Erottiin kaksi kuukautta sitten ja sitäennen oli kaksi
kuukautta sellaista tosi stressaavaa aikaa.Ikinä en
oikein saanut mieheltä mitään syytä hänen käytökseen johon
lopulta kyllästyin. Kyse oli lähinnä siitä että tuntui
että häntä ei minun seura kiinnostanut ollenkaan vaan
esim viikonloppuna aina pitä päästä kavereiden kanssa
ryyppäämään. Yritin puhua hänelle sillä kyllä aavistin
että kaikki ei ole nyt hyvin. Viimeinen pisara oli se
kun mies lähti lauantaina duunin bileisiin ja tuli seuraavana
päivänä kolmelta kotiin. Ei vastannut puhelimeen eikä
ilmoittanut mitään.
Sama toistui seuraavana viikonloppuna. Eikä puhettakaan
siitä että mistään olisi puhuttu joten lopulta sanoin että
nyt riittää jos ei käytös muutu on parasta että hän muuttaa
omaan asuntoon ja saa siellä tehdä mitä haluaa. Jotenkin
minulla oli myös sellanen tunne että hän valehteli minulle
menoistaan sillä on outoa että mies joka on kolmen vuoden seurustelun aikana aina
vastannut puhelimeen tai ainakin soittanu puolen tunnin sisään
takaisin yhtäkkiä ei vastaakkaan kun sanoo menevänsä kaverinsa
luo. Ym Ym.Ym
Nyt mies sitten soitti eilen että hän on kuukauden miettinyt
ja että hänellä on hirveä ikävä ja pyysi minua miettimään jos
voisimme yrittää uudelleen. Hän oli todella pahoillaan koko
sotkusta ja että ymmärtää kyllä jos en halua enää yrittää
hänen kanssaan.
Kyllähän minä haluan mutta olisin halunnut tehdä sen kaksi kuukautta
sitten ennen kuin mies muutti pois. Silloin hänestä vain
ei saanut mitään irti, ei mitään syytä käytökseen vaikka
älysin että jostain pahasta olosta se johtui.
Nyt hän oli ihan eri mies, puhui jopa tunteistaan mitä hän
ei ole ikinä tehnyt.
Nyt en tiedä mitä tehdä, kysyin häneltä että toivottavasti
tämä ei nyt johdu jostain ikäväpuuskasta ja huomenna hänen
mieli muuttuukin mutta on kuulemma miettinyt tätä jo kauan.
On kuulemma tapaillut jotain naista mutta ei se tunnu miltään.
Kokemuksia...neuvoja...haukkuja mitä vain otetaan vastaan.
kuukautta sellaista tosi stressaavaa aikaa.Ikinä en
oikein saanut mieheltä mitään syytä hänen käytökseen johon
lopulta kyllästyin. Kyse oli lähinnä siitä että tuntui
että häntä ei minun seura kiinnostanut ollenkaan vaan
esim viikonloppuna aina pitä päästä kavereiden kanssa
ryyppäämään. Yritin puhua hänelle sillä kyllä aavistin
että kaikki ei ole nyt hyvin. Viimeinen pisara oli se
kun mies lähti lauantaina duunin bileisiin ja tuli seuraavana
päivänä kolmelta kotiin. Ei vastannut puhelimeen eikä
ilmoittanut mitään.
Sama toistui seuraavana viikonloppuna. Eikä puhettakaan
siitä että mistään olisi puhuttu joten lopulta sanoin että
nyt riittää jos ei käytös muutu on parasta että hän muuttaa
omaan asuntoon ja saa siellä tehdä mitä haluaa. Jotenkin
minulla oli myös sellanen tunne että hän valehteli minulle
menoistaan sillä on outoa että mies joka on kolmen vuoden seurustelun aikana aina
vastannut puhelimeen tai ainakin soittanu puolen tunnin sisään
takaisin yhtäkkiä ei vastaakkaan kun sanoo menevänsä kaverinsa
luo. Ym Ym.Ym
Nyt mies sitten soitti eilen että hän on kuukauden miettinyt
ja että hänellä on hirveä ikävä ja pyysi minua miettimään jos
voisimme yrittää uudelleen. Hän oli todella pahoillaan koko
sotkusta ja että ymmärtää kyllä jos en halua enää yrittää
hänen kanssaan.
Kyllähän minä haluan mutta olisin halunnut tehdä sen kaksi kuukautta
sitten ennen kuin mies muutti pois. Silloin hänestä vain
ei saanut mitään irti, ei mitään syytä käytökseen vaikka
älysin että jostain pahasta olosta se johtui.
Nyt hän oli ihan eri mies, puhui jopa tunteistaan mitä hän
ei ole ikinä tehnyt.
Nyt en tiedä mitä tehdä, kysyin häneltä että toivottavasti
tämä ei nyt johdu jostain ikäväpuuskasta ja huomenna hänen
mieli muuttuukin mutta on kuulemma miettinyt tätä jo kauan.
On kuulemma tapaillut jotain naista mutta ei se tunnu miltään.
Kokemuksia...neuvoja...haukkuja mitä vain otetaan vastaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
käytöstä kun ruoho näyttää vihreämmältä aidan toisella puolella ja sinne mentyään huomaa, ettei se olekkaan ja haluaa palata takaisin.
Sinä itse vain voit uskoa hänen oppineen kerrasta, tai olla uskomatta.
Kannattaisi kuitenkin asua jonkin aikaa erillään, vaikka alkaisitte tapailla, sillä sinun on helpompi lopettaa, jos hänen käytöksestään alkaa ilmetä taas ei toivottuja piirteitä.
Noin puoli vuotta vielä erilleen asumista niin eiköhän ala tunteet olemaan selvänä.
on ollu parii kertaa tollane ongelma saman tytön kanssa. joskus aikoinaa pari vuotta sitte ku tutustuin siihe, ni oltii n. 2kk yhes ja sitte se jätti iha yllättäen.. puolisen vuotta myöhemmin mietittii jahka yritettäs.. ja yritettii.. oltii seittemisen kuukautta yhes.. sit ite menin jättämää ku omasta mielestä ei toiminut... ja puoltoista kuukautta myöhemmin taas mietittiin että jokoha nyt toimis... oltiin 8kk yhes taas vaihteeks, josta viimoset puol vuotta oli aika tuskaa.. asiat oli jo huonontunu aika ankarasti ja pääsyttiin eroon...
se mitä nyt koitan sanoo, ni kannattaa miettiä aika helvetin tarkkaan asiat enneku ottaa takasi yhtää mitää/ketää... asiat voi olla parantunu, mut kaikessa on myös pimeät puolensa eli voi olla että asiat on vielä enemmä vinksallaa...
mut onnea joka tapauksessa toivottavasti teet omasta mielestäsi oikean ratkaisun. :)
Mieti tarkkaan ja jos mies kerta on sillä tuulella että puhuu asioista niin kysele ja yritä puhua mistä se käytös johtui. Voi olla ihan hyvin jotain arki on tylsää ja se sitten purkautui tuolla tavalla.
Jos olette kolme vuotta olleet yhdessä niin tuntuu siltä että aika helpolla luovutitte ilman että syitä edes käsiteltiin.