Pyörivän LTO kanssa outoja ongelmia

Kävin just äsken vintillä taas seikkailemassa, kävin laittamassa yhden tulokanavan päälle lisää villaa. Kyseessä kaikkein pahimmassa paikassa oleva putki. Täytyy seurailla tilannetta, vieläkö putkessa kondensoituu vettä.

Normaalisti kone on päällä 3 teholla, silloin kun kosteus nousee saunomisen yhteydessä korkealle, säädän manuaalisesti puhallustehoja suuremmalle. Tuon jälkilämmitys on ollut pääsääntöisesti pois päältä.

Koneen sisälle tulee vettä raitisilmakanavan kautta kun esim. ulkona sataa lunta. Pitäisi rakentaa eteen jonkinlainen ilmaohjain.

Poiston suodattimen putsaan n. 1kk väien, sen verran kertyy sisältä pölyä. Tällä hetkellä toimii normaalisti kun otettu tuo automaattinen jäätymisenesto pois päältä. Illalla pitää tarkistaa, onko jäätä tai vettä kertynyt??

Olen muutamana päivänä outojen toimintojen takia nettiä ja useita keskustelua selaillut.

Kosteus saattaisi poistua talosta paremmin jos kennon jälkeinen jäteilma olisi aina plusasteista. Tämähän ei toteudu jos ulkona on hiukankin pakkasta. Kun kenno, moottori ja runkorakenteet olisivat aina lämpöiset, ei kosteus kondensoitusi pintoihin (http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2709.0 tästä linkistä löytyy kaavio josta voi laskea arvon jäteilmalle ettei kosteus tiivisty runkoon. Käytännössä hyötysuhde olisi nollassa joten ei järkevää).

Itse käytän talon sisällä bauhauksesta ostettua ilmaskuivainta kun saunominen ja pyykkipäivä nostaa kosteuden liian korkeaksi ja samalla ulkona kovaa pakkasta.
Mulla kertyi aikaisemmin n. 2dl vettä lto-kennon pohjalle josta ei pääse valumaan mihinkään. Porasin kennon pohjaan 3kpl reikiä jotta vesi voisi valua koneen pohjalle jossa sijaitsee poistoreikä vedelle.

Itse aion soittaa lähipäivinä tehtaalle uudestaan jotta saan selvyyttä hiukan toimintaan. Aikaisemmin keskustellut huoltopäälikön kanssa, ehkä nyt aika jutella suunnittelijoiden kanssa, että kuinka ovat aikoinaan pähkineet tuon kertyneen veden poiston koneen sisältä. Saattaa olla aika myös rakentaa ulkoseinällä olevan raitisilman ottoaukon eteen suoja jotta lumisade ei pääse suoraan koneen sisälle.

pingviini sekoilee kirjoitti:

Olen muutamana päivänä outojen toimintojen takia nettiä ja useita keskustelua selaillut.

Kosteus saattaisi poistua talosta paremmin jos kennon jälkeinen jäteilma olisi aina plusasteista. Tämähän ei toteudu jos ulkona on hiukankin pakkasta. Kun kenno, moottori ja runkorakenteet olisivat aina lämpöiset, ei kosteus kondensoitusi pintoihin (http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2709.0 tästä linkistä löytyy kaavio josta voi laskea arvon jäteilmalle ettei kosteus tiivisty runkoon. Käytännössä hyötysuhde olisi nollassa joten ei järkevää).

Itse käytän talon sisällä bauhauksesta ostettua ilmaskuivainta kun saunominen ja pyykkipäivä nostaa kosteuden liian korkeaksi ja samalla ulkona kovaa pakkasta.
Mulla kertyi aikaisemmin n. 2dl vettä lto-kennon pohjalle josta ei pääse valumaan mihinkään. Porasin kennon pohjaan 3kpl reikiä jotta vesi voisi valua koneen pohjalle jossa sijaitsee poistoreikä vedelle.

Itse aion soittaa lähipäivinä tehtaalle uudestaan jotta saan selvyyttä hiukan toimintaan. Aikaisemmin keskustellut huoltopäälikön kanssa, ehkä nyt aika jutella suunnittelijoiden kanssa, että kuinka ovat aikoinaan pähkineet tuon kertyneen veden poiston koneen sisältä. Saattaa olla aika myös rakentaa ulkoseinällä olevan raitisilman ottoaukon eteen suoja jotta lumisade ei pääse suoraan koneen sisälle.

Lue lisää

Kävin tarkastamassa koneen ettei vaan leikkaa kiinni. Poistomoottorin vieressä oli muutamaan kohtaan syntynyt jäätä. LTO kennoa eristin lisää kun vasempaan takakulmaan oli valunut kondensoitunutta vettä joka sitten oli jäätynyt kennon nurkkaan.

pingviini sekoilee kirjoitti:

Kävin tarkastamassa koneen ettei vaan leikkaa kiinni. Poistomoottorin vieressä oli muutamaan kohtaan syntynyt jäätä. LTO kennoa eristin lisää kun vasempaan takakulmaan oli valunut kondensoitunutta vettä joka sitten oli jäätynyt kennon nurkkaan.

Lue lisää

Itse tuossa polttelin takkaa sunnuntaina ja yhtä aikaa kävin saunassa. Ulkona oli -20 ja saunana AinaValmis, jonne tulee vettä viskeltyä tavallista kiuasta enemmän. Olisko tullut kippailtua ehkä 3ltr verran saunottaessa. Suihkun lattian jätin kuivaamatta, näin talvella, että kosteus sisällä nousee.

Kosteusmittari näytti muistaakseni 32% ja sisälämpötila 23. Mitään ongelmia ei ollut.

Tässä kannattaa ottaa kuitenkin muutama eroavaisuus huomioon.

Itselläni on koneena LTR-6 ECE, jossa ei ole mitään hienouksia (paitsi mainosmiehen puheissa). Jälkiämmityksen olen laittanut 17 asentoon, mutta tällä ei pitäisi olla asian kanssa tekemistä.

Putket ovat lämpimässä, kuten itse konekkin. Jäte- ja ulkoilmaputket olen eristänyt yläpohjassa 50mm villalla, jossa folio päällä. Sisällä putket kulkevat toinen ehkä 1/2m ja toinen 1,5m, jotka olen armafleksillä eristänyt. Olisiko tullut kaksi kerrosta. Näillä erityksillä ei ole oikeasti muuta merkitystä kuin se, ettei yläpohjaan ala kondensoitua vettä. Itse ilmanvaihdon toimivuuteen niillä ei ole merkitystä.

Koneen olen kallistanut niin, että mahdollinen kondessivesi kulkeutuisi kotelon nurkkaan, josta on letku ulos. Letku on läpinäkyvää putkea, jonka olen tulpannut. Kyseiseen letkuun ei ikinä ole tullut vielä vettä.

