Kaikki rasvat ovat pahasta. Niinkö? Tietenkään tämä ei ole totta. Kuten hiilihydraattienkin suhteen ydinkysymys on määrä ja laatu, kuinka paljon syö mitä lajia.
Tarvitsemme joitakin ravintorasvoja ruokavaliossamme vaoidaksemme hyvin. Rasvojen mukana saamme elintärkeitä rasvahappoja ja välttämättömiä ne ovat myös saadaksemme elimistöömme rasvaliukoisia vitamiineja A, D, E ja K.
On olemassa kahden eri tyypin rasvoja ja öljyjä. Kaikki rasvainen ruoka sisältää niitä eri suhteissa. Niitä ovat
1. Tyydyttyneet rasvat: Ne säilyttävät kiinteän olomuotonsa myös huoneenlämmössä ja ominaista niille on, että ne tukkeuttavat verisuonia. Esimerkkejä paljon tyydyttyneitä rasvoja sisältäviä ruuista ovat rasvainen liha, siipikarjan nahka ja täysrasvaiset meijerituotteet kuten täysmaito ja kerma. Palmu-ja kookosöljy kuuluvat myös tähän ryhmään.
2. Tyydyttymättömät rasvat: Niitä ovat erilaiset öljyt, jotka siis säilyvät nesteinä huoneenlämmössä. Jotkut öljyt sisältävät monityydyttymättömiä rasvoja, jotka pysyvät nesteenä jopa jääkaappilämpötilassa. Esimerkkeinä mainittakoon maissiöljy, safloriöljy, soijaöljy ja auringonkukkaöljy. Yksi erityisen hyödyllinen monityydyttymätön öljy on omega-3-rasvahappo, jota saamme rasvaisista kaloista (kuten tuore ja savustettu lohi, makrilli, sardiini, silli ja valkoinen tonnikala), pellavansiemenistä ja omega-3-ruokinnalla vahvistetuista kananmunista. Tunnettuja ovat myös kertatyydyttymättömät rasvat. Ne ovat kiinteitä mutta eivät täysin kovia jääkaappilämpötilassa. Nämä ovat öljyistä niitä kaikkein terveellisimpiä ja niitä saamme pähkinöistä (erityisesti manteli, cashew, pistaasi, maapähkinä ja maapähkinävoi), oliivi ja oliiviöljy ja avokado.
Tärkein tarkasteltava asia rasvoissa ja öljyissä on niiden vaikutus veren rasvapitoisuuteen ja sydämemme toimintakykyyn. Joten katsomme sauraavaksi veren rasvojen jakoa.
Veren rasvoja on kahta tärkeää lajia, kolesteroli ja triglyseriini. Kolesterolia on kahta eri tyyppiä: LDL (low density lipoprotein), joka aiheuttaa verisuonien tukkoisuutta ja HDL (high density lipoprotein), joka puolestaan auttaa suojaamaan verisuoniamme. Kummankin määrään voidaan vaikuttaa ravitsemuksella. HDL:n määrään voidaan myös liikunnalla (joka lisää sitä) sekä tupakoinnilla (joka vähentää sitä)
Myös triglyseridit ovat merkittäviä terveyden osatekijöitä, ne vaikuttavat erityisesti sydämeen. Niiden liian suuri pitoisuus veressä lisää sydän-ja verisuonitautien riskiä.
Tyydyttyneet rasvat lisäävät LDL:n (pahan kolesteroli) määrää ja ovat vahingollisisa sydänlihakselle. Monityydytymättömät rasvat vähentävät LDL:ää ja vaikka ne valitettavasti vähentävät myös HDL:ää (hyvää kolesterolia), ovat ne hyväksi sydämelle. Kertatyydyttymättömät ovat niista parhaita. Ne sekä laskevat LDL:n pitoisuutta että nostavat HDL:n pitoisuutta veressä ja ovat hyvää tekeviä sydämelle.
Nyt on paikallaan sananen useimmista margariineista. Ne ovat valmistettu keinotekoisesti kovettamalla tyydyttyneitä kasviöljyjä, jotta tuote olisi puolikova. Prosessin tuloksena ne sisältävät muuneltuja rasvahappoja, jotka luultavasti tyydyttyneitäkin rasvoja vahingollisempia terveydelle, koska ne lisäävät LDL:n ja vähentävät HDL:n määrää.
Tarvitsemme joitakin ravintorasvoja ruokavaliossamme vaoidaksemme hyvin. Rasvojen mukana saamme elintärkeitä rasvahappoja ja välttämättömiä ne ovat myös saadaksemme elimistöömme rasvaliukoisia vitamiineja A, D, E ja K.
