Briteissä tehdyn tutkimuksen mukaan siivoojien ja lastenhoitajien työ tuottaa yhteiskunnalle monin verroin enemmän kuin pankkiirien tai mainostoimiston pomojen puuhat, jotka päinvastoin tuottavat yhteiskunnalle tappiota. Palkansaaja voi siis hyvällä omalla tunnolla myös vaatia tuottavasta työstään kunnon palkkaa.
Irtisanomisille stoppi ja palkat ylös. Siinä ovat kajaanilaisen Jonas Kettusen keinot ostovoiman parantamiseen.
Elinkeinoelämän Keskusliiton naulaama 0,5 prosentin palkankorotuskatto on Jonas Kettusen mielestä täysin kuolleena syntynyt ajatus.
— Ei ole mitään järkeä lähteä sopimaan palkankorotuksia EK:n linjalla. Lama ei ole meidän työntekijöiden syytä, meidän ei laman laskuja myöskään tarvitse maksaa, muistuttaa Kettunen.
Hänen mukaansa myöskään palkankorotuksista luopumalla tai tekemällä töitä pienemmillä palkoilla ei lamaa torjuta eikä työpaikkoja pelasteta.
Irtisanomisille stoppi ja palkat ylös. Siinä ovat kajaanilaisen Jonas Kettusen keinot ostovoiman parantamiseen.
Elinkeinoelämän Keskusliiton naulaama 0,5 prosentin palkankorotuskatto on Jonas Kettusen mielestä täysin kuolleena syntynyt ajatus.
— Ei ole mitään järkeä lähteä sopimaan palkankorotuksia EK:n linjalla. Lama ei ole meidän työntekijöiden syytä, meidän ei laman laskuja myöskään tarvitse maksaa, muistuttaa Kettunen.
Hänen mukaansa myöskään palkankorotuksista luopumalla tai tekemällä töitä pienemmillä palkoilla ei lamaa torjuta eikä työpaikkoja pelasteta.
Vastaukset 98
Vanhimmat
Mutta entä yritykselle? Yrityshän ne palkat maksaa, ellei ole kunnalla töissä? Palkat määräytyvät kysyntään ja tarjontaan perustuen, eli jos siivooja vaatii pankinjohtajan palkkaa, niin nopeasti löytyy oven takaa työlle jatkaja. Rajan takaa ainakin, jos ei suomalaisille kelpaa.
Kyllä Suomessa ainakin on olemassa tarkat työehtosopimukset jotka määrittelevät työntekijän palkat todella tarkasti.
Ei siinä mitkään kysynnät ja tarjonnat työntekijöiden palkkoihin yhtään mitään vaikuta.
Yritys lomauttaa ja irtisanoo työntekijänsä jos yrityksen tuotteet eivät mene kaupaksi.
Mutta työntekijöiden palkkoihin ei tuolla kysynnällä ja tarjonnalla ole minkäänlaista merkitystä.
Siitä työntekijöiden työehtosopimukset pitävät huolen.
1. Määritellään kysyntä ja tarjonta:
Kysyntä: Kertoo kuinka paljon halukkaita ostajia tuotteelle tai palvelulle on
Tarjonta: Kertoo kuinka paljon tuotetta tai palvelua on saatavilla
Kysynnän ja tarjonnan laki riippuu näiden arvojen suhteesta.
2. Kuvitellaan tilanne: Olet ostamassa autoa. Autolla on tietty hinta, josta neuvottelet myyjän kanssa. Molemmat haluavat itselleen parhaan hyödyn, ja näin päädytään kompromissiin hinnasta. Tähän lopulliseen hintaan vaikuttaa autojen määrä markkinoilla, sekä se, paljonko ostajia autoille on. Näitä valttikortteja neuvottelussa käytetään. Voimme siis sanoa auton hinnan määräytyvän kysynnän ja tarjonnan lain mukaan.
