olen ollut yhdessä 3 vuotta poikaystäväni kanssa.
Petin häntä vuosi sitten häntä pari kertaa yhden mielettömän suloisen ja ihanan miehen kanssa.Tämä mies on töissä englannissa ja asuu myös siellä.Nyt emme ole olleet sitten kahteen vuoteen missään tekemisissä.En tiedä kun hänen nimensä,No sitten tulin raskaaksi.
Ja olen varma että lapsi on tämän englannissa asuvan miehen.Lapseni on nyt 2-vuotias ja poika.Hän on yhtä vaalea kun tämä kundi ja hänellä on ihan samanlainen nenä.
En ole kertonut poikaystävälleni koska hänellä on ollut mielenterveys ongelmia äitinsä kuoleman jälkeen.Enkä tiedä miten kertoisin,inhottavaa elää valheessa ja poikaystävä luulee tietenkin että lapsi on hänen.
Meillä meni muutenkin huonosti silloin kun petin häntä joten emme harrastaneet seksiä tai olleet muutenkaan tekemisessä toistemme kanssa.
Asumme nyt yhdessä vaikka poikaystävä haluaisi omaa tilaa.
En uskalla vaan sanoa että lapsi ei ole hänen koska hän varmaan tappaisi itsensä.
Rakastamme toisiamme ja yritämme tulla toimeen.Nyt sitten menkatkin on myöhässä pari viikkoa ja pelkään olevani taas raskaana.Poikaystävälle tällä kertaa kylläkin..onneksi.
Miten kerron hänelle?
Petin häntä vuosi sitten häntä pari kertaa yhden mielettömän suloisen ja ihanan miehen kanssa.Tämä mies on töissä englannissa ja asuu myös siellä.Nyt emme ole olleet sitten kahteen vuoteen missään tekemisissä.En tiedä kun hänen nimensä,No sitten tulin raskaaksi.
Ja olen varma että lapsi on tämän englannissa asuvan miehen.Lapseni on nyt 2-vuotias ja poika.Hän on yhtä vaalea kun tämä kundi ja hänellä on ihan samanlainen nenä.
En ole kertonut poikaystävälleni koska hänellä on ollut mielenterveys ongelmia äitinsä kuoleman jälkeen.Enkä tiedä miten kertoisin,inhottavaa elää valheessa ja poikaystävä luulee tietenkin että lapsi on hänen.
Meillä meni muutenkin huonosti silloin kun petin häntä joten emme harrastaneet seksiä tai olleet muutenkaan tekemisessä toistemme kanssa.
Asumme nyt yhdessä vaikka poikaystävä haluaisi omaa tilaa.
En uskalla vaan sanoa että lapsi ei ole hänen koska hän varmaan tappaisi itsensä.
Rakastamme toisiamme ja yritämme tulla toimeen.Nyt sitten menkatkin on myöhässä pari viikkoa ja pelkään olevani taas raskaana.Poikaystävälle tällä kertaa kylläkin..onneksi.
Miten kerron hänelle?
Vastaukset 13
Vanhimmat
KTL TE OOTTE JUMALAUTA SEKASIN IHMISET. EI EDES MATTI JA MERVI YLLÄ TOHON..
kuulostaa ilkeältä mutta ainakin nyt sinäkin opit ettei kannata pettää ja eikä edes ehkäisyä!! Neuvoja ei ole antaa. Ehkä joudut nyt itseksesi pohtimaan asiaa. Sopii muidenkin vähän miettii asiaa, se hetken kiiman lopputulokset on elinikäisesti edessä kuitenkin.
Kerrot sitten kun uusi lapsi on turvallisesti maailmassa. Tarvit nimen omaan tämän lapset jotta järkytys puolittuu.
Pitäisiköhän sinun saada jotain elatusmaksuja tältä englishmannilta?
En tiedä pitääkö minun saada,kai minun pitäis saada jotain rahaa siltä mutta en mä tiiä missä se asuu ja sen puhelinnumeroa.En halua että tää kundi tietää et sil on lapsi ettei se vaatis sitä itelleen.
Älä kerro! Toivotaan vaan että lapsesi on terve eikä ikinä tarvi mistään syystä esim. dna määritystä tai veriryhmä tietoja nykyiseltä "isältään".
Auttaisin sinua mielelläni, mutta en keksi tapaa auttaa.
Turha sitä enää tässä vaiheessa on jauhaa, mutta olisi pitänyt heti kertoa asiasta..
Minä en itse ainaskaan uskaltaisi mennä asiasta kertomaan poikaystävälleni..
Voin vain kuvitella miten asia sinua vaivaa ja tulee varmaan vaivaamaankin..
