Ruotsalaisen Mats-Eric Nilssonin tietokirja Petos lautasella (WSOY, 2008) on karua luettavaa. Kirja aiheutti viime vuonna Ruotsissa paljon keskustelua, enkä ihmettele miksi.
Petos lautasella kertoo elintarvikkeiden taakse kätkeytyvistä salaisuuksista. Se paljastaa ruokiin lisätyt lisäaineet, mystiset E-koodit, arominvahventeet ja ravintoaineet. Kirjan lopussa on listattu kaikki E-koodit, tietoa yleisimpien elintarvikkeiden säilymisestä ja vihannesten satokausista sekä lista puhdasta ruokaa tarjoavista suomalaisista tuottajista.
Kirja tuhoaa mielikuvat tuorepuristetusta mehusta, vastaleivotusta pullasta ja myymälässä leivotuista leivistä. Todellisuudessa kyseessä voi olla 11 kuukautta säilöttyä mehua, kaksi viikkoa sitten leivottua pullaa ja raakapakasteena ulkomailta rahdattua leipää.
Kun ruoan maku (kirjaimellisesti) vesitetään pitkän valmistusprosessin aikana, niin että raaka-aineet menettävät makunsa, on lopputulosta tietysti paranneltava, jotta se maistuisi kuluttajille. Lisäaineilla parannetaan ruoan makua, ulkonäköä, säilyvyyttä ja rakennetta. Teollisuusmaissa kuluttaja syö keskimäärin 6-7 kiloa lisäaineita vuodessa!
Nilsson mainitsee kirjassa useasti huolensa siitä, että jotkut kuluttajat eivät välttämättä enää tunnista aitoja makuja – vanilliiniaromi maistuu heidän mielestään aidommalta ja paremmalta kuin aito vanilja. Toivottavasti näin ei sentään ole.
Suoritin ratsian omaan jääkaappiini, jonka sisältöä pidän suhteellisen terveellisenä. Maustekastikkeita en edes viitsinyt vilkaista, sillä niin täynnä E-koodeja olivat jo margariini ja jäätelö. E-koodeilta ei voi tietenkään kokonaan välttyä, mutta tein kirjan luettuani päätöksen, että alan syynätä ainakin päivittäin käyttämieni elintarvikkeiden pakkausselosteet huolella.
Keski-Euroopassa kuluttajat vaativat puhdasta ja lisäaineetonta ruokaa, jonka alkuperän he tuntevat. Miksi Suomessa ei keskustella aiheesta? Elääkö meillä romanttinen mielikuva puhtaasta ruoasta, vai pidätkö kotimaista ruokaa erittäin luotettavana?
http://kotiliesi.fi/kirjat/arvostelut/mats-eric-nilsson-petos-lautasella
Petos lautasella kertoo elintarvikkeiden taakse kätkeytyvistä salaisuuksista. Se paljastaa ruokiin lisätyt lisäaineet, mystiset E-koodit, arominvahventeet ja ravintoaineet. Kirjan lopussa on listattu kaikki E-koodit, tietoa yleisimpien elintarvikkeiden säilymisestä ja vihannesten satokausista sekä lista puhdasta ruokaa tarjoavista suomalaisista tuottajista.
Kirja tuhoaa mielikuvat tuorepuristetusta mehusta, vastaleivotusta pullasta ja myymälässä leivotuista leivistä. Todellisuudessa kyseessä voi olla 11 kuukautta säilöttyä mehua, kaksi viikkoa sitten leivottua pullaa ja raakapakasteena ulkomailta rahdattua leipää.
Kun ruoan maku (kirjaimellisesti) vesitetään pitkän valmistusprosessin aikana, niin että raaka-aineet menettävät makunsa, on lopputulosta tietysti paranneltava, jotta se maistuisi kuluttajille. Lisäaineilla parannetaan ruoan makua, ulkonäköä, säilyvyyttä ja rakennetta. Teollisuusmaissa kuluttaja syö keskimäärin 6-7 kiloa lisäaineita vuodessa!