3. Kuvitellaan toinen tilanne, missä kaikki potentiaaliset autonostajat valitsevat edustajan neuvottelemaan eri automallien hinnoista.
Vastaavasti automyyjät valitsevat omat edustajat neuvottelemaan ostajapuolen edustajien kanssa. Lopputulos on sama, kuin kohdassa kaksi: On päädytty kompromissiin samojen vaikuttajien lopputulemana, kuin kohdassa kaksi. Ainut ero on se, että sopimus koskee nyt kaikkia osapuolia, eikä hintaa neuvotella yksityisesti.
4. Työvoima on samalla tavalla ostettavissa olevaa, kuin autotkin. Eikö vain: työnantaja maksaa työpanoksesta. Kuinkas työehtosopimus eroaa kohdassa kolme mainitusta järjestelystä? Ei mitenkään. Siinäkin molemmat osapuolet joko hyväksyvät tai hylkäävät sopimuksen. Syntynyt sopimus on kompromissi, jossa molemmat osapuolet ovat miettineet mitä tästä kannattaa pyytää/maksaa.
Jos kysyntä ja tarjonta eivät vaikuttaisi työehtosopimuksiin, niin miksei siivoojan palkaksi voitaisi sopia 100 000e/kk? Sen kun yritys vaan nostaa siivouspalvelun kuluttajahintaa?
Tässähän käy niin, että työnantaja toteaa asiakkaiden olevan haluttomia maksamaan kohtuutonta hintaa, jolloin siivouspalvelun kysyntä laskee.
Mites kävikään, kun auton kysyntä laskee? No auton hintakin laskee. Samoin käy siivoojan palkalle. Tällöinhän kysynnän ja tarjonnan laki on vaikuttanut työn hintaan, eli työehtosopimukseen? Käytännössä tämä skenaario vain otetaan huomioon jo sopimusta neuvoteltaessa, jolloin tällaista ei oikeasti pääse tapahtumaan.
Luultavasti Toveri Kapitalisti tarkoitti kuitenkin työntekijällä sellaista työntekijää, joka osaa ja haluaa tehdä työnsä hyvin ja pystyy siten kilpailuttamaan työnantajia työpanoksestaan. Sinä taas punikkina näytät määrittelevän työntekijän vain ay-loiseksi, jonka pätevät elättävät oman työnsä ohessa. Loisia vartenhan ay-syöpä on olemassa. Ei sitä pätevä tarvitse.
mutta esim. minä olen aina ollut sopimuspalkalla jonka olen itse sopinut työnantajan kanssa. Yleensä olen alkupalkan neuvotellut ennen työsuhteen alkua ja sen jälkeen tarpeen vaatiessa. Todellisuudessa täsät on reilun kolmen vuoden poikkeama jolloin olen ollut virkamiehenä ja nauttinut virkaehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Siis kaikkien palkat eivät ole sidottuja mainitsemiisi työehtosopimuksiin.
Työehtosopimuksissa nimenomaan on määritelty palkoille ne alarajat minkä alle työnantaja ei voi ikinä mennä ilman sanktioita.
Ylärajaahan palkalla ei ole.Kyllä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkaa vaikka kuinka paljon.
Jostain syystä työnantajatkin vain noudattavat noita tesin mukaisia palkkoja ihan kiltisti.
Vaikuttaa nyt kovasti siltä että sinulla on kovin vähän kokemusta työelämästä.Tutustuhan ensin työelämän sääntöihin.Ja palaa sitten asiaan jos on vielä jotain epäselvää kyseisen asian suhteen.
Ilmeisesti sinäkään et itse henkilökohtaisesti ole ollut päiväämkään töissä.
Sen verran erikoinen tuo kirjoituksesi nimittäin oli.
Ei TES ja ay-toiminta ole sidoksissa mitenkään keskenään.
