Mitä mieltä olette:
Mies on viimeisen puolen vuoden aikana muuttunut hurjasti. Hän istuu koneella aamusta yöhön, nukkuu puolille päivin, ei kiinnostu mistään. Suuttuu todella helposti, kiukuttelee, mököttää ja pitää mykkäkoulua :O
Yhteinen tekeminen ja puuhastelu ei kiinnosta esim. leffaan meno tms. Kaljaa juo monena iltana viikossa aina vaan enemmän ja enemmän. Käytännössä hän saattaa olla kotona sisällä monta vuorokautta putkeen, päivät lojuu pyjamassa tekemättä mitään. Kavereitaan näkee joskus hyvin pikaisesti. Töissä käy noin 2-3pvä viikossa.
Jos ehdotan jotain mukavaa puuhaa tai reissua yms niin hän keksii miljoona syytä ettei voi lähteä. Tai sitten vain huokailee siihen tyyliin ettei voisi vähempää kiinnostaa. Hänestä on tullut erittäin haluton, saamaton ja välinpitämätön.
Itse käyn 3vuorotyössä, liikun ja tykkään tehdä kaikenlaista ja olla aktiivinen. Itse rupean olemaan jo turhautunut kun toinen vaan makaa eikä tee kuin välttämättömät kuten suihkussa käy.
Voiko mieheni olla masentunut? Vai onko hän vain totaalisen kyllästynyt meidän suhteeseen..? Yhdessä ollaan oltu 6vuotta, asutaan omassa kodissa ja koirakin on. Aikaisemmin on mennyt aika kivasti ja on selvitty armeija-ajat ym. Itse pohdin jo eroa, haluaisin jotain muutakin kuin piereskelevän vätyksen sohvan nurkkaan. Lisäksi on alkanut ahdistamaan kun mies ei liiku kotoa mihinkään.. Häneltä jos kysyn parisuhteesta saan vastaukseksi huokauksen tai en mitään. Olen ehdottanut lääkäriin menoa, hän suuttuu. Silti itsekin epäilee masennusta tms.
Mikä neuvoksi? Erokin toisaalta pelottaa, toisaalta ajatus omasta elämästä houkuttelee..
Kiitos asiallisista vastauksista :)
Mies on viimeisen puolen vuoden aikana muuttunut hurjasti. Hän istuu koneella aamusta yöhön, nukkuu puolille päivin, ei kiinnostu mistään. Suuttuu todella helposti, kiukuttelee, mököttää ja pitää mykkäkoulua :O
Yhteinen tekeminen ja puuhastelu ei kiinnosta esim. leffaan meno tms. Kaljaa juo monena iltana viikossa aina vaan enemmän ja enemmän. Käytännössä hän saattaa olla kotona sisällä monta vuorokautta putkeen, päivät lojuu pyjamassa tekemättä mitään. Kavereitaan näkee joskus hyvin pikaisesti. Töissä käy noin 2-3pvä viikossa.
Jos ehdotan jotain mukavaa puuhaa tai reissua yms niin hän keksii miljoona syytä ettei voi lähteä. Tai sitten vain huokailee siihen tyyliin ettei voisi vähempää kiinnostaa. Hänestä on tullut erittäin haluton, saamaton ja välinpitämätön.
Itse käyn 3vuorotyössä, liikun ja tykkään tehdä kaikenlaista ja olla aktiivinen. Itse rupean olemaan jo turhautunut kun toinen vaan makaa eikä tee kuin välttämättömät kuten suihkussa käy.
Voiko mieheni olla masentunut? Vai onko hän vain totaalisen kyllästynyt meidän suhteeseen..? Yhdessä ollaan oltu 6vuotta, asutaan omassa kodissa ja koirakin on. Aikaisemmin on mennyt aika kivasti ja on selvitty armeija-ajat ym. Itse pohdin jo eroa, haluaisin jotain muutakin kuin piereskelevän vätyksen sohvan nurkkaan. Lisäksi on alkanut ahdistamaan kun mies ei liiku kotoa mihinkään.. Häneltä jos kysyn parisuhteesta saan vastaukseksi huokauksen tai en mitään. Olen ehdottanut lääkäriin menoa, hän suuttuu. Silti itsekin epäilee masennusta tms.
Mikä neuvoksi? Erokin toisaalta pelottaa, toisaalta ajatus omasta elämästä houkuttelee..
Kiitos asiallisista vastauksista :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
tosiaan olla että miehelläsi on (alkavaa?) masennusta, ainakin minun korvaan tuo ihan siltä kuulostaa. Varsinkin tuo melko äkillinen muuttuminen saattaisi viitata johonkin ehkä muuhun kuin siihen, että vika olisi teidän suhteessanne. Pakottaminen on paha sana, mutta tuossa tilanteessa kannattaa nyt vaan pakottaa se mies sinne lekurille vaikka se kuinka suuttuisi, ennen kun mitään suurempaa vahinkoa ehtii kehittyä.
Jaksamisia teille molemmille!
Asiaa omakohtaisesti tuntien sanoisin, että miehelläsi on depressio: lääkärissä pitäisi siis käydä, jotta tilanne muuttuisi paremmaksi.
eli keskivaikea masennus. Haluton mihinkään aktivoivaan, syrjään vetäytyvä ja sosiaalisia tilanteita välttelevä, kritiikkiä kestämätön jne. ovat selkeitä merkkejä masennuksesta. Samaten yletön koneella istuminen. Lisäksi tuo kasvava kaljan kittaaminen viittaa samaan suuntaan, keppanalla kun voi tehdä itsestään oman päänsä sisällä epäonnistuneen holistin ja siten saa hyvän syy juoda toisenkin, kun mitään ei voi tehdä, koska minähän sairastan alkoholismia. Samalla tietysti kalja sumentaa ajattelun, eikä tarvitse tai edes pysty ajattelemaan selkeästi niitä asioita joita tarvitsisi ajatella, kuten vaikkapa sitä että asiat ovat oikeastaan ihan hyvin ja itse ei ole syrjäytynyt alkoholisti reppana. Kärjistetysti ajatellen siis rankkaa itsepetosta.
Tohtorille vaan, muuten ei juna oikeille raiteille löydä. Kuinka sitten saat miehesi tohtorille, onkin aivan toinen juttu. Jos vilautat mahdollisuutta erosta, ettet kestä tällaista enää, niin se voisi toimia riittävänä kriisinä herätykselle. Voit myös hienovaraisemmin toimien hakea kirjastosta masennusta koskevan kirjan. Lueksit sitä sitten, ymmärrät ehkä itsekin tilanteen paremmin, ja toisinaan jätät sen kirjan lojumaan sopivan näkösälle. Saattaisi miehesi sitten vilkaista sitä ja tehdä nopean itseanalyysin, sekä soitella aikaa tohtorille. Ainakin J. Myllärniemi on kirjoittanut hyvän kirjan masennuksesta.
Onnea sinulle!
Vain lääkäri osaa tehdä lopullisen diagnoosin. Ehkä hän on vain löytänyt uuden kivan ystävän netistä. Ole iloinen hänen puolestaan.