Kone toimii pääsääntöisesti teholla 3/4. Joskun laitan koneen kakkoselle kun talossa ei paljoa asustella ja kostealla kelillä laitan koneen neloselle saunassa olon jälkeen, jotta sauna kuivuisi nopeammin.

Jäteilman moottori on talvella pakkasilla jäähileessä. Tämä onkin ymmärrettävää, koska kosteusprosentti lähentelee 100% ja jäteilma on nollan alapuolella. Kenno on kuitenkin ollut kuiva. Koneen sisällä on kosteutta/ jäätä metallilevyssä, joka on tulo ja jätepuolen välissä. Ehkä tämä on sen verran kylmempi, että siihen tiivistyy jäätä/ vettä. Metallilevy on jotain 1cm x 60cm kokoinen.

Poistopuhaltimen kuuluukin olla pakkasen puolella.

Veikkaisin, että sinulla syytä löytyy tuohon jäätymiseen

A) Ilmavirrat ovat väärin, eli poisto pinempi kuin tulo.
- Suodattimet tukossa
- Venttiilit väärin säädetty
- Takkaa poltettu pitkään
- Liesituuletin pitkään päällä

B) Ilma kanavissa jäähtyy liikaa
- Kone alunperin liian pienellä
- Automatiikka (sulatus) toimii väärin (meikäläisellä tätä ei ole, joten ei kokemusta)
- Liian vähän eristeitä yläpohjassa putkien ympärillä

Ja sitten voi kyseessä olla jokin näiden yhdistelmä kuten suodattimet ovat hieman likaiset, takassa on tuli, saunassa käyty ja ilman lämpötila tippuu yläpohjan putkissa, jolloin automatiikka pienetää virtauksia, jolloin ilma ehtii jäähtyä putkissa entisestää jolloin kierre on valmis ja kone jäätyy.

Paljonko sinulla talosta laitteelle meneviä putkia kulkee yläpohjassa, eli poistoilmaa? Entä kuinka paljon tämä on prosentuaalisesti kaikesta poistosta? Veikkaisin, että tästä löytynee syy ongelmiisi. Otetaanpa pieni laskuesimerkki.

Jos putke menee vaikka 10m ja siinä on villaa ympärillä 100mm, joka on rautalangalla kuitenkin puristettu 50mm vahvuiseksi ja jossain rakojakin, jolloin oletetaan eristäväksi vaikutukseksi 50mm. Putken halkaisija 125mm ja lämpötilaero 40 astetta.

Jäädyttävä vaikutus 10m x 0,125m x 3,14 x 40K x 0,035w/m2/K x 20 = 110w

Eli toisinsanoen kumoisit tuon kylmyyden, jos laittaisit etulämmityksen, joka olisi teholtaan saman verran.

Jo rakentanut kirjoitti:

Itse tuossa polttelin takkaa sunnuntaina ja yhtä aikaa kävin saunassa. Ulkona oli -20 ja saunana AinaValmis, jonne tulee vettä viskeltyä tavallista kiuasta enemmän. Olisko tullut kippailtua ehkä 3ltr verran saunottaessa. Suihkun lattian jätin kuivaamatta, näin talvella, että kosteus sisällä nousee.

Kosteusmittari näytti muistaakseni 32% ja sisälämpötila 23. Mitään ongelmia ei ollut.

Tässä kannattaa ottaa kuitenkin muutama eroavaisuus huomioon.

Itselläni on koneena LTR-6 ECE, jossa ei ole mitään hienouksia (paitsi mainosmiehen puheissa). Jälkiämmityksen olen laittanut 17 asentoon, mutta tällä ei pitäisi olla asian kanssa tekemistä.

Putket ovat lämpimässä, kuten itse konekkin. Jäte- ja ulkoilmaputket olen eristänyt yläpohjassa 50mm villalla, jossa folio päällä. Sisällä putket kulkevat toinen ehkä 1/2m ja toinen 1,5m, jotka olen armafleksillä eristänyt. Olisiko tullut kaksi kerrosta. Näillä erityksillä ei ole oikeasti muuta merkitystä kuin se, ettei yläpohjaan ala kondensoitua vettä. Itse ilmanvaihdon toimivuuteen niillä ei ole merkitystä.

Koneen olen kallistanut niin, että mahdollinen kondessivesi kulkeutuisi kotelon nurkkaan, josta on letku ulos. Letku on läpinäkyvää putkea, jonka olen tulpannut. Kyseiseen letkuun ei ikinä ole tullut vielä vettä.

Kone toimii pääsääntöisesti teholla 3/4. Joskun laitan koneen kakkoselle kun talossa ei paljoa asustella ja kostealla kelillä laitan koneen neloselle saunassa olon jälkeen, jotta sauna kuivuisi nopeammin.

Jäteilman moottori on talvella pakkasilla jäähileessä. Tämä onkin ymmärrettävää, koska kosteusprosentti lähentelee 100% ja jäteilma on nollan alapuolella. Kenno on kuitenkin ollut kuiva. Koneen sisällä on kosteutta/ jäätä metallilevyssä, joka on tulo ja jätepuolen välissä. Ehkä tämä on sen verran kylmempi, että siihen tiivistyy jäätä/ vettä. Metallilevy on jotain 1cm x 60cm kokoinen.

Poistopuhaltimen kuuluukin olla pakkasen puolella.

Veikkaisin, että sinulla syytä löytyy tuohon jäätymiseen

A) Ilmavirrat ovat väärin, eli poisto pinempi kuin tulo.
- Suodattimet tukossa
- Venttiilit väärin säädetty
- Takkaa poltettu pitkään
- Liesituuletin pitkään päällä

B) Ilma kanavissa jäähtyy liikaa
- Kone alunperin liian pienellä
- Automatiikka (sulatus) toimii väärin (meikäläisellä tätä ei ole, joten ei kokemusta)
- Liian vähän eristeitä yläpohjassa putkien ympärillä

Ja sitten voi kyseessä olla jokin näiden yhdistelmä kuten suodattimet ovat hieman likaiset, takassa on tuli, saunassa käyty ja ilman lämpötila tippuu yläpohjan putkissa, jolloin automatiikka pienetää virtauksia, jolloin ilma ehtii jäähtyä putkissa entisestää jolloin kierre on valmis ja kone jäätyy.

Paljonko sinulla talosta laitteelle meneviä putkia kulkee yläpohjassa, eli poistoilmaa? Entä kuinka paljon tämä on prosentuaalisesti kaikesta poistosta? Veikkaisin, että tästä löytynee syy ongelmiisi. Otetaanpa pieni laskuesimerkki.

Jos putke menee vaikka 10m ja siinä on villaa ympärillä 100mm, joka on rautalangalla kuitenkin puristettu 50mm vahvuiseksi ja jossain rakojakin, jolloin oletetaan eristäväksi vaikutukseksi 50mm. Putken halkaisija 125mm ja lämpötilaero 40 astetta.