Nilsson mainitsee kirjassa useasti huolensa siitä, että jotkut kuluttajat eivät välttämättä enää tunnista aitoja makuja – vanilliiniaromi maistuu heidän mielestään aidommalta ja paremmalta kuin aito vanilja. Toivottavasti näin ei sentään ole.
Suoritin ratsian omaan jääkaappiini, jonka sisältöä pidän suhteellisen terveellisenä. Maustekastikkeita en edes viitsinyt vilkaista, sillä niin täynnä E-koodeja olivat jo margariini ja jäätelö. E-koodeilta ei voi tietenkään kokonaan välttyä, mutta tein kirjan luettuani päätöksen, että alan syynätä ainakin päivittäin käyttämieni elintarvikkeiden pakkausselosteet huolella.
Keski-Euroopassa kuluttajat vaativat puhdasta ja lisäaineetonta ruokaa, jonka alkuperän he tuntevat. Miksi Suomessa ei keskustella aiheesta? Elääkö meillä romanttinen mielikuva puhtaasta ruoasta, vai pidätkö kotimaista ruokaa erittäin luotettavana?
http://kotiliesi.fi/kirjat/arvostelut/mats-eric-nilsson-petos-lautasella
Vastaukset 21
Vanhimmat
kun oli 20 vuotias ?
Mitähän sillä tiedolla tekisit? Jos et keskustele VHH:sta vaan esim. Mattilan painosta18, tee se jossain muualla!
paljonko painoin 20-vuotiaana. En itsekään muista tarkkaan mutta sen muistan että viisi vuotta sitten painoin 105 kiloa ja VHH:lle siirryttyäni siitä katosi parikymmentä.
tietoni, olen siis hyväkarppaaja (paljon täysjyvää, kalan rasvoja, kasvirasvoja - vähän punaista lihaa tai eläinrasvoja).
Paino 76 kg, pituus 183 cm, painoindeksi 22,7.
Mikä on sinun painoindeksi?
jos syöt paljon täysjyvää sillä täysjyvän mukana syöt paljon sitä pahaa ydinosaa jota virallisestikaan ei pidetä hyvänä. Minusta on huutava vääryys käyttää runsaasti viljaa syövästä nimitystä hyväkarppi. Hyvän vastakohta on paha.
Toivottavasti käyttämäsi kasvirasvat ovat peräisin oliivista tai kookoksesta. Ne ovat terveellisiä kasvirasvoja.
... painoindeksi? Se olisi mielenkiintoista tietää. Jos painosi on 85 kg ja pituutesi 180 cm olet jo lievästi ylipainoinen.
Täysjyväviljat ovat hyvin terveellisiä, ja siksi niitä hyväkarppauksessa toki syödään. Aivan kuten Välimeren ruokavaliolla tai Okinawalla. Kasvirasvat ovat peräisin pääosin oliivista tai kotimaisesta rypsistä. Ja nämä ainakin ovat hyvin terveellisiä kuten nuo Välimeren ja Okinawan esimerkitkin todistavat.
mutta et ole mikään hyväkarppaaja vaan pahakarppaaja. Oliiviöljy toki on hyvä mutta rypsiöljy on paha kun sen omega 3/6 suhde on huono. Vaihda se kookosöljyyn niin näyttää paremmalta.
Mistä kuvittelit minun olevan 180-senttinen. Vai oliko se vain vääristely jolla yrität saada minut ylipainoiseksi? 186 senttiä on oikea pituus joten laske siitä.
Painoindeksisi on 24,6, kun lievästi ylipainoisen raja on 25. En yritä saada sinua ylipainoiseksi, päinvastoin, yritän antaa neuvoja ettet sellaiseksi lipsahda :)
Ole tarkkana ruokavaliosi suhteen, kannattaisi pudottaa painoa hieman. Se onnistuu vaikka lisäämällä hieman liikuntaa.
Rypsiöljyn omegasuhde on täsmälleen oikea vallitsevan käsityksen mukaan toisin kuin oliiviöljyllä puhumattakaan nyt kookosöljystä. Tosin kiistattomia tietoja optimaalisesta omegasuhteesta ei ole, joten voi olla että omega-6 -rasvahappoa voisi olla enemmänkin.
