Menetin melkein syntymään valmiin vauvani.muistot alkavat tulla pintaan aina joulun tienoilla,vaikka aikaa on jo kulunut.Vauvani koki kohtukuoleman koska istukka ei enää toiminut kunnolla,neuvolassa ihmeteltiin huonoja sydänääniä,ja passitettiin sairaalaan,poika kuoli kuitenkin matkalla sinne. Uuden vuoden päivänä synnytin kuolleen vauvani...tuntuu ettei siitä pääse koskaan yli,vaikka aika helpottaa tilannetta.Mutta elämä jatkuu ja vuonna 2000 sain terveen ihanan pojan,kirjoitin tämän siksi,että jos on kohtalotovereita,niin tarvitsee muistaa että ELÄMÄ JATKUU...
UUDEN VUODEN AATTO 1996
tammienkelin äiti
0386
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.