Jäädyttävä vaikutus 10m x 0,125m x 3,14 x 40K x 0,035w/m2/K x 20 = 110w

Eli toisinsanoen kumoisit tuon kylmyyden, jos laittaisit etulämmityksen, joka olisi teholtaan saman verran.

Lue lisää

Elikkä soitin enerventille ja muutamaan asiaan sain selvyyttä.

Jotta saisimme aina silloin tällöin jätekanavaan syntyneen jään/huurteen poistettua, vaatisi se jäteilman pitämistä n. 10 asteessa 10 min ajan 2h välein. Tämä oli asiatuntijan kommentti.
Tosin saattaisi riittää kerran päivässä jätekanavan lämmittäminen jotta saadaan jätekanavan kuivemmaksi.

Eli lämmitetään etuvastuksella LTO-kennoa jonka seurauksena jätepuolen lämpötila nousee plussan yläpuolelle. Koneessahan on jäätymisenesto automatiikka jonka tarkoituksena on pitää jätekanavan kuivana (tulopuhallin seis, poistopuhallin 1 teholla). Tosin näillä pakkasilla jätekanavaa on mahdotonta saada edes plussanpuolelle...


A) Ilmavirrat ovat väärin, eli poisto pinempi kuin tulo.
- Suodattimet tukossa >> Eivät ole tukossa, kuukauden välein puhdistan
- Venttiilit väärin säädetty >> Ovat säädetty oikein
- Takkaa poltettu pitkään >> Takkaa poltan kyllä, 1,5 pesää kerrallaan
- Liesituuletin pitkään päällä >> Kätän todella harvoin

B) Ilma kanavissa jäähtyy liikaa
- Kone alunperin liian pienellä >> Saisi ehkä olla tehokkaammalla
- Automatiikka (sulatus) toimii väärin (meikäläisellä tätä ei ole, joten ei kokemusta)
>> Sulatus toimii kyllä, mutta poistopuhaltimen 1 teho ja muutaman asteen lämpö jätekanavassa ei riitä haihduttamaan vettä.
- Liian vähän eristeitä yläpohjassa putkien ympärillä
>> Kaikki ilmastointi putket kulkevat höyrynsulkumuovin päällä, puhallusvillan seasssa eristettyinä. Osa suurimmista putkista eristettyinä osittain villan seasssa, näiden päälle lisätty eristettä kun vettä valui alussa höyrynsulkumuovin päälle.

Täytyy selvittää, kuinka paljon tuollainen etulämmitin maksaa jos saan koneen toimimaan aina.

pingviini sekoilee kirjoitti:

Elikkä soitin enerventille ja muutamaan asiaan sain selvyyttä.

Jotta saisimme aina silloin tällöin jätekanavaan syntyneen jään/huurteen poistettua, vaatisi se jäteilman pitämistä n. 10 asteessa 10 min ajan 2h välein. Tämä oli asiatuntijan kommentti.
Tosin saattaisi riittää kerran päivässä jätekanavan lämmittäminen jotta saadaan jätekanavan kuivemmaksi.

Eli lämmitetään etuvastuksella LTO-kennoa jonka seurauksena jätepuolen lämpötila nousee plussan yläpuolelle. Koneessahan on jäätymisenesto automatiikka jonka tarkoituksena on pitää jätekanavan kuivana (tulopuhallin seis, poistopuhallin 1 teholla). Tosin näillä pakkasilla jätekanavaa on mahdotonta saada edes plussanpuolelle...


A) Ilmavirrat ovat väärin, eli poisto pinempi kuin tulo.
- Suodattimet tukossa >> Eivät ole tukossa, kuukauden välein puhdistan
- Venttiilit väärin säädetty >> Ovat säädetty oikein
- Takkaa poltettu pitkään >> Takkaa poltan kyllä, 1,5 pesää kerrallaan
- Liesituuletin pitkään päällä >> Kätän todella harvoin

B) Ilma kanavissa jäähtyy liikaa
- Kone alunperin liian pienellä >> Saisi ehkä olla tehokkaammalla
- Automatiikka (sulatus) toimii väärin (meikäläisellä tätä ei ole, joten ei kokemusta)
>> Sulatus toimii kyllä, mutta poistopuhaltimen 1 teho ja muutaman asteen lämpö jätekanavassa ei riitä haihduttamaan vettä.
- Liian vähän eristeitä yläpohjassa putkien ympärillä
>> Kaikki ilmastointi putket kulkevat höyrynsulkumuovin päällä, puhallusvillan seasssa eristettyinä. Osa suurimmista putkista eristettyinä osittain villan seasssa, näiden päälle lisätty eristettä kun vettä valui alussa höyrynsulkumuovin päälle.

Täytyy selvittää, kuinka paljon tuollainen etulämmitin maksaa jos saan koneen toimimaan aina.

Lue lisää

Huurretta jäteilmakanavaan syntyy siksi, että se on huonosti eristetty.
Jos minulla olisi tuollainen ongelma, vaihtaisin suodattimet ohjeen mukaan 4 kk välein uusiin ja laittaisin näillä säillä poiston pykälää suuremmaksi. Näin jäteilman lämpötila nousee, eikä roottorinkaan pitäisi jäätyä.

Ihmejuttuja kirjoitti:

Huurretta jäteilmakanavaan syntyy siksi, että se on huonosti eristetty.
Jos minulla olisi tuollainen ongelma, vaihtaisin suodattimet ohjeen mukaan 4 kk välein uusiin ja laittaisin näillä säillä poiston pykälää suuremmaksi. Näin jäteilman lämpötila nousee, eikä roottorinkaan pitäisi jäätyä.

Lue lisää

> Huurretta jäteilmakanavaan syntyy siksi, että se on huonosti eristetty.

Tyhmä tynnyri se siellä taas kolisee. Kyllä huurteet voi olla peräisin ihan poistoilman kosteudesta, kun poistoilma jäähtyy LTO:ssa pakkasen puolelle.

Ristivirtasiirtimissä on periaatteessa sama ongelma, mutta niissä on aina vakiona tehokas sulatusautomatiikka (pakko olla, koska ovat vielä herkempiä keräämään huurretta), joka pitää jäteilman plussan puolella = ei huurretta kanavaan.

typerehtimässä kirjoitti:

> Huurretta jäteilmakanavaan syntyy siksi, että se on huonosti eristetty.

Tyhmä tynnyri se siellä taas kolisee. Kyllä huurteet voi olla peräisin ihan poistoilman kosteudesta, kun poistoilma jäähtyy LTO:ssa pakkasen puolelle.

Ristivirtasiirtimissä on periaatteessa sama ongelma, mutta niissä on aina vakiona tehokas sulatusautomatiikka (pakko olla, koska ovat vielä herkempiä keräämään huurretta), joka pitää jäteilman plussan puolella = ei huurretta kanavaan.

