Päätin joulupyhinä, että ensi vuonna tähän aikaan olen 3-4 kuppikokoa pienempi. Tällä hetkellä kannattelen H/I-kuppia ja vaikka ylipaino onkin, niin on tämä silti ihan naurettavaa.
Niskoja jomottaa jatkuvasti, lapaluiden väliin pistää alituisesti, rintalihaksetkin ovat melkoisen paineen alla ja ryhti on todella huono. En jaksa pitää itseäni kunnollisessa ryhdissä edes tuolissa istuessani, vaikka voisin tukea selän johonkin.
Olen ottanut asian esille jo pari vuotta sitten lääkärin kanssa ja hän sanoi, että olen kaikin puolin sopiva ehdokas kunnallisella puolella tehtävään operaatioon. Mutta hän suositteli silloin, että jos minulla on aikomus päästä ylikiloista eroon niin se kannattaa tehdä ennen leikkausta. Siispä päätin vielä odottaa ja hankkiutua eroon ylipainosta. Noh, se proggis jäi, mutta nyt kun olen aloittanut sen uudelleen niin tajusin, että tämä tuo myös leikkauksen taas askeleen lähemmäs.
Nyt pitäisi vielä jotenkin saada kerrottua tämä poikaystäväkandidaatille :) Hänen mielipiteensä ei vaikuta päätökseeni, mutta olisi mielenkiintoista tietää, että miten hän aikoo suhtautua asiaan.
Kertokaahan leikkauksessa käyneet, että miten asiaa kannattaa lähteä viemään eteenpäin sen lisäksi että yritän mahdollisimman pian päästä lääkärin luo, joka voi lähettää minut plastiikkakirurgin luo?
Olen nyt jo hieman innoissani :) Tästä ajatuksesta sai laihdutusprojektikin aivan uutta potkua! :)
Niskoja jomottaa jatkuvasti, lapaluiden väliin pistää alituisesti, rintalihaksetkin ovat melkoisen paineen alla ja ryhti on todella huono. En jaksa pitää itseäni kunnollisessa ryhdissä edes tuolissa istuessani, vaikka voisin tukea selän johonkin.
Olen ottanut asian esille jo pari vuotta sitten lääkärin kanssa ja hän sanoi, että olen kaikin puolin sopiva ehdokas kunnallisella puolella tehtävään operaatioon. Mutta hän suositteli silloin, että jos minulla on aikomus päästä ylikiloista eroon niin se kannattaa tehdä ennen leikkausta. Siispä päätin vielä odottaa ja hankkiutua eroon ylipainosta. Noh, se proggis jäi, mutta nyt kun olen aloittanut sen uudelleen niin tajusin, että tämä tuo myös leikkauksen taas askeleen lähemmäs.
Nyt pitäisi vielä jotenkin saada kerrottua tämä poikaystäväkandidaatille :) Hänen mielipiteensä ei vaikuta päätökseeni, mutta olisi mielenkiintoista tietää, että miten hän aikoo suhtautua asiaan.
Kertokaahan leikkauksessa käyneet, että miten asiaa kannattaa lähteä viemään eteenpäin sen lisäksi että yritän mahdollisimman pian päästä lääkärin luo, joka voi lähettää minut plastiikkakirurgin luo?
Olen nyt jo hieman innoissani :) Tästä ajatuksesta sai laihdutusprojektikin aivan uutta potkua! :)
Vastaukset 8
Vanhimmat
Moi!Mie en oo vielä käyny leikkauksessa,mutta mulla on sikäli sama tilanne,ku sulla että oottelen ens vuotta innokkaasti ja oon alkanu nyt laihuttaa,ku mullaki kertyny vuosien saatossa ylipainoa ja myös sen takia oon alkanu laihuttaan,ku meen lääkärissä käymään,nii varmaan pistää laihutuskuurille,ennenkö pääsisin leikkaukseen.. :D
Ens helmi-maaliskuussa pitäs päästä lääkäriin ja hän sitte kattoo,että leikataanko..Mutta pakko on leikata,ku mullaki kuppikoko G/H,se vaihtelee eri liivien mukaan..Ja rinnat on raskaat ja pakko käyttää yölläki liivejä..Ryhtikään ei varmaan oo kovin hyvä ja on näissä kärsimistä :/
Kukaan pienempirintanen ei ymmärrä tätä meän ongelmaa,ku yks mun kaveriki haluaa silikonit,vaikka ihan ok koko sillä..Oon yrittäny sille puhuu vähän järkee,että ei kannata hankkia ainakaan näin suuria!
