Me vanhemmat

Me oltiin niin hyvät toisillemme. Parahaimmat ystävät, kumppanit, rakastavaiset. Oli huumoria, puhetta, hellyyttä ja rakkautta vaikka muille jakaa. Kolmen vuoden kuluttua syntyi ihana poika rakastavaan perheeseen. En voinut uskoa onneani!

Minne se katosi?

Hieman yli vuoden ikäinen poikani on minulle rakkainta maailmassa, mutta minne se toinen rakkaus katosi? Voiko tunteet sammua noin vain, vuodessa? Olemme vieläkin kuin parhaat ystävät, mutta tuntuu että eläisin kämppiksen kanssa. Ei läheisyyttä, ei tunnetta..Haaleita vesiä vaan.

Koskaan en voinut tietää, että kuinka paljon elämä lapsen myötä muuttuu, sillä oli kyseessä ensimmäiseni. Arki sujuu, se on hauskaa, antoisaa, haasteellista mutta ihanaa. Harmi vain, että tuntuu että nautimme siitä molemmat erikseen. Otimme aikaa myös toisillemme, ja en koskaan ajatellut, että meille kävisi näin.

Samanlaisia kokemuksia?
1364
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Neuvoa en sinua osaa, mutta meille on käynyt ihan samalla tavalla.. tosin emme kahdenkeskeistä aikaa ole saaneet paljoakaan kun ei ole hoitajia hirveästi. Meillä on nyt kaksi lasta, molemmille rakkaimmat ja tärkeimmät maailmassa. Seksiäkin on, mutta ei sitten paljoakaan muuta hellyyttä, toisen huomioimista.. kurjaa, mutta emme (yhteisestä sopimuksesta) enää ostaneet toisillemme joululahjojakaan.. tuntuu siis, että ollaan toisillemme itsestäänselvyyksiä. Kun otan asian mieheni kanssa puheeksi, hän kommentoi vain, että ollaan oltu 10v yhdessä, ei me mitään teinejä olla :o(. Elämme ihanaa aikaa lastemme kanssa, mutta parisuhde on mielestäni kadonnut täysin.. mieheni tosin tyytyväinen tilanteeseen.. Neuvoton kans..

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Rakkauden menettänyt kirjoitti:

Me oltiin niin hyvät toisillemme. Parahaimmat ystävät, kumppanit, rakastavaiset. Oli huumoria, puhetta, hellyyttä ja rakkautta vaikka muille jakaa. Kolmen vuoden kuluttua syntyi ihana poika rakastavaan perheeseen. En voinut uskoa onneani!

Minne se katosi?

Hieman yli vuoden ikäinen poikani on minulle rakkainta maailmassa, mutta minne se toinen rakkaus katosi? Voiko tunteet sammua noin vain, vuodessa? Olemme vieläkin kuin parhaat ystävät, mutta tuntuu että eläisin kämppiksen kanssa. Ei läheisyyttä, ei tunnetta..Haaleita vesiä vaan.

Koskaan en voinut tietää, että kuinka paljon elämä lapsen myötä muuttuu, sillä oli kyseessä ensimmäiseni. Arki sujuu, se on hauskaa, antoisaa, haasteellista mutta ihanaa. Harmi vain, että tuntuu että nautimme siitä molemmat erikseen. Otimme aikaa myös toisillemme, ja en koskaan ajatellut, että meille kävisi näin.

Samanlaisia kokemuksia?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu