Lihas toimii ATP-nimisellä yhdisteellä. Sitä muodostetaan glykogeenistä (glykogeeni=>glukoosi=>ATP) ja rasvasta. ATP palaa lihaksessa olevissa mitokondrioissa ja siitä saadaan lihastyössä tarvittava energia.
Jos elimistöön annetaan enemmän energiaa kuin se kuluttaa, ylimäärä muuttuu rasvakudokseksi. Ravinnon rasvat varastoituvat rasvakudokseksi, ja hiilihydraatit varastoituvat rasvakudokseksi. Alkoholi ei muutu, sen polttaa maksa, mutta sen aikaa kun elimistössä on alkoholia, elimistö ei polta muuta energiaa. Se jää sillä kertaa käyttämättä.
Lihaksessa on varastoituneena glykogeenia tietty määrä. Kun se vähenee, elimistö täyttää varastot uudelleen. Se voi tapahtua siten että elimistö muuttaa syödyn ravinnon heti glykogeeniksi (jos lihaksessa on ruoansulatusprosessin aikana vajausta) ja täyttää lihaksen varastot, ja ylimenevä ravinto muuttuu rasvakudokseksi. Jos lihas (ja maksa) on "täynnä" kaikki syöty varastoituu rasvaksi.
Ilman erityistä rasitusta "päivän askareissa" tapahtuva kulutus on rasvapainotteinen: rasvasta tulee yli puolet energiasta, 85-90%. Lihasten glykogeenin kulutus on niin vähäistä että elimistö pystyy täyttämään lihaksen glykogeenivarastoja sitä mukaa kuin glykogeenia kuluu.
Rasituksen alkaessa energian kulutus alkaa kasvaa ja samalla elimistö muodostaa entsyymejä jotka tehostavat rasvan pilkkoontumista energiana käytettävään muotoon. Huonokuntoisella kestää n. puoli tuntia näiden entsyymien muodostumiseen, hyväkuntoisilla nopeammin kunnosta riippuen.
Vielä kevyessä rasituksessakin n. (syke ehkä 120) 90% energiasta tulee rasvasta. Sen jälkeen alkaa rasvojen osuus energialähteenä vähentyä.
Mainittu syke tunnetaan rasvanpolttosykkeenä, koska kuka tahansa pystyy pitämään po. sykettä yllä pitkään. Lihava ja huonokuntoinenkin pystyy tuolla sykkeellä tehostamaan rasva-aineenvaihduntaansta, vaikka se ei absoluuttisesti eniten rasvaa poltakaan.
Vaikka molempien energialähteiden, sekä rasvan että glykogeenin kulutus rasituksen myötä kasvaa, rasvan suhteellinen osuus kokonaiskulutuksessa kuitenkin siis vähenee tietyn rajan jälkeen. Rasva suhteellinen kulutus on sitä pienempi mitä kovempi on kuormitus, vaikka sitä sitä absoluuttisesti kuluukin enemmän.
Kun rasitus on riittävän kova, puolentoista-kahden tunnin jälkeen glykogeenivarastot lihaksessa ovat jotakuinkin loppu, silloin kaikki energia tulee rasvasta muodostetusta ATP:stä.
Lihas ei tee eroa onko ATP muodostettu rasvasta tai glykogeenistä. Molemmat palavat mitokondrioissa samalla tavalla. Rasvan muuttaminen ATP:ksi on kuitenkin hidas prosessi verrattun glykogeenin muuttamista ATP:ksi, ja tästä seuraa että rasvasta lihas ei saa niin nopeasti ATP:tä kuin mitä se tarvitsisi. Tämä näkyy suoritustehon putoamisena (korkeintaan 70%:iin), toisaalta se kuitenkin mahdollistaa tuntikausien rasituksen tällä matalammalla teholla.
Voimakkaan rasituksen aikana lihaksen glykogeenivarastot eivät siis ehdi täyttyä samaan tahtiin kun glykogeenia kuluu, lihas ns. tyhjenee. Sen jälkeen jos halutaaan nopeasti täyttää lihaksen energiavarastot, lihas tankataan runsaalla hiilihydraattipitoisella ravinnolla, jonka elimistö pystyy nopeasti muuttamaan glykogeeniksi. Sen jälkeen lihaksessa on alkuperäistä suuremmat glykogeenivarastot, ja niiden uudelleen tyhjentäminen kestää niinikään kauemmin. Ilman hiilihydraattiravintoa maksa joutuu muodostamaan kaiken glykogeenin, jolloin lihaksen varastojen täyttyminen kestää kauemmin ja ne jäävät hieman vajaaksi.
Kilpaurheilussa yksi ratkaiseva tekijä on se, miten paljon lihaksessa on glykogeenia kilpasuorituksen alkaessa. Mitä enemmän lihaksessa on glykogeeniä käytettävissä, sen pidempään lihas toimii tehokkaasti. Kyky käyttää rasvaa nousee esille vasta n. puolentoista tunnin kuluttua rasituksen alkamisesta, mutta vaikka se olisi kuinka hyvä, lihaksesta ei saa koskaan samaa tehoa irti kuin jos energia muodostetaan glykogeenistä.
Erittäin kovassa rasituksessa, ns. anaerobisella alueella, palaminen lihaksessa on epätäydellistä. Minuutin voimakas rasitus anaerobisella alueella vastaa energiankulutukselta jopa 15-20 minuutin normaalivauhtista juoksua.
Jos elimistöön annetaan enemmän energiaa kuin se kuluttaa, ylimäärä muuttuu rasvakudokseksi. Ravinnon rasvat varastoituvat rasvakudokseksi, ja hiilihydraatit varastoituvat rasvakudokseksi. Alkoholi ei muutu, sen polttaa maksa, mutta sen aikaa kun elimistössä on alkoholia, elimistö ei polta muuta energiaa. Se jää sillä kertaa käyttämättä.
Lihaksessa on varastoituneena glykogeenia tietty määrä. Kun se vähenee, elimistö täyttää varastot uudelleen. Se voi tapahtua siten että elimistö muuttaa syödyn ravinnon heti glykogeeniksi (jos lihaksessa on ruoansulatusprosessin aikana vajausta) ja täyttää lihaksen varastot, ja ylimenevä ravinto muuttuu rasvakudokseksi. Jos lihas (ja maksa) on "täynnä" kaikki syöty varastoituu rasvaksi.
Ilman erityistä rasitusta "päivän askareissa" tapahtuva kulutus on rasvapainotteinen: rasvasta tulee yli puolet energiasta, 85-90%. Lihasten glykogeenin kulutus on niin vähäistä että elimistö pystyy täyttämään lihaksen glykogeenivarastoja sitä mukaa kuin glykogeenia kuluu.
Rasituksen alkaessa energian kulutus alkaa kasvaa ja samalla elimistö muodostaa entsyymejä jotka tehostavat rasvan pilkkoontumista energiana käytettävään muotoon. Huonokuntoisella kestää n. puoli tuntia näiden entsyymien muodostumiseen, hyväkuntoisilla nopeammin kunnosta riippuen.
Vielä kevyessä rasituksessakin n. (syke ehkä 120) 90% energiasta tulee rasvasta. Sen jälkeen alkaa rasvojen osuus energialähteenä vähentyä.
Mainittu syke tunnetaan rasvanpolttosykkeenä, koska kuka tahansa pystyy pitämään po. sykettä yllä pitkään. Lihava ja huonokuntoinenkin pystyy tuolla sykkeellä tehostamaan rasva-aineenvaihduntaansta, vaikka se ei absoluuttisesti eniten rasvaa poltakaan.
Vaikka molempien energialähteiden, sekä rasvan että glykogeenin kulutus rasituksen myötä kasvaa, rasvan suhteellinen osuus kokonaiskulutuksessa kuitenkin siis vähenee tietyn rajan jälkeen. Rasva suhteellinen kulutus on sitä pienempi mitä kovempi on kuormitus, vaikka sitä sitä absoluuttisesti kuluukin enemmän.
Kun rasitus on riittävän kova, puolentoista-kahden tunnin jälkeen glykogeenivarastot lihaksessa ovat jotakuinkin loppu, silloin kaikki energia tulee rasvasta muodostetusta ATP:stä.
Lihas ei tee eroa onko ATP muodostettu rasvasta tai glykogeenistä. Molemmat palavat mitokondrioissa samalla tavalla. Rasvan muuttaminen ATP:ksi on kuitenkin hidas prosessi verrattun glykogeenin muuttamista ATP:ksi, ja tästä seuraa että rasvasta lihas ei saa niin nopeasti ATP:tä kuin mitä se tarvitsisi. Tämä näkyy suoritustehon putoamisena (korkeintaan 70%:iin), toisaalta se kuitenkin mahdollistaa tuntikausien rasituksen tällä matalammalla teholla.
Voimakkaan rasituksen aikana lihaksen glykogeenivarastot eivät siis ehdi täyttyä samaan tahtiin kun glykogeenia kuluu, lihas ns. tyhjenee. Sen jälkeen jos halutaaan nopeasti täyttää lihaksen energiavarastot, lihas tankataan runsaalla hiilihydraattipitoisella ravinnolla, jonka elimistö pystyy nopeasti muuttamaan glykogeeniksi. Sen jälkeen lihaksessa on alkuperäistä suuremmat glykogeenivarastot, ja niiden uudelleen tyhjentäminen kestää niinikään kauemmin. Ilman hiilihydraattiravintoa maksa joutuu muodostamaan kaiken glykogeenin, jolloin lihaksen varastojen täyttyminen kestää kauemmin ja ne jäävät hieman vajaaksi.
Kilpaurheilussa yksi ratkaiseva tekijä on se, miten paljon lihaksessa on glykogeenia kilpasuorituksen alkaessa. Mitä enemmän lihaksessa on glykogeeniä käytettävissä, sen pidempään lihas toimii tehokkaasti. Kyky käyttää rasvaa nousee esille vasta n. puolentoista tunnin kuluttua rasituksen alkamisesta, mutta vaikka se olisi kuinka hyvä, lihaksesta ei saa koskaan samaa tehoa irti kuin jos energia muodostetaan glykogeenistä.
Erittäin kovassa rasituksessa, ns. anaerobisella alueella, palaminen lihaksessa on epätäydellistä. Minuutin voimakas rasitus anaerobisella alueella vastaa energiankulutukselta jopa 15-20 minuutin normaalivauhtista juoksua.
Vastaukset 17
Vanhimmat
VHH:laisilta puuttuu insuliini (=ei kehity) ja sen lisäksi heidän palautuminen on hidasta jolloin treenikertoja voi olla vain harvakseen.
Siinä syyt miksi VHH:laiset eivät pärjää urheilussa. Hiljakseen he voivat kyllä mennä köpötellä mutta tehoja ei saa ulos.
Yksinkertainen asia mutta kovin vaikea on VHH:laisten niellä sitä.
ja liikkumattomia joiden lihaskunto on olematon ja nuoren 20 v kunto vastaa 60 mummon lihaskuntoa !
VHH-laisilta ei puutu insuliini, vaan sokeritautisilta.
VHH:lla palautuminen on normaalia, älä sekoita laihdutusta ja lihasten kasvatusta.
VHH-laiset pärjää hyvin urheilussa, jopa SM-tasolla.
VHH-vastainen trollaus ei toimi ellei ole esittää faktoja.
VHH:laisilla on niukasti insuliinia, liian vähän lihasten kehittymiseen
VHH:laisten palautuminen on hidasta
VHH:laiset eivät pärjää kestävyys- tai nopeusurheilussa. Huipulle ei VHH:lla päästä ja kuka vaihtaa VHH:oon putoaa pois sieltä
VHH-vastaisuutta tällä palstalla ovat juuri ne faktat mutta joita VHH:laiset eivät halua hyväksyä
Totuus on:
VHH-laisilla on riittävästi insuliinia lihasten kasvuun.
VHH-laisilla on normaali palautuminen.
VHH:lla pärjää jopa huippu-urheillussa, vaikka sillä ei ole mitään tekemistä tavallisen kansalaisen urheilun kanssa.
Jos sulla on faktoja, esitä niitä. Se että kirjoitat VHH-vastaista propagandaa ei muuta tosiasioita miksikään. Jos uskot omiin kirjoituksiisi, tarkoittaa sitä että et tiedä VHH:sta ja urheilun yhdistämisestä mitään.
Kun et lue mitään muuta kuin VHH-kirjoja niin tietenkään et tiedä miten asia on. Et lukenut edes tuota aloitusta. Faktoja voit etsiä ihan itse, aloituksesta saat hyvän lähtökohdan mihin tulee huomio kiinnittää. Niitä on turha sinulle tyrkyttää kun et niitä kumminkaan lue etkä niistä piittaa, kuten on aloituksenkin kanssa.
Tämän linkin nyt laitan tähän kuitenkin kun se sattui olemaan jo valmiina esillä. Vaikka et sinä silti silti lue. Se kun ei tue sinun virheellistä kuvitelmaasi asiasta.
http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:afJWfW6EIFsJ:www.khl.fi/pdf/liikunnan%2520vaikutus%2520lihakseen.pdf+lihassolujen+m%C3...