On olemassa kahden eri tyypin rasvoja ja öljyjä. Kaikki rasvainen ruoka sisältää niitä eri suhteissa. Niitä ovat
1. Tyydyttyneet rasvat: Ne säilyttävät kiinteän olomuotonsa myös huoneenlämmössä ja ominaista niille on, että ne tukkeuttavat verisuonia. Esimerkkejä paljon tyydyttyneitä rasvoja sisältäviä ruuista ovat rasvainen liha, siipikarjan nahka ja täysrasvaiset meijerituotteet kuten täysmaito ja kerma. Palmu-ja kookosöljy kuuluvat myös tähän ryhmään.
2. Tyydyttymättömät rasvat: Niitä ovat erilaiset öljyt, jotka siis säilyvät nesteinä huoneenlämmössä. Jotkut öljyt sisältävät monityydyttymättömiä rasvoja, jotka pysyvät nesteenä jopa jääkaappilämpötilassa. Esimerkkeinä mainittakoon maissiöljy, safloriöljy, soijaöljy ja auringonkukkaöljy. Yksi erityisen hyödyllinen monityydyttymätön öljy on omega-3-rasvahappo, jota saamme rasvaisista kaloista (kuten tuore ja savustettu lohi, makrilli, sardiini, silli ja valkoinen tonnikala), pellavansiemenistä ja omega-3-ruokinnalla vahvistetuista kananmunista. Tunnettuja ovat myös kertatyydyttymättömät rasvat. Ne ovat kiinteitä mutta eivät täysin kovia jääkaappilämpötilassa. Nämä ovat öljyistä niitä kaikkein terveellisimpiä ja niitä saamme pähkinöistä (erityisesti manteli, cashew, pistaasi, maapähkinä ja maapähkinävoi), oliivi ja oliiviöljy ja avokado.
Tärkein tarkasteltava asia rasvoissa ja öljyissä on niiden vaikutus veren rasvapitoisuuteen ja sydämemme toimintakykyyn. Joten katsomme sauraavaksi veren rasvojen jakoa.
Veren rasvoja on kahta tärkeää lajia, kolesteroli ja triglyseriini. Kolesterolia on kahta eri tyyppiä: LDL (low density lipoprotein), joka aiheuttaa verisuonien tukkoisuutta ja HDL (high density lipoprotein), joka puolestaan auttaa suojaamaan verisuoniamme. Kummankin määrään voidaan vaikuttaa ravitsemuksella. HDL:n määrään voidaan myös liikunnalla (joka lisää sitä) sekä tupakoinnilla (joka vähentää sitä)
Myös triglyseridit ovat merkittäviä terveyden osatekijöitä, ne vaikuttavat erityisesti sydämeen. Niiden liian suuri pitoisuus veressä lisää sydän-ja verisuonitautien riskiä.
Tyydyttyneet rasvat lisäävät LDL:n (pahan kolesteroli) määrää ja ovat vahingollisisa sydänlihakselle. Monityydytymättömät rasvat vähentävät LDL:ää ja vaikka ne valitettavasti vähentävät myös HDL:ää (hyvää kolesterolia), ovat ne hyväksi sydämelle. Kertatyydyttymättömät ovat niista parhaita. Ne sekä laskevat LDL:n pitoisuutta että nostavat HDL:n pitoisuutta veressä ja ovat hyvää tekeviä sydämelle.
Nyt on paikallaan sananen useimmista margariineista. Ne ovat valmistettu keinotekoisesti kovettamalla tyydyttyneitä kasviöljyjä, jotta tuote olisi puolikova. Prosessin tuloksena ne sisältävät muuneltuja rasvahappoja, jotka luultavasti tyydyttyneitäkin rasvoja vahingollisempia terveydelle, koska ne lisäävät LDL:n ja vähentävät HDL:n määrää.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Vihdoinkin palstalle on saatu jotain asiatietoakin. Ikävä kyllä se on juuri se syy ettei juttujasi palstalla juuri tunnuta luettavan. Tämä palsta ei ole tiedon jakelua varten vaan pelkästään riitelyyn. Erityisesti VHH:laiset karttavat juttujasi, korkeintaan kommentoivat että esittämäsi asia ei kuulu VHH-palstalle.