Ois mukava kuulla sinun kuulumistasi,että miten sulla etenee tää laihutusproggis ym. :) Mulla ei oo ketään semmosta kaveria,joka tosiaan ymmärtäis tän asian,nii me jotka kuulumma samaan ryhmään,nii pitäs pitää yhteyttä :)
Tsemppiä sulle laihutukseen ja sehän on hieno homma,jos lääkäri on todennu sen,että pääsisit kunnalliselle puolelle,rohkeutta ja älä anna periksi tässä laihutuksessa,se on vaikeaa,mutta ku aattelee sitä,että sen jälkeen mahollisesti pääsee piennennysleikkaukseen,nii kyllä se tosiaan antaa uutta potkua! :D
Kyllä mie uskon,että sun poikaystäväs suhtautuu hyvin asiaan :)
Moi Sofia!
Rokkasin kyllä tuon joulun ihan täysin laihdutusproggigsen osalta. Läks 700 g viikossa pois :) WIPII! Jos ihminen pystyy laihduttamaan jouluna niin kyllä sitä pystyy sitten joulun ulkopuolellakin.
Juu, mä olen havainnut saman asian, että pienempirintaisilla ystävilläni on toisinaan ollut ongelmia asian ymmärtämisessä, mutta me ollaan tehty diili sit porukalla. Jos siihen mennessä kun minä pääsen leikkaukseen, on keksitty keino siirtää rintojen kudosta henkilöltä toiselle, niin voin lahjoittaa osalle vähän :)
Ehkä yksi suurimmista syistä tälle operaation kaipuulle onkin se, että sais kerrankin laittaa päälleen seksikkään pikkumustan ilman, että rinnat on kaikkien naamalla jatkuvasti. Osa miespuolisista kavereistani on huomauttanut, että jos minulla on juhlapuku päällä niin tissivako on kuulemma hyvin hallitseva osa olemustani. Valitettavasti tältä voi välttyä vain pukeutumalla säkkiin ja se ei taas kiinnosta mua pätkääkään. Että saavat kärsiä mun tissivaosta vielä ainakin parit juhlat :P
Mä olen joskus miettiny tuota yöllä liivien pitämistä. Nukun paljon kyljellään ja kyllä nuo lollot sillon roikkuu iloisesti pitkin poikin. Mutta mä olen ratkaissut tän käyttämällä mahdollisimman tiukkaa toppia yöpaitana, niin se tukee sopivasti yön tarpeisiin.
Mä luulen, että mä menen kanssa maaliskuussa moikkaan tohtoria, joka vois mut laittaa plastiikkakirurgin penkille istumaan. Jänskättää jo vähän. Siihen mennessä pitää tehdä paljon...
No joo jos jouluna pystyy laihuttaan,nii kyllä se sitte muulloinki onnistuu,päättäväisyyttä peliin :D Mulla kans on sellanen juttu niitten vaatteitten kans,että vuosia häpesin laittaa mekkoja päälle,jossa rintavako näkyy..En halunnu,että porukka luulee,että esittelen rintojani..Mutta nykyään pystyn pukeen mekon,jossa näkyy väkisinki se rintavako,mut so what! :D Niinhän se on hallitseva osa olemusta,mut sille ei voi mitään,jos vaan pääsis sinne leikkaukseen,nii kyllä ois ihanaa sen jälkeen shoppailuki,ku ei aina tarttis miettiä,että jaa taaskaan ei tuo vaate sopinu,ku rinnat oli siinä "tiellä" Se on nii vaikea löytää ihania vaatteita ja hyvin istuvia.. :/
Mulle on kans sanottu,että annappa vähän niistä sun rinnoista mullekkin..Serkut,ku kaikki pienirintasia,nii serkkubileissä ollaan naurettu ja kyllähän mie antasin osan,mut ku ei vaan voi! :D
Joo kyllähän ne miehet heti vahtaamassa rintavarustusta..Mullekki baarissa kysytty,että onko silikonit tai ooks käyny plastiikkakirurgialla..hehe :D No sillon ei paljon naurattanu,en tykkää jos miehet tulee siihen tommosia kysymään..