Lue lisää

Huurre todellakin on aina ja vain peräisin poistoilman kosteudesta.
Mutta sen tarttuminen kanavan pintaan edellyttää, että jäteilmakanavan pintalämpötila
jäteilman lämpötilaa alhaisempi, ja se on jos eristys on huono.
Jos jäteilmakanavan sisäpinnan lämpötila olisi jäteilman lämpötilaa vähänkään korkeampi, ei
huurretta syntyisi kanavaan lainkaan.
LTO-laitteessa syntyy tietenkin huurretta, mutta se on aivan eri asia.

typerehtimässä kirjoitti:

> Huurretta jäteilmakanavaan syntyy siksi, että se on huonosti eristetty.

Tyhmä tynnyri se siellä taas kolisee. Kyllä huurteet voi olla peräisin ihan poistoilman kosteudesta, kun poistoilma jäähtyy LTO:ssa pakkasen puolelle.

Ristivirtasiirtimissä on periaatteessa sama ongelma, mutta niissä on aina vakiona tehokas sulatusautomatiikka (pakko olla, koska ovat vielä herkempiä keräämään huurretta), joka pitää jäteilman plussan puolella = ei huurretta kanavaan.

Lue lisää

Kun viestisi oli täyttä p**a, korjataaan nyt tuo levysiirtimiäkin koskeva typerä lausumasi.
Vaikka jäteilma lähtisi plussan puolella levysiirtimestä, huurtuu se varmasti jos kanavan sisäpinnan
lämpötila on miinuksen puolella.
Ja se on kuten edellä on todettu silloin, kun eristys on huono.

pingviini sekoilee kirjoitti:

Elikkä soitin enerventille ja muutamaan asiaan sain selvyyttä.

Jotta saisimme aina silloin tällöin jätekanavaan syntyneen jään/huurteen poistettua, vaatisi se jäteilman pitämistä n. 10 asteessa 10 min ajan 2h välein. Tämä oli asiatuntijan kommentti.
Tosin saattaisi riittää kerran päivässä jätekanavan lämmittäminen jotta saadaan jätekanavan kuivemmaksi.

Eli lämmitetään etuvastuksella LTO-kennoa jonka seurauksena jätepuolen lämpötila nousee plussan yläpuolelle. Koneessahan on jäätymisenesto automatiikka jonka tarkoituksena on pitää jätekanavan kuivana (tulopuhallin seis, poistopuhallin 1 teholla). Tosin näillä pakkasilla jätekanavaa on mahdotonta saada edes plussanpuolelle...


A) Ilmavirrat ovat väärin, eli poisto pinempi kuin tulo.
- Suodattimet tukossa >> Eivät ole tukossa, kuukauden välein puhdistan
- Venttiilit väärin säädetty >> Ovat säädetty oikein
- Takkaa poltettu pitkään >> Takkaa poltan kyllä, 1,5 pesää kerrallaan
- Liesituuletin pitkään päällä >> Kätän todella harvoin

B) Ilma kanavissa jäähtyy liikaa
- Kone alunperin liian pienellä >> Saisi ehkä olla tehokkaammalla
- Automatiikka (sulatus) toimii väärin (meikäläisellä tätä ei ole, joten ei kokemusta)
>> Sulatus toimii kyllä, mutta poistopuhaltimen 1 teho ja muutaman asteen lämpö jätekanavassa ei riitä haihduttamaan vettä.
- Liian vähän eristeitä yläpohjassa putkien ympärillä
>> Kaikki ilmastointi putket kulkevat höyrynsulkumuovin päällä, puhallusvillan seasssa eristettyinä. Osa suurimmista putkista eristettyinä osittain villan seasssa, näiden päälle lisätty eristettä kun vettä valui alussa höyrynsulkumuovin päälle.

Täytyy selvittää, kuinka paljon tuollainen etulämmitin maksaa jos saan koneen toimimaan aina.

Lue lisää

En oikein keksi mistä muusta syystä jäätyminen voisi johtua kuin siitä, että ilmämäärät ovat väärin, tai poistoilma jäähtyy liikaa. Yllä A, tai B. Noihin voi olla syynä jokin muukin, kuin mitä ehdottelin, mutta en oikein keksi mikä. Luulisin, että jokin edellä luetelluista asioista kanittaa, vaikka toisessa luulossa oletkin.

Kennonhan pitää sulana se, että poistoilmaa on enemmän kuin tuloilmaa, sekä poistoilman lämpö. Jompi kumpi sinulla jostain syystä kanittaa. Konehan on aika simppeli kuitenkin periaatteeltaan. Moottorit siirtävät ilmaa ja välissä on kenno joka pyörii. Pyörimisen nopeus vaikuttaa hyötysuhteeseen.

Tuollainen etuvastus kiertää ongelman, mutta ei korjaa sitä. Halpa keino on heitää roikka ulkoilmakanavaan lähelle konetta.

Ilmavirtojen "vääryyden" voit helposti testata raottamalla vaikka alakerrasta ikkunaa, jolloin tuolta tulee korvausilmaa lisää. Tämän pitäisi pitää kenno sulana.

Jätekanavan ei tarvitse, eikä kuulukkaan olla, plussan puolella. Muuten pyöriväkennoinen olisi samantasoinen kone kuin kuutiokone. Kun itse avaan koneen näin kylmällä, niin jätekanavassa on lumihilettä vähän.

Oletko kokeillut kytkeä tuota jäätymisenestoa pois päältä? En oikein ymmärrä mihinkä sitä tarvitaan. Ei sitä peruskoneissakaan (kuten itselläni) ole ja hyvin toimivat. Jos tuo toimii väärin, niin ilmavirrat pienenevät ja kanavat kylmenevät entisestään (liikaa?), jos nämä kulkevat kylmässä.


Tämä hiemän särähtää korvaan, vaiko silmään kun kerran lukee.

"- Liian vähän eristeitä yläpohjassa putkien ympärillä
>> Kaikki ilmastointi putket kulkevat höyrynsulkumuovin päällä, puhallusvillan seasssa eristettyinä. Osa suurimmista putkista eristettyinä osittain villan seasssa, näiden päälle lisätty eristettä kun vettä valui alussa höyrynsulkumuovin päälle."

Kyllä poistoilman pitää aika paljon jäähtyä, jos siinä oleva kosteus alkaa tiivistyä ja valua. Tämähän edellyttää sitä, että suhteelinen kosteus on 100% ennen kennoa. Vaisalan laskuri näytti 23 asteiselle ja 35% kosteiselle ilmalle 7 asteisen kastepisteen!

Ihmejuttuja kirjoitti:

Huurre todellakin on aina ja vain peräisin poistoilman kosteudesta.
Mutta sen tarttuminen kanavan pintaan edellyttää, että jäteilmakanavan pintalämpötila
jäteilman lämpötilaa alhaisempi, ja se on jos eristys on huono.
Jos jäteilmakanavan sisäpinnan lämpötila olisi jäteilman lämpötilaa vähänkään korkeampi, ei
huurretta syntyisi kanavaan lainkaan.
LTO-laitteessa syntyy tietenkin huurretta, mutta se on aivan eri asia.