"Jos Grimes on oikeassa, kuten vahvasti näyttää, meidän ei tarvitse (valtimotautien kannalta) muuttaa ruokatottumuksiamme, vaan ottaa reilusti D-vitamiinia ja kalaöljyä ravintolisänä. D-vitamiinin puutetta ei voida korjata ruokatapoja muuttamalla, siihen tarvitaan D-vitamiinilisää. "Me annamme potilaille 25 µg D-vitamiinia päivässä tai pistämme sitä heihin 7500 µg kerran vuodessa, ja he voivat hyvin", tiivistää Grimes Daily Mailin haastattelussa."
http://www.biovita.fi/uusi/news.php?lang=fi&id=1555
Tämä ei ole mitään uutta. Mies, joka kaikkein eniten on vaikuttanut ruokavalion ja sydäntautien välisen hypoteesin syntyyn, on täysin samaa mieltä. Lainaamme Ancel Keys’in erästä raporttia vuodelta 1956:
"‘Aikuisella ihmisellä seerumin kolesterolitaso on olennaisimmalta osaltaan täysin riippumaton kolesterolin saannista, ihmisen kaikkien erilaisten ruokavalioiden osalta.’
Mitä Ancel Keys on ajatellut myöhemmin ruokavaliossa olevan kolesterolin ja veressä olevan kolesterolin välisistä suhteista?
"Ruoassa olevan kolesterolin ja veren kolesterolin välillä ei ole minkäänlaista yhteyttä. Ja tämän olemme tienneet kaiken aikaa. Ravinnossa olevalla kolesterolilla ei ole mitään merkitystä, ellet satu olemaan kananpoika tai kani.” Ancel Keys, Ph.D., Minnesotan yliopiston emeritus-professori, 1997.
Onko tämä teille yllätys?"
http://www.prometheus.fi/terveys/kole.htm
Käännän nämä omituiset sanat selväkieliseksi. ”Voit syödä tyydyttyneitä rasvoja niin paljon kuin ikinä haluat, sillä ei ole mitään tekemistä veresi kolesterolitasojen kanssa.”
Tottakai rasvainen ruoka vaikuttaa kolesteroliin yllättävän paljon! Muutama vuosi sitten sain LDL:ät laskettua, HDL:ät nostettua ja triglyt laskettua, pelkällä ruokailumuutoksella, jätin pois kovan rasvan lisäsin moniviljatuotteita. Muutamassa kk. parantui arvot. Tietämättömät, testatkaa sama!!!
olen sitä mieltä notta koko kolesteroli teorian saa heittää paskatunkiolle. koska kolesteolit eivät aiheuta tulppia. tulppien syyt on muissa jutuissa.
"Jos rasvan syöminen ei aiheuta sydäntauteja, mikä sitten? Kendrickin vastaus:HPA-akselin toimintahäiriö. Kun hypotalamuksesta, aivolisäkkeestä ja lisämunuaisrauhasista koostuvan kolminaisuuden toiminta häiriintyy esimerkiksi stressin tai jonkin sairauden (Cushingin tauti), veren kortisolitaso nousee.
Veren kortisolitason nousun seurauksena kaikenlaisen kolesterolin määrä - HDL, LDL, VLDL - veressä nousee, insuliinin ja sokerin määrä lisääntyy ja verenpaine kohoaa. Samalla veren hyytymistekijöiden määrä lisääntyy, jolloin esimerkiksi suonia tukkivien hyytymienkin muodostumiselle tulee suotuisammat olot.
Tuhon kaava on siis Kendrickin mukaan stressi-kortisoli-sydäntauti. Kohonnut kolesterolikin olisi merkki sydäntaudin riskistä, mutta ei sen syy. Kolesterolin alentaminen sydäntaudin ehkäisemiseksi olisikin sama kuin yrittäisi alentaa ilman lämpötilaa kaatamalla kylmää vettä lämpömittarin päälle."
tämä löytyy linkistä:http://www.esaimaa.fi/Kulttuuri---Kirjat/2008/12/30/Ei+se+mit%E4+sy%F6,+vaan+se+miten+sy%F6/200816371664/173
on varmaan kiva keikaroida hallitulla kolen laskulla, mutta mitä varten kolesterolit on joskus hiukan muka sopimattomia?? sanoppas se
Jos oikeasti on huolissaan veren rasva-arvoista niin kannattaa alkaa liikuntaharrastus. Etenin HDL-arvoihin positiivinen vaikutus on merkittävä, muilla keinon ei niihin pystytä yhtä tehokkaasti vaikuttamaan.
Jo muutaman tunnin liikunnan jälkeen (aloittajalla) pystytään mittaamaan positiivisia muutoksia rasva-arvoissa.
Tietysti pitää myös syödä niin että jaksaa liikkua. Pitää saada energiaa riittävästi ja hiilihydraatit lataavat lihaksiin energiaa sitten kun harjoitukset ovat muuta kuin kevyintä lajia.
miksi entisaikojen tukkijätkät tekivät läskitankkauksen? tuskin tyhmyyttään.
jo Mattila ja Veijo?
Ei paremmin voisi ilmaista.