Mie nukun kans kyljellään,mut joskus on tietenki yöllä kääntyilly ja selällään myös sitä tulee varmaan nukuttua..Pitääpä kokeilla tuota,että ostaa kunnon tiukka toppi..
Eihän tuota oo ku pari-kolme kk sullakaan aikaa ku meet sinne lääkärille..Minkä ikänen muuten oot?Mistä päin Suomea oot? Mie oon 27v. Ja Lapista..
Minoon 26 ja Pirkanmaalta. Tänään kysäisin jo terkalta kun kävin punnituksessa, että löytyyhän heidän putiikistaan lääkäri, joka voi kirjoittaa lähetteen plastiikkakirurgille :) Löytyy kuulemma.
Mä näen jo itteni ostamassa ihania vaatteita, joita ei tarvi valita sillä perusteella, että missä pysyy rinnat sisällä. Kyllähän arkivaatteita nyt löytää kun ostaa trikoota. Vaikka se onkin riskillä ruma :P Viimeks ku kävin ostamassa iltapukua, myyjä totesi het alkuun että "Juu, tuommoista olkaimetonta en tarjoo ees sulle ja halterneck ei taida olla myöskään hyvä." Että näin :) Se on muuten jännä juttu, että porukka kuvittelee että isorintaiset naiset esittelee niitä rintojaan kaikelle kansalle. Niitä nyt vaan sattuu olemaan niin paljon, että vaikee niitä on piilottaakaan :)
Mä olen tässä miettiny, että pitäisiköhän sitä jotenkin panostaa liikunnassa rintalihaksiin, niin on rintojen muoto sitten mahdollisimman hyvä ja reenattu ku menee sinne lekuriin. Ehkä sellainen kokonaisvaltainen liikunta on hyvästä. Hiihtämistä meinasin taas ruveta harrastamaan tänä talvena. On ladut lähellä ja se kuulemma on hyvää liikuntaa rintalihaksillekin. Ja rintauinti! :)
No hyvä että löytyy :) Onko sulla paljon laihutettavaa?Mulla varmaan 20kg..Mie oon aina ollu normaalipainonen,mutta tässä kolmen vuoden aikana on tullu nuo ylimääräset kilot,ku ei oo liikkunu ja syöny tosi epäterveellisesti juonu,ku on käyny baarissa..Mut nyt aattelin pitää alkutalvesta taukoo ja keväällä jos sitte seuraavan kerran jois..
Niinhän ne on että olkaimettomat ja halterneckit ei sovi :/ Mutta vähän ois mahtavaa sitte saaha ne päälle,ku ois päässy käymään siellä leikkauksessa..Nii ja osteleen uusia ihania vaatteita..Kyllä mie välillä mietin,että pääsenköhän sinne leikkaukseen,ku en vielä oo ees käyny siellä lääkärissä..Tuntuu vaan,että aina ku toivoo jotaki,nii se ei toteudukaan :/ Mutta mie panen kovan kovaa vastaan niille,jos ne alkaa sanomaan jotaki,ku sentään solisluun kuopasta nänniin on yli 30cm..Mulla on 4v. sitte aiemmin tämä leikkaus mietinnässä,mut sitte siinä oli muita juttuja,että pistin tän asian sitte syrjään..
