakenne, ilmanotto yms. seikat vaikuttavat paljon sen tehokkuuteen, muutaman sentin vahvuisessa kennossa ei voida nostaa lämpötilaa esim. -25 pakkasasteesta vaikkapa 70:n lämpöasteeseen. Lämmityslaiteen mitoittaminen pohjolan oloihin onkin haastavaa, siihen ei riitä jonkin valmistajan "yleiseurooppalainen" malli alkuunkaan.
Kun kaikki ynnätään yhteen, pieni polttoaineen kulutus, huonosti suunniteltu termostaattijärjestelmä, liian pieni lämmityslaitteen koko ja huono ilmankierto tulee varmasti vaikeuksia selvitä pohjolan kovista pakkasista.
Eli 1.9 TD esikammiodiesel vs 2.5 TDI suoraruisku. Esikammiodiesel tuottaa hyvin hukkalämpöä johtuen suuremmasta pinta-alasta sylinterissä (esikammio kasvattaa sitä). Syöttöpumppu ei juurikaan siis vaikuta lämmöntuottoon, vaan esikammio vaikuttaa. en sen paremmin noita vaginan moottoreita tunnekaan... mutta pannaan arvaten:
"Selitykseksi ei kelpaa että TDI tuottaa lämpöä vähemmän koska kulutus on sama"
-energia tavallaan haihtuu ilmaan - polttoaineen energia muuttuu lämmöksi suurimmalta osin. Eli ollaan tilanteessa, jossa on lähes identtiset autot ja tilanne, vain eri moottori. Moottoreista otetaan sama teho molemmissa tapauksissa, kyllä. Polttoaineenkulutukset ovat samat. Eli ottotehot (tavallaan polttoaineena) ovat molemmissa samat ja antotehot (teho kampiakselilta) ovat samat. Ero tulee siis tehohäviön (hukkalämmön) osalta siitä, miten se käsitellään.
--->> veikkaisin, että 2.5 TDI:ssä on tehokkaampi jäähdytysjärjestelmä suurempien tehojen vuoksi tai sitten sen termostaatti on vialla. se haihduttaa tuotetun lämmön ilmaan sen sijaan, että se johdettaisiin ohjaamoon.
----->>> suosittelisin termostaatin vaihtoa tai pahvia nokalle.
Vanhempi on esikammiodiesel, uudempi suorasuihkudiesel. Esikammiodieselissä kuumana käyvät esikammiot (osa palotilaa) ovat sylinterikannen sisällä, eli juuri siellä mistä lämpö johdetaan jäähdytysvedessä lämmityslaitteelle. Esikammiodieselin hukkalämmöstä menee jäähdytysveteen huomattavasti suurempi osa kuin suorasuihkutusdieselissä, jossa suuri oasa hukkalämmöstä menee harakoille pakokaasujen mukana.
Itsella on kokemusta TD- ja TDI-Ventosta 90-luvulta. Perheessä oli molemmatr yhtä aikaa. Muuten täysin samanlaiset autot olivat lämpimyyden suhteen kuin eri planeetalta. TD:n lämppäristä tuli hyvin lämmintä ilmaa 1. kilometrillä ja pitemmässä ojossa lämpöä sai vähentää vielä 20 asteen pakkasella. TDI:tä ei tahtonut saada lämpimäksi kuin Eberillä.
Tuo on totta, mitä pohdit, mutta kaveri aloituksessa pohti kulutuksen olevan sama molemmilla moottoreilla ja samassa olosuhteessa. Suoraruisku Dieselhän on taloudellisempi juuri sen/kin tähden, että se hyödyntää polttoaineesta enemmän työenergiaksi.
Toisaalta jo jarrujen laahaaminen vaikutaa jo kulutuksen nousuun.
Ei mene läpi termostaattiongelma koska "JOKA AINUT " kyseinen TDI kone EI tuota tarpeeksi lämpöä ilman lisälämmittimen apua eli ainutkaan vastaus ei ole selvittänyt TODELLISTA kysymystä.
Tarkoitatko todella,- ettei lämpömittarin viisari ole kohonnut ajonaikana termostaatin avaus kohtaan. Siis ajatpa vaikka 100km niin moottorin lämmöt eivät nouse normaaliin ajon aikana.
Se on totta, miten omassa autossa,- jos ei lämmitä eberillä jo valmiiksi moottoria kuumaksi, niin lämmöt eivät nouse pakkasilla normaaliin kuin 25km ajon aikana. Jotain on vialla, jos lämmitetty moottori ei tuota vielä tarpeeksi lämpöä.
Jos tuo TDI kone ei tuota lämpöä niin paljon, niin tämä näkyy kulutuksessa.Joko kulutuksen havainnoinnissa on virheellisyyttä tai sitten jäähdyttimeen virtaa lämpöenrgiaa.Jos termostaatin ohi ei ole vuotoja, niin jäähdytin on kylmä.Tämän voi todeta jo helposti.
Niin, polttoaineen energiahan muuttuu moottorissa lämmöksi ja työenergiaksi ja jos tarvittava energia työhön on sama kuin vertailuautossa, niin luonnollisesti tapauksessasi kulutus on pienempi.Jos kerta lämmöntuotto on huomattavasti pienempi.