Minun mieheni sukulaiset ovat ihan mukavia mutta se mua rasittaa kun kaikkina juhlapyhinä tullaan yhteen isolla porukalla,miehen veli vaimonsa etelä-suomesta ja sitten tulee miehen siskon 6-hengen perhe 50km päästä ja sitten minä ja mieheni ollaan menty mukaan niin kyllä hulinaa riittää,erityisesti mieheni sisko perheineen tulee kylään.Mieheni suku on vielä niin sukurakkaita,niin että tullaan yhteen. Minulla on ihana anoppi ja meillä menee hyvin.Säälin kyllä häntä että joutuu sitten passaamaan vieraita ja hän on sitten niin väsynyt pyhien jälkeen .Mieheni ei myöskään tykkää siitä hulinasta ja ollaan päätetty että ollaan kotona ensi pääsiäisen pyhien aikana. Minä ja mieheni ei olla oltu kovin kauan yhdessä,minä vierastan mieheni sukua.Ajattelin vaan kirjoittaa ja purkaa tuntojani täällä palstalla.Minun mielestäni kyllä voisi viettää juhlapyhät omana perheenä,toki minä sen ymmärrän että jos muutama tunti ollaan yhdessä ja tavataan toisiaan mutta kun tämä miehen suku haluaa olla jatkuvasti yhdessä niin se tuntuu hieman oudolta.
Miehen sukulaiset
Myy
71708
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mulla on iso serkku lauma noin 20-25 serkkua ja hulinaa on juhlapyhinä ja viikonloppuna.. Ja kaikki on mun mummolassa ja pappa ja mummo tykkää mutta on väsyneitä ja onnellisia kun väkikäy...
... olen seurustellut poikaystäväni kanssa puoli vuotta ja hänen äitinsä ei oikein usko meidän suhteen kestävyyteen. istuttiin samassa pöydässä ja poikaystäväni puhui kuinka aateltiin lähtee isommalle reissulle vuoden päästä kesällä. "anoppi" tähän tokas ettei kannata niin pitkälle suunnitella ku kantapäät voi olla vielä vastakkain. poikaystäväni kysyi häneltä että epäiletkö sä. "anoppi" tähän että joo, kyllä epäilen. mä jäin monttu auki tuijottaa sitä, et miten se kehtaa. vois pitää mölyt mahassaan. että aattelin vaan kysyä sun mielipidettä asiaan. et reagoinko liian voimaakkasti asiaan??
Minun mielestäni poikaystäväsi äiti on kyllä vähän oudosti suhtautunut teidän suhteen kestävyyteen,minusta pitäisi ennemminkin kannustaa nuorta paria heidän suhteessaan ja suunnitelmissaan,eikä "kaataa kylmää vettä
niskaan" ei se minustakaan tuntuisi mukavalta jos miehen äiti epäilisi ettei suhteesta mitään tule,se tuntuisi pahalta.Minä ymmärrän täysin sinun reaktiosi.Minä annan sinulle vinkin että näytä sille poikaystävän äidille että teidän suhde kestää ja jätä omaan arvoosi poikaystäväsi äidin sanomiset jotka koskee teidän suhdettanne.
ite oon ihan samaan tulokseen tullu. että näytän sille naiselle kuinka hyvin meillä menee ja kuinka rakastuneita ollaan. ihme kyllä sillä ei ollu juuri mitään vastaan sanomista ku ilmotettiin et kesällä muutetaan yhteen. tää oli jo toinen kerta ku "anoppi" ilmaisi mielipiteensä. poikaystäväni kanssa päätettiin et jos hän vielä kerrankin asiasta sanoo, ni sit ruvetaan vähän kyselemään mistä moinen johtuu... tuli siitä kyl vähän ikävä olo ku "anoppi" ei usko meihin. ehkä mä en oo sellanen "miniä" jota on pojalleen toivonu. mut eihän se sille asialle mitään voi! lällällää!!! :)
Oltiin oltu yli vuosi yhdessä, ja mentiin kihloihin. Isäni oli ainoa joka ei onnitellut. Muutettiin samalla yhteen, ja parin kk:n jälkeen, kun hain eri opiskelupaikkoihin, isäni sanoi että hae nyt ihmeessä ympäri Suomea, ei kannata yhteen mieheen jämähtää kun niitä kuitenki tulee ja menee. ja poikaystäväni oli siinä samassa päivällispöydässä. En voi sietää isääni, hän on jo neljä vuotta odotellut eroamme, ainakin suhtautumisesta päätellen.
..tiedän tunteen, meillä miehen suku on ihan samanlainen. itse olen iranilaissyntyinen, missä suku on tärkeä, mutta mieheni suku kyllä ampuu yli!
Vai mitä sanotte esimerkiksi nimipäiväjuhlista, joihin on kutsuttu parisenkymmentä ihmistä, ja kuohuviini virtaa!? ja tietty konservatiiviset kahvikekkerit siinä samassa. näitä kissanristiäisiä on vähintään kerran kuussa..mieheni äiti käy omien vanhempiensa luona joka päivä..no, ovathan he iäkkäittä että varmaan sen takia. Ja voitte kuvitella mikä hulabaloo siitä seurasi kun minut aikoinaan esiteltiin miehen suvulle! Heti tuli jotain islam-juttua ja terrori-iskua, kysyttiin jopa onko minut ympärileikattu! olen kuitenkin asunut suomessa kuusivuotiaasta lähtien...ja enemmän suomalainen kuin iranilainen.
Hui ....