Lue lisää

Eihän kanavan seinä voi olla lämpimämpi kuin jäteilman lämpötila?!?!? Ainahan se on kylmempi, jos ulkona on kylmempää kuin sisällä. Mutta mitä huonommin eristetty, niin sitä kylmempi se on.

yx kysyjä kirjoitti:

Eihän kanavan seinä voi olla lämpimämpi kuin jäteilman lämpötila?!?!? Ainahan se on kylmempi, jos ulkona on kylmempää kuin sisällä. Mutta mitä huonommin eristetty, niin sitä kylmempi se on.

Lue lisää

se on korkeampi, että joltain osin jäteilmakanava saattaa kulkea lämpimässä tilassa. Usein varsinkin koneelta lähtiessä.
Muuten vaikuttaa kuin asia olisi ymmärretty.
Hyvällä eristyksellä varustetun kanavan huurtuminen on hidasta ja saattaa jäädä käytännössä huomiotta, koska se aina välillä kuivahtaa

ihmejuttuja kirjoitti:

Kun viestisi oli täyttä p**a, korjataaan nyt tuo levysiirtimiäkin koskeva typerä lausumasi.
Vaikka jäteilma lähtisi plussan puolella levysiirtimestä, huurtuu se varmasti jos kanavan sisäpinnan
lämpötila on miinuksen puolella.
Ja se on kuten edellä on todettu silloin, kun eristys on huono.

Lue lisää

> Vaikka jäteilma lähtisi plussan puolella levysiirtimestä, huurtuu se varmasti jos kanavan sisäpinnan lämpötila on miinuksen puolella.

Kun on vaan vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauloilta.

Joo, oikein hienoa. Hyvä poika. Äitisi on varmasti ylpeä siitä, että olet ihan omin avuin opiskellut jostain ulkoa, että kylmiin metallipintoihin muodotuu huurretta.

Vielä kun oppisit käsittelemään vähän laajempiakin kokonaisuuksia. Eihän tässä ole mistään jäteilmakanavan sisälle kertyvästä huurteesta ollut puhe, vaan ilmanvaihtokoneen sisälle, LTO-kennon ympäristöön kertyvästä huurteesta.

luulisi riittävän kirjoitti:

> Vaikka jäteilma lähtisi plussan puolella levysiirtimestä, huurtuu se varmasti jos kanavan sisäpinnan lämpötila on miinuksen puolella.

Kun on vaan vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauloilta.

Joo, oikein hienoa. Hyvä poika. Äitisi on varmasti ylpeä siitä, että olet ihan omin avuin opiskellut jostain ulkoa, että kylmiin metallipintoihin muodotuu huurretta.

Vielä kun oppisit käsittelemään vähän laajempiakin kokonaisuuksia. Eihän tässä ole mistään jäteilmakanavan sisälle kertyvästä huurteesta ollut puhe, vaan ilmanvaihtokoneen sisälle, LTO-kennon ympäristöön kertyvästä huurteesta.

Lue lisää

VÄITÄT:
Ristivirtasiirtimissä on periaatteessa sama ongelma, mutta niissä on aina vakiona tehokas sulatusautomatiikka (pakko olla, koska ovat vielä herkempiä keräämään huurretta), joka pitää jäteilman plussan puolella = ei huurretta kanavaan.

VÄITÄN: PASKAPUHETTA SILLÄ:
Se, että jäteilmaa pidetaan plussan puolella kojeesa, ei lainkaan estä jäteilman kosteuden huurtumista jäteilmakanavassa.

ihmejuttuja kirjoitti:

VÄITÄT:
Ristivirtasiirtimissä on periaatteessa sama ongelma, mutta niissä on aina vakiona tehokas sulatusautomatiikka (pakko olla, koska ovat vielä herkempiä keräämään huurretta), joka pitää jäteilman plussan puolella = ei huurretta kanavaan.

VÄITÄN: PASKAPUHETTA SILLÄ:
Se, että jäteilmaa pidetaan plussan puolella kojeesa, ei lainkaan estä jäteilman kosteuden huurtumista jäteilmakanavassa.

Lue lisää

Koitas, nyt äidin mussukka pieni, vähän selvittää päätäsi ja perehtyä siihen, mistä nyt puhutaan. Tässä on koko ajan ollut puhe kiekkokoneen huurtumisongelmasta.

Mutta kun on vaan naula päässä, ratkaisu kaikkeen on vasara...

mutte lukea kirjoitti:

Koitas, nyt äidin mussukka pieni, vähän selvittää päätäsi ja perehtyä siihen, mistä nyt puhutaan. Tässä on koko ajan ollut puhe kiekkokoneen huurtumisongelmasta.

Mutta kun on vaan naula päässä, ratkaisu kaikkeen on vasara...

Lue lisää

Kirjoitit:
"Tyhmä tynnyri se siellä taas kolisee. Kyllä huurteet voi olla peräisin ihan poistoilman kosteudesta, kun poistoilma jäähtyy LTO:ssa pakkasen puolelle.
Ristivirtasiirtimissä on periaatteessa sama ongelma, mutta niissä on aina vakiona tehokas sulatusautomatiikka (pakko olla, koska ovat vielä herkempiä keräämään huurretta), joka pitää jäteilman plussan puolella = ei huurretta kanavaan."

Ja kirjoitit:
"Tässä on koko ajan ollut puhe kiekkokoneen huurtumisongelmasta."

Jos pää tuntuu hajoavan, suosittelen omalääkärin kautta pikaiseen hoitoon ohjaukseen.

Vastaan tähän viestiin kun keskustelu on edennyt taas reilusti eteenpäin.

Tuo talossa oleva pingviini riittää (Maksimi-ilmavirta: -95 / 87 l/s (poisto/tuloilmavirta)
Huoneistotilavuus: ~ 0 - 526 m³) kokoiselle talolle, meillä taas kuutioita on yhdessä tasossa 360. Itse alussa kyllä tarkasti selvitettiin, että otetaan hiukan tehokkaampi. Konetta pitäisi varmaan ajaa saunapäivinä hiukan tehokkaammalla. Ilmanvaihto on mitoitettu 4 teholla jolloin poiston ilmamäärät 77 L/S ja tulon ilmamäärät 76 L/S.
(http://www.enervent.fi/unit.asp?menuid=20110&langid=1&countryid=100)

Jos nyt tarkennetaan, vettä on valunut muutamasta kohdasta alussa hiukan. KHH katon putkesta tuli koska yksi putkiveto täytyi nostaa kattotuolien takia liian ylös. Tähän on sitten lisätty reilusti mattoa.
Toinen paha paikka on RT jossa talon suuntainen tukipalkin takia putkea jouduttiin nostamaan ylemmäs. Tässä oli vähän aikaa sitten vuotoa kun putken sisällä ilma jäähtyi näköjään liikaa kun eristettä ei ollut yhdessä kohtaa tarpeeksi. Nyt paksuutta on lisätty, sainhan siitä muistutuksen kutinan muodossa =)

>> Oletko kokeillut kytkeä tuota jäätymisenestoa pois päältä?