Se että teet aloituksia ja laitat linkkejä ei muuta tosiasioita mihinkään. Jos et tiedä miten VHH ja urheilu yhdistetään niin ota selvää. Esittämäsi väitteet on tuulesta (tai vhh-vastustajien propaganda kirjasta) vetäistyjä.
Ensin pyydät faktaa ja kun saat sitä niin et lue - juuri kuten sanoin. Et lue siksi että tiedät ettei lukemasi tue mielikuvitusmaailmaasi. Sinulle se maailmasi tietysti on kovinkin todellista. Vaikka mitäpä sinä liikuntaan liittyvillä fysikaalisilla tosiasioilla tekisitkään.
Mutta jätä nyt sitten lukematta ja kuvittele tekeväsi isokin kiusa. Heh heh!
Kerro minulle missä kohtaa tuota tekstiä kerrotaan että VHH-lainen ei voi harrastaa urheilua/ kasvattaa lihasmassaa? Luen varmasti sen kohdan heti kun kerrot. Sen jälkeen menen sen vielä karppeihin kertomaan, varsinkin niille jotka harrastaa liikuntaa ja/tai kasvattavat lihasmassaansa salilla käyden. Mahtavat he olla ihmeissään kun saavat tietää että he ei voikkaan tehdä sitä mitä ovat jo pitkään tehneet.
Jutusta selviää erittäin hyvin se että ilman hiilihydraatteja palautuminen on hyvin hidasta. Sen lisäksi siellä kerrotaan miten insuliini on lihasten huoltohormoni ja auttaa sekäa palutumisessa että mahdollistaa lihasten kasvun.
Ja kyllä VHH:lainen voi urheilla, sitä ei kukaan ole kieltänyt, mutta minkäänlaista menestystä hän ei tule saavuttamaan lajeissa joissa fysiikkaa kuormitetaan.
Jotain voisit itsekin ottaa jostain selvää, kaikki maailman urheiluasiat eivät varmasti löydy yhdestä dokumentista. Mutta kun niitä lukee vaikka puoli tusinaa niin johan alkaa kokonasikuva hahmottua, mutta sitähän et tietenkään tee. On sinä näet että vaan helpompi soittaa poskeaan ja kieltää omat fysikaaliset dietistä johtuvat heikkoudet. Ja laiskuus.
Mene nyt sitten kiireesti sinne karppeihin kertomaan mitä ikinä haluat. Lihasmassa ei heidän salillaan kuitankaan ole kasvanut - tai sitten he eivät ole VHH:lla.
Herää kysymys. miksi pitää valita VHH jos tuottaa noin kauheaa tuskaa pysyä lihaksettomana, pulskana rääpäleenä?
Asia on tällä selvä. Sinulla ei ole hajuakaan VHH:n ja urheilun yhdistämisestä eikä linkkisi tue väitteitäsi.
Inttää edelleen jaksat mutta suotakoon se sinulle.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8725743
Siellä on pari linkkiä joka vastaa useimpiin kysymyksiisi edellyttäen että sinulla on edes alkeellinen kyky tehdä johtopäätelmiä. Jutut ovat kirjoitetut aikuisille, ne siis ei ole tavuviivoin varustettua suuraakkosin kirjoitettu. tavattoman selkeää tekstiä ainakin minun mielestäni.
"Alkoholi ei muutu, sen polttaa maksa, mutta sen aikaa kun elimistössä on alkoholia, elimistö ei polta muuta energiaa. Se jää sillä kertaa käyttämättä."
kiva lukea tälläistäkin koska olen paloviinan suuri ystävä. niin ei ole siis välttämättä sapuskan tarvetta kohtuullisen hutikan aikana.
Erinomaisen hyvä juttu että joku vaivautuu kertomaan tällaista täälläkin.
Miksi muuten aktiivisesti liikkuvat eivät ole lihavia? Olisiko niin että ihminen joka on ottanut liikunnan asiakseen ei liho? Lihomiseen taipuvaiset pitäisi ohjata liikunta- eikä laihdutussivuille, ei ainakaan tällaiselle VHH-palstalle.
VHH ja liikunta saa aikaan komean ropan ja miehekkään olemuksen !
Loistavaa mainosta vhh:lle !
Varmaan siksi liikkuvat ei liho kun polttavat hiilareita liikkuessaan!
On sitten edes yksi joka pitää tuota komeana. No sehän menee siihen VHH-käänteismailman piikkiin. Hame pukisi hyvin hänen "miehekästä" olemustaan.