Tässä pieni ongelmani..
Miehelläni on kaksi lasta edellisistä suhteista. Toinen on tyttö 8v ja toinen poika 1,5v.. Mulla ei ole mitään niitä vastaan, ihania lapsia molemmat. Mutta kun olen yhdessä mieheni kanssa ja jompi kumpi lapsista on lähellä ja mun pitäis kattoo niiden perään/tutustua jne.. niin menen ihan lukkoon, en osaa olla.. pieni paniikki/jännitys päällä, et miten olis, mitä tekis ja mitä sanois.. Tytär ku kuitenki on jo isompi ni pitäis osata ollakin.. En ole ite valmis äidiks, täytän tänä vuonna kuitenki 24v, et luulis et osaisin jotenki olla mut.... kuitenki pikkusiskoa hoitanut iha pienenä ja vieläki sen kaa monesti, tietty se on jo täl hetkel 13v... Mieheni ei tykkää laisinkaan siitä etten osaa olla lasten kaa! Sil menee hermot! Se haluis et voisin haluta tutustua ja olla normaalisti ja tykätä olla niiden kaa.. mieheni tytär oli sanonu miehelleni jo et miks vaihto naista ku tää sun nykyinen ei halua edes olla kaveri tai mitään, tää sun edellinen nainen oli niin kiva.. eli tämän pojan äiti! Tytär on toisesta suhteesta.. Tästä aiheesta on nyt ollu riitaa muutamaan kertaan! En haluisi että tästä asiasta riideltäisiin.. kuitenkin hyväksyn mieheni lapset ihan täysin, mulla ei ole mitään niitä vastaan, lapset ovat kivoja! Mutta...... Tilanne on siis tämä viel, et lapset asuvat omissa kodeissaan, tytär äidillään kuten myös poika. Mieheni näkee niitä aika harvoin.. silloin kun vain on mahdollista.. luulis et mäkin tässä tilanteessa osaisin olla... hmm....
Onko kenelläkään neuvoa?? Miten voisin saada asian hoidettua nätisti.. ja osata olla edes jotenki.. harmittaa ku haluaa mut ei oikein pysty, mistä se johtuu? Olenko ihan outo? hmm... laittakaa mietteitä.. :)
Miehelläni on kaksi lasta edellisistä suhteista. Toinen on tyttö 8v ja toinen poika 1,5v.. Mulla ei ole mitään niitä vastaan, ihania lapsia molemmat. Mutta kun olen yhdessä mieheni kanssa ja jompi kumpi lapsista on lähellä ja mun pitäis kattoo niiden perään/tutustua jne.. niin menen ihan lukkoon, en osaa olla.. pieni paniikki/jännitys päällä, et miten olis, mitä tekis ja mitä sanois.. Tytär ku kuitenki on jo isompi ni pitäis osata ollakin.. En ole ite valmis äidiks, täytän tänä vuonna kuitenki 24v, et luulis et osaisin jotenki olla mut.... kuitenki pikkusiskoa hoitanut iha pienenä ja vieläki sen kaa monesti, tietty se on jo täl hetkel 13v... Mieheni ei tykkää laisinkaan siitä etten osaa olla lasten kaa! Sil menee hermot! Se haluis et voisin haluta tutustua ja olla normaalisti ja tykätä olla niiden kaa.. mieheni tytär oli sanonu miehelleni jo et miks vaihto naista ku tää sun nykyinen ei halua edes olla kaveri tai mitään, tää sun edellinen nainen oli niin kiva.. eli tämän pojan äiti! Tytär on toisesta suhteesta.. Tästä aiheesta on nyt ollu riitaa muutamaan kertaan! En haluisi että tästä asiasta riideltäisiin.. kuitenkin hyväksyn mieheni lapset ihan täysin, mulla ei ole mitään niitä vastaan, lapset ovat kivoja! Mutta...... Tilanne on siis tämä viel, et lapset asuvat omissa kodeissaan, tytär äidillään kuten myös poika. Mieheni näkee niitä aika harvoin.. silloin kun vain on mahdollista.. luulis et mäkin tässä tilanteessa osaisin olla... hmm....
Onko kenelläkään neuvoa?? Miten voisin saada asian hoidettua nätisti.. ja osata olla edes jotenki.. harmittaa ku haluaa mut ei oikein pysty, mistä se johtuu? Olenko ihan outo? hmm... laittakaa mietteitä.. :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei se ole outoa ettei osaa heti kommunikoida "vieraitten" lapsien kanssa.
Minullakin meni puoli vuotta kun aloin viihtymään mieheni siskon lapsien kanssa.
Nykyään he ovat yökylässä meillä ja tutustuin heihin pikkuhiljaan.
Se oli vaikeeta,koska minulla ei ole sisaruksia ja olen tehnyt abortin 15-vuotiaana.
Aloita juttelemalla vanhemmalle koska hän ymmärtää jo ja sitten poika voi tietysti vierastaa mutta kyllä hän sinut oppii tuntemaan.Leikit hänen kanssaan ja olet normaali.Ajattelet,että joskus minullakin on omia lapsia ja nyt voin harjotella äitinä olemista.kyllä se siitä :)
Pitäisikä sinun miehesi mielestä olla äiti hänen lapsilleen, jotka joskus tulevat käymään?
Jos et osaa viihdyttää (ja miksi sinun pitäisi)tuon ikäisiä lapsia, niin selitä miehellesi ja hoida esim. heidän fyysiset tarpeet, laita ruoka, siivoa jäljet ja käy ehkä ulkoilemassa heidän kanssaan ja anna miehesi viettää laatuaikaa lastensa kanssa. Ettei vain olisi miehesi tapa alistaa sinua, jokainen ymmärtää, että toisilleen vieraat ihmiset tarvitsevat aikaa.
Niin se vain on...
Ja mitä tulee tuohon miehesi kommenttiin ettet osaa olla lasten kanssa, niin pitäisikö sinun käyttäytyäkään kuin äiti. Itse miehesi on lapset hankkinut, joten ei sinun tehtäväsi ole heti olla niitä täysipäiväisesti hoitamassakaan.
Toki ymmärrän, että mies haluaa teidänkin ns. tulevan toimeen, mutta ei alun perusteella voi sanoa miten menee loppujen lopuksi.