Jokainen ihminen tekee tässä maailmassa virheitä ja kaikki ovat erinlaisia.. Ei kaikki voi ajatella samanlailla ja tehdä samanlailla.
Voimia :) ja hyvää kevättä :)
Otat ehkä liian suuren riskin jos kerrot!
Petit vuosi sitten, ja nyt sinulla on tuolle "toiselle" kaksivuotias lapsi... Voi voi, eikös sinun olisi siinä tapauksessa pitänyt pettää lähemmäs kolme vuotta sitten?
No joka tapauksessa:
Huvittava lueskella näitä "älä kerro isille" - kommentteja. Jotenkin ei osata ajatella lapsen kannalta asioita ollenkaan. On varmasti sitten mukava huomata myöhemmällä iällä, että isi ei olekkaan isi; Rane vaan. Voipi olla, että välit äitiinkin kylmenevät lopullisesti.
Et kyllä saatana elätä äpärääsi viattomalla miehellä!!!
Kyllä minullakin tekee tiukkaa tuon matematiikan kanssa (kuten eräällä toisellakin kommentoijalla), eli milloin tapahtui mitä ja minkä ikäinen lapsi on. No, niin tai näin ...
Oletan että ette ole avioliitossa ... joten, olette käyneet todennäköisesti lastenvalvojalla missä isyys tunnustetaan. Jos miehesi on isyyden tunnustanut, niin et tietenkään saa mitään "ruokkoja" lapsen biologiselta isältä, eikä hänellä liioin oikeuksia lapseen (teoreettista, koska hän sinulle tuntematon). Isyyden uudelleen selvittämistä ei kukaan voi vaatia tai tehdä, ilman sinun suostumustasi (tai siis, ainakaan niin kauan kuin lapsi on pieni ... aikuisena hän tietenkin voi tutkituttaa mitä tahtoo, jos epäilee). Ja vaikka tämä lapsen biologinen isä tietäisikin asian, niin millä ilveellä hän lapsen huoltajuuden sinulta voisi vaatia ... en keksi.
Mutta sitten oleellisempaa kysymykseen ... miksi kertoisit? Ellei yhdennäköisyyden ero lapsen isään ole häiritsevä, eikä hän osaa epäillä "petosta", niin miksi kertoa. Jos luulet, että se omaa oloasi helpottaisi (jota saattaisi) ... niin mielipiteeni on "kanna taakkasi itse, älä jaa sitä syyttömille". Koska joka tapauksessa lasta kasvattava ja rakastava mies on hänen isänsä, riippumatta siitä kuka hänet on siittänyt (vrt. adoptio). Jos joskus vuosien jälkeen asia tavalla tai soisella paljastuu, niin alkujärkytyksen jälkeen lapsi (tai siis silloin toivottovasti jo aikuinen) ymmärtää asian oikean laidan ... ja kuka sitten lopulta se "oikea" isä oli ja on ... joka ei todellakaan ole se siemenlinko Englannista.
PS. Miksi et käyttänyt ehkäisyä, tai jälkisellaista ??? ... olkoon opiksi muille ...
Tästä pettämisestä on aikaa 3 vuotta ja lapsi on nyt noin kaksi vuotias.kirjotusvirhe.
Ja en ole ajatellut kertoa,mutta silti omatunto painaa raskaasti.
Kannattaa vain toivoa, ettei penska äkkää asiaa murrosiässä, jolloin vanhemmilta perityt piirteet voimistuvat. Murkut eivät "ymmärrä", ne tekevät itsemurhia pienemmistäkin syistä. Saati sitten siitä, että mutsi onkin hutsu ja että arvot, joiden mukaan on elänyt ja joiden varaan on rakentanut, ovat ihan täyttä kukkua. Ts. ne kaksi ihmistä, joihin pitäisi aina voida luottaa, ovatkin jotain ihan muuta. Faija voi olla edelleen ihan jees, mutta äitiin välit menevät melko suurella todennäköisyydellä totaalisesti (omalla kohdallani näin olisi varmasti käynyt).
(Ikäluokastani muistan neljän ikäiseni lopettaneen itsensä teinivuosina, kaikki ihan merkityksettömistä syistä.)
"Tiiaa" kehottaisin kasvattamaan selkärangan ja tunnustamaan vaiheessa, josta siitä on vähiten haittaa kaikille (lapselle haitta jää mitättömäksi): Mahdollisimman aikaisin.
Se että pelkäät miehesi tappavan itsensä, jos kuulee että lapsi ei ole hänen. ..onko syy jättää kertomatta ? Onko hänen elämänsä sinun vastuullasi ? Valheet paljastuvat aina aikanaan. Ehkä nyt ois parempi heti kuin myöhemmin. Tsemppiä.