Lisäksi kotimaisen rypsiöljyn ekologinen hiilijalanjälki on erinomainen verrattuna näihin muihin vaihtoehtoihin.
Mutta on upeat ulkoilukelit! Ei muuta kuin hiihtämään tai vaikka mukavalle juoksulenkille illalla!
ruokavaliostani ja vältän lihottavia viljatuotteita sekä perunaa, pastaa ja riisiä. Niitä en syö koskaan.
Rypsiöljyn omegasuhde on edelleenkin huono. Katso vaikka Finelistä jos et muuten usko.
Ulkoilukelit on upeat ja sinun kannattaakin mennä liikkumaan sillä muuten et voi kuluttaa syömiäsi hiilareita.
"Oliiviöljy toki on hyvä mutta rypsiöljy on paha kun sen omega 3/6 suhde on huono." Tuolla omega3/6 suhteella ei juurikaan ole väliä koska kasvisperäisenä omega kolmea ihminen ei pysty kunnolla hyödyntämään. Kätytitpä kumpaa öljyä tahansa on omega 3 otettava kalaöljystä. Kylmäpuristettua rypsiöljyä puolustaa sen kotimaisuus ja kalaöjyn kanssa käytettynä on suhteetkin oikeasti kohdallaan.
Tsemppiä sinulle, sitä tarvitaan!
Rypsiöljystä täällä on paljon keskusteltu, ja sen omegasuhde on edelleen optimaalinen, Finelistä tarkistettuna. Toisin kuin oliiviöjyn esimerkiksi.
Liikunta kuluttaa energiaa, ja sitä saamme proteiinista, rasvasta ja hiilihydraateista. Ihminen on luotu liikkumaan, ja energiaa on syötävä jotta pystyy liikkumaan.
Etkö sinä meinaa liikuntaa harrastaa? Se on nimittäin sinullekin välttämätöntä jotta saat energiaasi kulutettua. Varsinkin kun painoindeksisi on turhan lähellä ylipainoa.
Itsekin nautin kaksi kapselia kalaöljyä päivittäin, ja toki myös syön kalaa ennemmin kuin lihaa.
Kylmäpuristettu kotimainen luomurypsiöljy on todellinen terveystuote.
ja kun sen omega-3/6 suhde on tosi huono niin miksi käyttäisin sitä. Kookosöljy on tunnetusti todellinen terveystuote. Kookosta kasvavissa maissa ei ole sydäntauteja niinkuin meillä.
... ei tokikaan voi kiistellä. Itse pidän kyllä rypsärin mausta.
Mutta edelleen - rypsärin omegasuhde on erinomainen. Kookosöljyn ei.
Sitä monesti kuvittelee lähtevänsä raikkaaseen, terveellisen ulkoilmaan kävelylle.
Siinä erehtyy.
Tiedättekö, kuinka paljon syöpää aiheuttavia pienhiukkasia vedätte keuhkojen kautta verenkiertoonne jokaisella henkäyksellä? On arveltu, että näihin päästöihin kuolee vajaa 1000 suomalaista vuosittain.
Elääkö meillä romanttinen kuva puhtaasta suomalaisesta ilmasta? Pidätkö Sinä jo hengityssuojainta kävellessäsi ulkona?
Jännä miten täällä mitataan grammoittain mitä syödään mutta kukaan välitä pätkääkään mitä hengittää sisäänsä?
tämä on vaiettua totuutta.
ulkoiman lisäksi saatuttaa itsensä syöpää lisäävillä hiilihydraateilla?
myrkkyä alkoholin muodossa?
... ja suolistosyövät? Puhumattakaan haimasyövästä!
Ei, kyllä se ihmispolo ennen pitkää kuolee. Ihan riippumatta siitä mitä syöt.
riippuen tietysti mitä eläimelle on syötetty. Jos eläin saa lajityypilleen oikeata ruokaa niin punainen liha on terveellistä ja ravitsevaa. Punaisesta lihasta tehdyt lihavalmisteet sen sijaan eivät ole terveellisiä kun niihin lisätään sokeria, jauhoja ja lisäaineita. Osta liha lihana ja unohda valmisteet.