Ei tuota jäätymisenestoa voi pitää päällä: Ehkä 1.5min päällä ja 6min seis kun yrittää muutaman asteen lämmöllä saada jätekanavaa kuivaksi. Ehkä olisivat voineet ohjata tehtaalla hiukan lisää sulatukseen potkua.

>> Kennonhan pitää sulana se, että poistoilmaa on enemmän kuin tuloilmaa, sekä poistoilman lämpö.

Ilmamäärien pöytäkirjasta katsoin, että tulon ja poiston välinen ero on mitattuna -1L/S, alipainetta vain 5 pa. Tuo lausehan saattaa toteutua lähempänä nollakeliä, mutta -20 kelillä kenno tuskin kuivuu. Kertyy jäätä tai huurretta.

Jäteilman lämpötilaan ei näissä tavallisissa LTO koneissa voi vaikuttaa itse. Isommissa LTO koneissa pyörimisnopeutta voi säätää 0-100% välillä jolloin jäteilman lämpöön voidaan pyörimisellä vaikuttaa.

käyttäjä. kirjoitti:

Vastaan tähän viestiin kun keskustelu on edennyt taas reilusti eteenpäin.

Tuo talossa oleva pingviini riittää (Maksimi-ilmavirta: -95 / 87 l/s (poisto/tuloilmavirta)
Huoneistotilavuus: ~ 0 - 526 m³) kokoiselle talolle, meillä taas kuutioita on yhdessä tasossa 360. Itse alussa kyllä tarkasti selvitettiin, että otetaan hiukan tehokkaampi. Konetta pitäisi varmaan ajaa saunapäivinä hiukan tehokkaammalla. Ilmanvaihto on mitoitettu 4 teholla jolloin poiston ilmamäärät 77 L/S ja tulon ilmamäärät 76 L/S.
(http://www.enervent.fi/unit.asp?menuid=20110&langid=1&countryid=100)

Jos nyt tarkennetaan, vettä on valunut muutamasta kohdasta alussa hiukan. KHH katon putkesta tuli koska yksi putkiveto täytyi nostaa kattotuolien takia liian ylös. Tähän on sitten lisätty reilusti mattoa.
Toinen paha paikka on RT jossa talon suuntainen tukipalkin takia putkea jouduttiin nostamaan ylemmäs. Tässä oli vähän aikaa sitten vuotoa kun putken sisällä ilma jäähtyi näköjään liikaa kun eristettä ei ollut yhdessä kohtaa tarpeeksi. Nyt paksuutta on lisätty, sainhan siitä muistutuksen kutinan muodossa =)

>> Oletko kokeillut kytkeä tuota jäätymisenestoa pois päältä?

Ei tuota jäätymisenestoa voi pitää päällä: Ehkä 1.5min päällä ja 6min seis kun yrittää muutaman asteen lämmöllä saada jätekanavaa kuivaksi. Ehkä olisivat voineet ohjata tehtaalla hiukan lisää sulatukseen potkua.

>> Kennonhan pitää sulana se, että poistoilmaa on enemmän kuin tuloilmaa, sekä poistoilman lämpö.

Ilmamäärien pöytäkirjasta katsoin, että tulon ja poiston välinen ero on mitattuna -1L/S, alipainetta vain 5 pa. Tuo lausehan saattaa toteutua lähempänä nollakeliä, mutta -20 kelillä kenno tuskin kuivuu. Kertyy jäätä tai huurretta.

Jäteilman lämpötilaan ei näissä tavallisissa LTO koneissa voi vaikuttaa itse. Isommissa LTO koneissa pyörimisnopeutta voi säätää 0-100% välillä jolloin jäteilman lämpöön voidaan pyörimisellä vaikuttaa.

Lue lisää

Tuo 1 l/s ero ilmavirroissa on kyllä niin pieni, että mittausepävarmuus huomioiden ei voi sanoa että poisto on oikeasti isommalla kuin tulo.

dflhjk kirjoitti:

Tuo 1 l/s ero ilmavirroissa on kyllä niin pieni, että mittausepävarmuus huomioiden ei voi sanoa että poisto on oikeasti isommalla kuin tulo.

Itse en ollut kokoaikaa paikalla kun mitattiin ja säädettin. Täytyy töistä lainata ilmamäärämittari ja mitata sillä molempien kanavien ilmavirrat. Tosin itselläni ei ole tietoa, saako tuossa pingviinissä mitenkään pakotettua poistoa isommalle (saahan sitä nostettua poiston asentoa yhden pykälän tuloon verrattuna isommalle, mutta silloin talo saattaa mennä aivan liian alapaineiseksi.) Kuistin oven alareunassa tuntuu selvästi tulevan kylmää ilmaa sisälle, meillä on ainoastaan tuo ilmastointi päällä.

käyttäjä. kirjoitti:

Itse en ollut kokoaikaa paikalla kun mitattiin ja säädettin. Täytyy töistä lainata ilmamäärämittari ja mitata sillä molempien kanavien ilmavirrat. Tosin itselläni ei ole tietoa, saako tuossa pingviinissä mitenkään pakotettua poistoa isommalle (saahan sitä nostettua poiston asentoa yhden pykälän tuloon verrattuna isommalle, mutta silloin talo saattaa mennä aivan liian alapaineiseksi.) Kuistin oven alareunassa tuntuu selvästi tulevan kylmää ilmaa sisälle, meillä on ainoastaan tuo ilmastointi päällä.

Lue lisää

Kun tutustut hieman paremmin noihin ilmämäärien mittauksiin, niin huomaat, että nuo ovat aika hatusta tempaistuja lukuja. Ilmamäärät useimmiten säädetään venttiilejä säätämällä, eikä itse koneeseen kosketa. 1 ltr/s ero toiseen suuntaan voi hyvin olla 10 ltr/s toiseen.

Tuo 1 ltr/s sekunnissa säätämällä on saatu tietenkin siitä, että suunnitelmissa niin sanotaan. Todellisuuden kanssa sillä ei ole tekemistä. Ihmettelen kyllä kuka laittaa suunnitelmiin tulon ja poiston eroksi vain 1 ltr/s. Mitätön luku.

Ei sinulla satu jostain ikkunat huurtumaan lasien välistä? Tuo ainakin kertoilisi ylipaineesta jotain.

Jo rakentanut kirjoitti:

Kun tutustut hieman paremmin noihin ilmämäärien mittauksiin, niin huomaat, että nuo ovat aika hatusta tempaistuja lukuja. Ilmamäärät useimmiten säädetään venttiilejä säätämällä, eikä itse koneeseen kosketa. 1 ltr/s ero toiseen suuntaan voi hyvin olla 10 ltr/s toiseen.