Mie käytän Tonalinia,ku minusta se auttaa liikkuu ja syö terveellisesti..Kokonaisvaltasesti,ku liikkuu,käy lenkillä ja uimassa..Mie vaan en oo käyny uimassa ainakaan 9 vuoteen..Tykkään uimisesta,mut just näitten rintojen takia en tykkää lähteä sinne :/ Nii ja hiihto ois kans yks tosiaan..Mie tykkään seurata hiihtokisoja ja yhistettyä eli innokas penkkiurheilija :D Kunto on sen verran huono,ettei ihan heti jaksa ladulle lähteä..Mutta lähe sie kokeilemaan,jos löytyy ladut ihan vierestä :)
Moi, mitäs sinne Pirkanmaalle kuuluu? Onko sulla edistyny asiat? Mie kävin tuossa yks päivä lääkärissä,ku sain peruutusajan ja edistystä on nyt tapahtunu.. :) Lääkäri kirjotti lähetteen kirurgille ja n. pari kk odottelua ennenkö pääsen kirurgille ja hän sanoo viimisen sanan ja sitte se on varmaa! :D Ja pakko se on leikata,ku lääkäri mittas,nii mulla oli soliskuun kuopasta jotain yli 40cm!!! Ois mukava kuulla miten sulla menee ja vaikka kirjotella s-postiin..? :) Ei tiiä/tunne samassa tilanteessa olevia,nii ois mukava kirjotella :)
Onnea et asiasi etenee! Mulla myös plastikkakirurgin tapaaminen edessä huhtikuun alussa, toivottavasti saan myönteisen päätöksen, sillä näistä haluan eroon. Ja varaa ei olisi yksityiselle mennä. Kävin itse tk-lääkärillä, ei pyytänyt edes paitaa riisumaan kun sanoi että tottakai laittaa lähetteen eteenpäin. Mulla jatkuvasti niska-hartiat kipeänä, en tykkää näistä, ja selälle olisi parempi jo rinnat ei olisi näin suuret. Koko on nyt 70/H, ja toivon et se olisi ensi vuonna vaikkapa 70/D :) Mä aion vielä laihduttaa ennen leikkausta 10 kg (vaikka normaalipainoinen olenkin), niin on sitten näpsäkät rinnat jotka on sopuhuhteessa vartaloon. Ihanaa sitten ostaa bikinejä ja muita toppeja, siitä näen jo untakin.
Mä tein kanssa joulun aikaan päätöksen, että pyrin pienennysleikkaukseen. Rohkeutta olen hakenut täältä palstalta ja lueskellut aiheesta muuallakin netissä. Menin työterkan kautta työterveyslääkärille ja häneltä sain lähetteen mittailujen jälkeen plastiikkakirurgille. Viime maanantaina kävin sitten hänen puheillaan ja pienten tutkimusten jälkeen hän laittoi minut leikkausjonoon. :D
Ihan uskomaton tunne ja ajatus siitä, että rintavarustus tulee pienenemään! Haaveilen jo ajasta, et niska ja hartiat eivät ole koko ajan kipeet ja saan pukeutua niin kuin muutkin ikäiseni, eikä tarvi aina ajatella, et kuinka rinnat tulee paidasta esille. Olen 31 v. ja olen normaalipainon ylärajoilla, liivit on kokoa 80E ja välillä sekin käy aika naftiksi. Lääkäri sanoi minulle, että minulla on paljon rintakudosta eli vaikka laihuttaisin 10 kiloa niin se ei juuri vaikuttaisi rintojen kokoon.
Vihaan sitä kuinka ihmiset aina tuijottavat rintavarustusta ja kuinka jopa jotkut ystävät ovat sanoneet, että et viittis pitää jonku toisen tyyppisiä paitoja, ku rintavarustus näkyy niin hyvin. Hitto vie, ku sapettaa se et pitäis pitää säkkejä päällä vaikka minkä minä sille voin et luoja on musta tällasen tehnyt. Vai pitäiskö itsekin alkaa sanomaan pienirintaisille, et et viittis pitää noin tiukkoja paitoja, ku näkyy kuin pienet rinnat sulla on... En haluais olla ilkeä, mut sen jälkeen kun leikkaukseen pääsy vahvistui niin olen alkanut kelaamaan noita asioita enemmän. Tähän asti olen aina ajatellut, et ei niille kommenteille nyt mitään voi ja olen ne niellyt.
Mut menkää ihmeessä käymään siellä lääkärissä! Kyllä se painonpudotuskin siitä vauhtia saa kun tietää, että leikkaukseen on vain tietyn verran aikaa ja siihen mennessä olisi painoa alaspäin saatava. Tieto siitä, että muutosta on tulossa, on jo niin hieno!
Tsemppiä teille ja kertoilkaahan miten homma teidän kohdalla etenee.