Kyllä Tes on voimassa aivan samalla tavoin sillä työntekijällä joka ei kuulu mihinkään ammattiyhdistykseen.
Et näytä sinäkään tietävän että tuo Tes määrittelee pelkästään ne alarajat minkä alle työnantaja ei voi mennä ilman sanktioita palkanmaksussaan.
Ylärajaahan ei palkoilla ole.Kyllä työnantaja voi maksaa palkkaa työnantajalle ihan kuinka paljon haluaa.
Jostain syystä työntajatkin vain noudattavat kyllä noita TES:in määrittelemiä palkkoja maksaessaan työntekijöilleen palkkaa.
olla määrittelemättä palkkasummaa ja pysyä muissa työsuhteeseen vaikuttavissa seikoissa. Siitä voisi olla se apu, että ne jotka ovat tehokkaampia saisivat ansaitsemansa palkan ja nykyisen mahdolliset lusmuilijat joutuisivat näyttämään senkin tehonsa jota ne nyt piilottelevat.
Onko säätely kääntynyt itseään vastaan, Neuvostoliittohan oli tästä hyvä esimerkki kun oltiin maksavinaan palkkaa ja tekevinään töitä.
Keskitettyjen sopimusten aikaan meillä oli suurinpiirtein jokaista teollisuudenalaa (tai vastaavaa) kohden jäsenistönsä etua ajava ammattiliitto. Nyt kenttä on kaventunut molemmin puolin. Keskitettyjen sopimusten perusta oli työn tuottavuuden keskimääräinen nousu. Kun meillä oli kolmattakymmentä sopimusalaa,niin eiväthän niiden tuottavuudet kasvaneet tasaisesti,puuvillateollisuus saattoi tehdä miinusta samaan aikaan,kun metallin tuottavuus kasvoi viisinkertaisesti keskimäärään verraten.
Meiltä loppui puuvilla- ja vaateteollisuus mutta turha sitä on vieritellä sopimuspolitiikan piikkiin. Loppuihan meiltä telakkateollisuuskin,vaikka 70-luvun alun lakkonsa jälkeen Metallilla oli, Opettajainliittoa lukuunottamatta, rakenteeltaan maan paras työehtosopimus. Nyt olemme siinä 13-15 paikkeilla jonossa,joustot eivät pitäneet laivanrakennusta Suomessa. Kävi juuri päinvastoin kuin työnantajat väittivät: Sillä osalla tuottavuuden nousua,joka metallin työehtosopimuksissa jätettiin ulosmittaamatta,työnantaja automatisoi ja synnytti työttömyyttä. Vielä parempi esimerkki on talonrakennusala. Miten rakennettiin Espoo,Turku,Tampere? Aluerakentaminen oli kultakaivos ja varsinainen korruptiopesä, rintasuomessa se vaikutti palkkoihinkin mutta Jyväskylän yläpuolella tehtiin ja tehdään edelleen töitä kirjapalkoilla.
Kun työnantajat ovat näyttäneet punaista valoa keskitetyille sopimuksille, he itse asiassa tahtovat keskitettyjen sopimusten edut entistä parempina vahvoille aloilleen, heikkojen alojen yrittäjäriskin he tahtovat siirtää työntekijöiden maksettavaksi alennettuina palkkoina ja huononnettuina etuisuuksina.
Mitä muuta 0,5% korotusraja tarkoittaa,kuin riisuttua keskitettyä sopimusta. Kaikella sopimisella on oltava perusteensa,meillä se peruste työehtosopimuksissa on ollut tuottavuuden kasvu ja elinkustannusindeksi. Mikä sellainen sopimusmalli on,jossa on yläraja mutta ei alarajaa?
