Minua on ruvennut tässä vuosien varrella kiinnostamaan hieman itseäni vanhemmat naiset. Eli ikähaarukassa 30-40, itse olen 26. Onko tämä tervettä? Olen avoliitossa 25-vuotiaan tyttösen kanssa ja välillä tunnen hänet vähän lapseksi. Johtuuko tuo kiinnostus vanhempiin naisiin puolisoni ajoittain ilmenevästä lapsen mielisyydestä (ts. haluan aikuisempaa seuraa) vai mistä?
vanhemmat naiset kiinnostavat
nuori vielä itsekin
5584
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos sinä olet 26 ja olisit 30-vuotiaan naisen kanssa niin eihän tuo nyt ole ikäero eikä mikään! Ihan täysin terve olet. Ei siihen kiinnostukseen mitään syytä tarvitse olla, eri ihmisiä vain viehättää erilaiset ihmiset. Tylsäähän se olisi jos kaikki olisi samassa muotissa. Toki tyttöystäväsi lapsellisuus voi vaikuttaa siihen, mutta ei se lapsellisuus ole aina iästäkään kiinni.
Tuo ikäero noinpäin on tavallista mieheni suvussa.
Mieheni lähiperheessä kaikki naiset ovat miehiään vanhempia. Hänen äitinsä on isää 10 vuotta vanhempi, veljellä on jopa 14 vuotta vanhempi pirtsakka ilopilleri avopuolisona. Itse olen miestäni 9 vuotta vanhempi. Yhteistä meillä kaikilla "vanhoilla luuskilla" on hyvät geenit. Sivulliset sanovat, ettei yhdessäkään pariskunnassa ikäeroa huomaa. Perheen miehet ovat itse lähinnä rauhallisia kauluspaitatyyppejä, joten he osaltaan eivät yritä näyttää kovin poikamaisilta ihmisten silmissä.
Itselläni oli nimenomaan se "ongelma", että minua piirittivät aina aivan liian nuoret miehenalut. Päänupissani olin lähempänä neljääkymmentä, mutta ulospäin näytin reippaasti alle kolmekymppiseltä, myös alle kolmekymppisten naisten mielestä. Kerran jo suunnittelin bukkaavani tselleni muodonmutos-stylistin, joka toisi minusta ikäiseni näköisen täti-ihmisen esiin. Kun tapasin mieheni, olin helpottunut siitä, ettei ikäeromme ollut tuon suurempi kuin yhdeksän vuotta.
Myös oma äitini on aina ollut valtavan nuorekas, sen kummemmin yrittämättä. Äiti meni 40-vuotiaana tansseihin ja veljeni kiemurteli tuskissaan, kun hänen armeijakaverinsa piirittivät äitiä :-) Isä tosin oli äitiä viisi vuotta vanhempi.
Mieheni sanoo pitävänsä minusta juuri siitä, että olen iloinen ja nuorekas, mutta elämäni oli jo valmiiksi hanskassa, opinnot takana, matkustelut matkusteltu, seikkailut seikkailtu, uraanikin suhtaudun jo rennosti. Lisäksi minua ei enää jaksa vieraat miehet kiinnostaa, vaan osaan antaa arvoa tälle luotettavalle vakisuhteelle. Hän sanoo, ettei "jaksaisi" alle kolmekymppisiä naisia. Hän piti kuulemma koulussa jo enemmän naisopettajista kuin koulutytöistä ;-)
... kiiittooos tällaisesta ihanasta tarinasta. Itse olen jo vaikka mitä iältäni, mutta nuorekas, iloinen ja vauhdikas tyyppi, joka tykkää enemmän nuoremmista kavereista. Iällä ei sinänsä olisi merkitystä, mutta itseäni vanhemmat miehenpuolet ovat yleensä niin jämähtäneet omiin kaavoihinsa ja asenteisiinsa, että saan näppylöitä pelkästä ajattelemisesta.
Onneksi saan myös vastakaikua nuoremmalta polvelta, se valaa uskoa, jospa vielä kuitenkin löytäisin sen, joka ymmärtää, hyväksyy, välittää ja vähän 'rakastaa' - minusta huolimatta.
Äitini on vähän alle 70v ja tyyliltään ja olemukseltaan kuin huoliteltu ja viehättävä Katri-Helena. Luonteeltaan äitini on iloinen, vilkas ja positiivinen. Hänellä on aina uusia ideoita kehitteillä ja tarmoa riittää.
Isäni kuoli kymmenisen vuotta sitten ja siitä lähtien äitiäni ovat miehet piirittäneet suhteen toivossa. Äiti ei halua "enää miestä vaivoikseen", mutta tapailee kyllä esimerkiksi teatterin tai ravintolaillallisen merkeissä näitä "nuoria miehiä" (55v alkaen :-) Kun itse avioiduin itseäni nuoremman miehen kanssa, niin äitini sanoi: "Oikein hyvä ikäero ja nimenomaan noin päin. Miehillä kun on tapana ukkoontua ennen aikojaan".
Eli ei saisi niin tuijottaa biologiseen ikään. Suvussani on teinityttö, jonka olemus on jo niin haluton ja elämään väsähtänyt, että oikeastaan tälle sopisi kumppaniksi jokin vanhus, eikä nuori energinen ori... Sama pätee tietenkin miesten kohdalla, jotkut miehet eivät tunnu ollenkaan vanhenevan ja kyllästyvät helposti kalkkiintuneen ja innottoman kumppanin rinnalla.
Woi ihku, kiitos sinullekin. Lisää tällaisia tarinoita janoan. Niii-in hienoa, että tavallisuudesta poikkeavia esimerkkejä löytyy ja sellainen toivon itsekin olevani. Tällä hetkellä taidan herättää vähän 'pahennusta' tuttujen piirissä, meen ja teen ja kokeilen kaikenlaista, mitä ikäiseni eivät enää jaksa oikein ymmärtää ja hyväksyä.