haluaisitte myös itsellenne tehtämän?
Teettekö toiselle/toisille sen, mitä ...
persona-non-grata
21196
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Jätän tekemättä sen, mitä en itse toiselta kestäis.
voiko ihminen näin sanoessaan olla jollain tasolla myös kyvytön vastaanottamaan mahdollista hyvyyttäkin?
Mitä mä muiden "hyvyydellä"?
että hyvyys ei ole kauppatavaraa. Ei ainakaan mulle. Sellainen hyvyys saa pysyä kaukana minusta.
hyvyyttä, vaikka se monesti saattaa sitä ollakin.
Jos mä en ole sen hvyyyden tarpeessa, alkaa vituttamaan joku jeesus, joka mulle sitä hyvyyttä tyrkyttää...
aito, vilpitön hyvyys on jotain sellaista, minkä luokse hakeudutaan, ilman, että sitä tarvitsee erikseen mainostaa kellekään.
Hoksasin juuri, että tuohon hyvää tarkoittavaan lauseseen sisältyy pahimmanlaatuinen ajatusvirhe. Lähtöolettamahan on, että kaikki ihmiset pitäisivät samoista asioista ja eihän se pidä paikkaansa. Niinhän moni tyhmyyttään ajattelee ja aiheuttaa hyvää tarkoittavilla neuvoillaan lähinnä ärtymystä lähimmäisissään.
Niinpä lause täytyisikin muuttaa muotoon: "Tee ihmisille kuten he haluaisivat itselleen tehtävän."
todella kuuntele toisen tarpeita ja toiveita. Kukaan muu, kuin asianomainen itse, ei voi tietää, mikä toiselle on parhaaksi ...
mikä fraasi seuraavaksi?
Joku hyvä työ, avun antaminen, teen sen mielelläni, mistä sen tietää vaikka joskus itsekin olisin samanlaista apua vailla.
Ilkeydet ja kaikenlaiset pahat asiat, niitä en kaipaa ja yritän itsekin omalta oasaltani karttaa niitä.
En halua kenenkään tekevän mitään minulle.
Aina kuitenkaan vaan pysty.
jos jollain tavalla toteuttaisin tuota, yrittäisin ajatella, mistä tuo toinen pitäisi...
Itse olen sen verran poikkeavalla ajatuksenkululla varustettu, etteivät tarpeet kohtaisi kovinkaan helposti...
etten kohtele mm. toisia ihmisiä läheskään samalla tavalla, kuin haluaisin itseäni kohdeltavan. Kuvittelen sen johtuvan siitä, että puran omat aggressioni ja frustraationi muihin ihmisiin, koska en kykene sitä pelosta kohdistamaan siihen, kehen/keihin se kuuluisi kohdistaa.
Menen nyt purkamaan omia frustraatioitani runouden pariin ... see you!
heille munaa... :D
en todellakaan tykkäis jos nainen alkais tunkea muhun mitään
yleensä nii päi että jätän tekemättä sen mitä en itellekkään tahtos tehtävän...aattelen yleensä siis noin päin että *ei tuntus kivalle, en siis itekkään viiti tehä noi*....harvoin tulee ees mielee et oispa kiva, jos mulle tehtäs näin ja teenpä sitten noin, että noiki tekis..=o)
ne semmoset toisen vuoks tapahtuvat tekemiset tulee kyllä melko puhtaasti siitä, että mä vaan haluan olla avuks taikka tehä mielen hyväks toiselle..enkä siinä kyllä ehi aattelemaan et mitä mä siitä hyödyn, muuta ko sen et tulee itellekkin kiva mieli..=o)
kun näkee toisen ilahtuvan..toki kun yhessä eletään, niin siin kohassa tulee aateltua, että mä osallistun meiän yhteseks hyväks talouden ylläpitoon, niin siinä kohassa kyllä oletan toisenkin panostavan siihin samalla tarmolla..=o)
samaa suuntaa on kevyempi vetää rekee..kun eri suuntiin..
vai sitten vasta jälkeen. Minä olen alkanut käyttäytyä ihmisiä kohtaan kuten he on käyttäytyneet minua kohtaan...johan kolahti!
mutta aina läheskään se ei ole edes mahdollista, joskus siitä poti suuriakin omantunnon tuskia joita raahas jopa duunista kotia...joo se: ole armollinen itsellesi on ihan hyvä toteuttaa.
ja huomasin lukeneeni pikkaisen väärin, ja vastasin sen mukaan vähän ohi mutta vähän samaa, sorry :>>