Tuo 1 ltr/s sekunnissa säätämällä on saatu tietenkin siitä, että suunnitelmissa niin sanotaan. Todellisuuden kanssa sillä ei ole tekemistä. Ihmettelen kyllä kuka laittaa suunnitelmiin tulon ja poiston eroksi vain 1 ltr/s. Mitätön luku.

Ei sinulla satu jostain ikkunat huurtumaan lasien välistä? Tuo ainakin kertoilisi ylipaineesta jotain.

Lue lisää

Aikaisemmassa viestissä en maininnut muuta kuin tulon ja poiston ilmamäärät.
Eli tarkennan tuota lausetta hiukan.

Ilmamäärien mittauspöytäkirjassa on mainittu, kuinka paljon laki määrä, että ilmaa on vaihdettava asunnon eri huoneissa. Ilmastoinnin 4 teholla on mitattu tulo ja poisto. Käytetään taulukkoa ja venttiilin tyyppiä apuna jotta saadaan säädettyä tulo tai poistoventtiili oikeaan asentoon.
Tiedän asiasta jonkin verran vaikka en ilmamittauksia tee työkseni.

Meiän pirtissä huurtuu ainoastaan lasit talon sisäpinnalta koska tuo pyörivä ei kykene poistamaan tarpeeksi kosteutta. Tosin enerventin sivuilla mainitaan, että sopiva kosteus (RH%) olisi 40-45% paikkeilla. Tosin nyt viimeyönä oli pakkasta tollaset -28 ja sisällä kosteutta 38%, ikkunat itkevät taas.

käyttäjä. kirjoitti:

Aikaisemmassa viestissä en maininnut muuta kuin tulon ja poiston ilmamäärät.
Eli tarkennan tuota lausetta hiukan.

Ilmamäärien mittauspöytäkirjassa on mainittu, kuinka paljon laki määrä, että ilmaa on vaihdettava asunnon eri huoneissa. Ilmastoinnin 4 teholla on mitattu tulo ja poisto. Käytetään taulukkoa ja venttiilin tyyppiä apuna jotta saadaan säädettyä tulo tai poistoventtiili oikeaan asentoon.
Tiedän asiasta jonkin verran vaikka en ilmamittauksia tee työkseni.

Meiän pirtissä huurtuu ainoastaan lasit talon sisäpinnalta koska tuo pyörivä ei kykene poistamaan tarpeeksi kosteutta. Tosin enerventin sivuilla mainitaan, että sopiva kosteus (RH%) olisi 40-45% paikkeilla. Tosin nyt viimeyönä oli pakkasta tollaset -28 ja sisällä kosteutta 38%, ikkunat itkevät taas.

Lue lisää

Olisko sulla kosteus ongelmia talossa lähde talon alla tai putket vuotaa, täällä ei ole kuin -10c ja enerventin kosteus näyttää 33% ei huurretta laseissa.

LTR-3 kirjoitti:

Olisko sulla kosteus ongelmia talossa lähde talon alla tai putket vuotaa, täällä ei ole kuin -10c ja enerventin kosteus näyttää 33% ei huurretta laseissa.

Talo tehty betonialustalle, sen sisälle menee kuuma- ja kylmävesiputket muoviputkissa. Elikkä kosteusongelmia ei pitäisi olla.

Yhdellä työkaverilla omassa talossa myös pingviini:
2-kerroksinen talo, neliöitä n. 190. Sisäkosteus n. 25%, saunapäivinä nousee 30% tietämiin. Hän oli käynyt avaamassa oman koneen luukkua, jätekanavassa ja kennossa oli hiukan huurretta. Käyttää konetta 3 teholla. Sitä en tiedä, onko tuo sulatusautomatiikka käytössä?

Nyt tuo IV oli normaalisti päällä 4 pv. Tarkistin jätetilan kunnon, oli taas jäätä moottorin ympärillä ja kennon edessä. Sen verran jäätä, ettei kennoa saa vedettyä ulos ennen sulatusta.
Testasin asentamalla sisätilalämmittimen ulkosäleikön eteen puhaltamaan lämmintä ilmaa IV:lle (puhallin roikkui tikkaiden varassa ulkosäleikön edessä, osa lämmöstä menee hukkaan. Testasin puhaltimen tehon kun ulkona -18c. 2 teholla n. 36c puhalsi, 3 teholla yli 60c).

Alkutilanne oli: ulko -15c, jäte -11, tulo 16c, poisto 23c aloitin klo 15:50,
ulko 1c, jäte -3, poisto 23c, klo 15:55,
ulko 7c, jäte 1, tulo 18c, poisto 23c, klo 16:00,

Lopulta tarkistin jätekanavan tilanteen, muutama jääpala vielä jäljellä. Hyvin suli, mutta nyt vesi sitten valui kennon sisälle ja raitisilmasuodatinta kohti. Jos tälläistä tapaa haluaisi käyttää niin puhallin pitäsi asentaa kanavaan kiinni jotta kaikki lämpö saataisiin puhallettua kohti kennoa. Ja kun puhallin olisi päällä kovilla pakkasilla (aika ja lukumäärä selviäisi vain kokeilemalla), ehkä jään kertymisen saisi minimoitua??

Olen keskustellut enerventin kanssa jutusta:
>> Jään ja veden muodostumisen osalta koneen sisällä en havainnut kuvissa mitään poikkeuksellista. On normaalia, että jäteilmapuolelle muodostuu jonkin verran jäätä ja kuuraa, kun on kyseessä tehokas lämmöntalteenotto.

On selvityksen alla, että jos ulkokanavaan asentaisi kanavalämmittimen jolla saadaan ulkoilmaa lämmitettyä sen verran, että kenno lämpeää. Tämä taas johtaa siihen, että poistoilmasta ei tarvita ottaa kaikkea energiaa irti ja jäteilman lämpötilan pitäisi nousta plussan puolelle.

Ymmärsin puheista, että kennon huurtuminen voidaan estää jos kanavalämmitintä käytetään 10min kerrallaan 2h välein ja ulkoilma lämmitetään -15c lukemiin ennen LTO kennoa (tänä talvena näitä todella kovia pakkasia on ollut/tulee olemaan korkeintaan 1kk ajan). Kanavalämmitin on aika hintava, verrattuna käyttötarpeeseen per vuosi. Kun nuo pakkaset sitten laskevat -5c paikkeille, pitäisi jätekanavan lämpötilan muutenkin nousta plussalle.

käyttäjä. kirjoitti:

Talo tehty betonialustalle, sen sisälle menee kuuma- ja kylmävesiputket muoviputkissa. Elikkä kosteusongelmia ei pitäisi olla.

Yhdellä työkaverilla omassa talossa myös pingviini:
2-kerroksinen talo, neliöitä n. 190. Sisäkosteus n. 25%, saunapäivinä nousee 30% tietämiin. Hän oli käynyt avaamassa oman koneen luukkua, jätekanavassa ja kennossa oli hiukan huurretta. Käyttää konetta 3 teholla. Sitä en tiedä, onko tuo sulatusautomatiikka käytössä?

Nyt tuo IV oli normaalisti päällä 4 pv. Tarkistin jätetilan kunnon, oli taas jäätä moottorin ympärillä ja kennon edessä. Sen verran jäätä, ettei kennoa saa vedettyä ulos ennen sulatusta.
Testasin asentamalla sisätilalämmittimen ulkosäleikön eteen puhaltamaan lämmintä ilmaa IV:lle (puhallin roikkui tikkaiden varassa ulkosäleikön edessä, osa lämmöstä menee hukkaan. Testasin puhaltimen tehon kun ulkona -18c. 2 teholla n. 36c puhalsi, 3 teholla yli 60c).

Alkutilanne oli: ulko -15c, jäte -11, tulo 16c, poisto 23c aloitin klo 15:50,
ulko 1c, jäte -3, poisto 23c, klo 15:55,
ulko 7c, jäte 1, tulo 18c, poisto 23c, klo 16:00,

Lopulta tarkistin jätekanavan tilanteen, muutama jääpala vielä jäljellä. Hyvin suli, mutta nyt vesi sitten valui kennon sisälle ja raitisilmasuodatinta kohti. Jos tälläistä tapaa haluaisi käyttää niin puhallin pitäsi asentaa kanavaan kiinni jotta kaikki lämpö saataisiin puhallettua kohti kennoa. Ja kun puhallin olisi päällä kovilla pakkasilla (aika ja lukumäärä selviäisi vain kokeilemalla), ehkä jään kertymisen saisi minimoitua??

Olen keskustellut enerventin kanssa jutusta:
>> Jään ja veden muodostumisen osalta koneen sisällä en havainnut kuvissa mitään poikkeuksellista. On normaalia, että jäteilmapuolelle muodostuu jonkin verran jäätä ja kuuraa, kun on kyseessä tehokas lämmöntalteenotto.

On selvityksen alla, että jos ulkokanavaan asentaisi kanavalämmittimen jolla saadaan ulkoilmaa lämmitettyä sen verran, että kenno lämpeää. Tämä taas johtaa siihen, että poistoilmasta ei tarvita ottaa kaikkea energiaa irti ja jäteilman lämpötilan pitäisi nousta plussan puolelle.

Ymmärsin puheista, että kennon huurtuminen voidaan estää jos kanavalämmitintä käytetään 10min kerrallaan 2h välein ja ulkoilma lämmitetään -15c lukemiin ennen LTO kennoa (tänä talvena näitä todella kovia pakkasia on ollut/tulee olemaan korkeintaan 1kk ajan). Kanavalämmitin on aika hintava, verrattuna käyttötarpeeseen per vuosi. Kun nuo pakkaset sitten laskevat -5c paikkeille, pitäisi jätekanavan lämpötilan muutenkin nousta plussalle.

Lue lisää

"Alkutilanne oli: ulko -15c, jäte -11, tulo 16c, poisto 23c aloitin klo 15:50, "

Jos tämä oli alkutilanne ilman mitään lämmityksiä, niin...

Näistä kun ynnäilee, niin tuloilman hyötysuhteeksi tulee 82% ja poistoilmalle peräti 90%. Ensimmäinen arvo on aivan OK, mutta jälkimmäinen heittää pahasti. Yleensä sen pitäisi olla jotain 60% hujakoilla.

==> Ilmavirtasi ovat väärin, jos antamasi arvot pitävät paikkansa

Onko tuo poisto todella poisto, vai sisäilman lämpötila? Jos tuo on poistoilman lämpötila LTO:lle tultaessa, niin ei ilma ainakaan jäähtymään pääse.

Jo rakentanut kirjoitti:

"Alkutilanne oli: ulko -15c, jäte -11, tulo 16c, poisto 23c aloitin klo 15:50, "

Jos tämä oli alkutilanne ilman mitään lämmityksiä, niin...

Näistä kun ynnäilee, niin tuloilman hyötysuhteeksi tulee 82% ja poistoilmalle peräti 90%. Ensimmäinen arvo on aivan OK, mutta jälkimmäinen heittää pahasti. Yleensä sen pitäisi olla jotain 60% hujakoilla.

==> Ilmavirtasi ovat väärin, jos antamasi arvot pitävät paikkansa

Onko tuo poisto todella poisto, vai sisäilman lämpötila? Jos tuo on poistoilman lämpötila LTO:lle tultaessa, niin ei ilma ainakaan jäähtymään pääse.

Lue lisää

Pingviinin poistokanavassa oma mittaus lämpötilalle ja kosteudelle. Itse olen siirtynyt tuon ohjauspaneelin KHH seinälle josta näkee sisäilman lämpötilan.

"Jos tuo on poistoilman lämpötila LTO:lle tultaessa, niin ei ilma ainakaan jäähtymään pääse. " ??

käyttäjä. kirjoitti:

Pingviinin poistokanavassa oma mittaus lämpötilalle ja kosteudelle. Itse olen siirtynyt tuon ohjauspaneelin KHH seinälle josta näkee sisäilman lämpötilan.

"Jos tuo on poistoilman lämpötila LTO:lle tultaessa, niin ei ilma ainakaan jäähtymään pääse. " ??

Lue lisää

Mielellään kuultaisiin mikä oli vialla, vai vieläkö ongelma on olemassa?

Tuossa kun ynnäilin yllä antamistasi arvoista
"Alkutilanne oli: ulko -15c, jäte -11, tulo 16c, poisto 23c aloitin klo 15:50, "

Tuon mukaan joko ilmavirtasi ovat väärin ja/tai ilma jäähtyy voimakkaasti poistokanavissa. Jos poistoilmalle pitäisi hyötysuhteen olla luokkaa 70%, niin tuon mukaan poistoilma on nolla asteista ennen konetta. Oletko mitannut tuota?

Jo rakentanut kirjoitti:

Mielellään kuultaisiin mikä oli vialla, vai vieläkö ongelma on olemassa?

Tuossa kun ynnäilin yllä antamistasi arvoista
"Alkutilanne oli: ulko -15c, jäte -11, tulo 16c, poisto 23c aloitin klo 15:50, "

Tuon mukaan joko ilmavirtasi ovat väärin ja/tai ilma jäähtyy voimakkaasti poistokanavissa. Jos poistoilmalle pitäisi hyötysuhteen olla luokkaa 70%, niin tuon mukaan poistoilma on nolla asteista ennen konetta. Oletko mitannut tuota?

Lue lisää

on ongelmia. Me ollaan yritetty tulla pingun kanssa toimeen vuoden päivät, ja nää pakkaset, huhhuh. Ei toimi, jäätyy.

Miten teillä on nopeudet ilmoitettu vain yhtenä lukuna? Meille iv asentaja sanoi, että pitäkää tulo 3:lla, poisto 4:llä.