Esimerkkisi autokaupan ja palkoista sopimisen kesken on minustakin huvittava. Joku jo mainitsikin,että käytännön työelämänkokemuksesi saattaa olla vähäinen, siltä se minunkin silmääni näyttää.Sen lisäksi minun silmääni näyttää,että sopimuspolitiikassa käytännön tasolla kokemuksesi on ihan olematon.Vanhana kyynikkona ajattelen demokratian toteutuvan parhaiten sopimusyhteiskunnassa,sopimusyhteiskunnan perusmallihan kapitalismissa on se,että lasketaan kettu kanatarhaan ja sanotaan kanoille,että saatte purra sitä yhtä paljon
On asiassa hyvätkin puolensa. Me tarvitsemme kauppakorkeasta juuri irtipäästettyjä kirkasotsia ruotimaan sopimuspolitiikkaa teorian ja käytännön tasolla. Kun todellisuus sitten kymmenessä vuodessa on polttanut teidät karrelle,teistä tulee helvetin hyviä kyynikoita - juuri sellaisia kuin vuorineuvokset ja vanhat pääluottamusmiehet ovat. Mistä pirusta me uusia kyynikoita saisimme, ellei teitä olisi?
Sinullakin on jo lähdössä silkkisukassa paskaa. Kun otat ensimmäisen askeleen, huomaat että se alkaa litskumaan. Toivotan hyvää matkaa.
Ps. On tässä avauksessa lisäksesi muitakin kirkasotsia. Yksi väittää,että isoille yksiköille kannattamaton tuotanto pitäisi siirtää pienille yksiköille. Kauas on pitkä matka ja painava raskas kantaa, tottahan se pieni jaksaa kantaa taakan isompaa paremmin.
onnistuit kumoamaan? Tuo 100 000e/kk oli lähinnä esimerkki siitä sovittavasta alarajasta. Määräsipä palkan alarajan kuka hyvänsä, ja mikä sopimus hyvänsä, niin eikö siinä oteta huomioon työn tuottavuus työn antajalle? Ei voi mistä työstä tahansa maksaa mitä tahansa, ellei tappiolla haluaa puljua pyörittää. Tällöinhän kysyntä ja tarjonta on vaikuttanut palkan suuruuteen? Eikös se ollut pointti tuossa tekstissä? Oliko sinun pointtisi se, että minun olisi pitänyt puhua vähimmäispalkasta?
Kerrohan oletko sinä itse ikinä ollut vieraalla palkkatöissä?
Et ainakaan tunnu tietävän työelämän asetuksista ja säännöistä yhtään mitään.
Bisneksen teko ja työelämähän ovat kaksi täysin eri asiaa.
Työnantajan on noudatettava näitä työelämän asetuksia ja sääntöjä.Muuten hukka perii.
Urakkapalkkaushan on tuohon sinun mainitsemaasi esimerkkiin oiva ja sopiva ratkaisu.
Kun teet töitä urakkapalkalla.Niin saat silloin palkkaa ihan sen mukaan mitä olet tehnyt.
mutta oikein laskettu urakka on hyvä kannuste. Sekin kuitenkin on kapitalistinen ilmiö ja puuttui tietääkseni noista työläisen paratiiseista sosialistisista maista. Se ei siis sellaisenaan sovi siihen sosialismiin jota komut ajavat meillekin.
Kapitalisti tahtoo vain laskea jostain syystä nuo työmiesten urakat kovin alakanttiin.
Tuotantopalkkiot ja tulospalkkiot ovat hyvä tapa kannustaa työntekijöitä parempiin suorituksiin.
Urakoissa on se huono puoli, että työnteettäjällä on tapana alentaa urakasta maksettavaa korvausta tuotannon tehostuessa. Toisaalta taas työntekijät varovat tekemästä työtä täydellä teholla, jotta urakkahinnat eivät alenisi.
sääntöjä noudatettava. Väitinkö muuta? Osoita käytännössä, että kysyntä ja tarjonta ei vaikuta palkkaan, ja tule sitten kehumaan työurallasi.
http://www.youtube.com/watch?v=dJLaKIUWnx8&feature=related
Tajunnet, että pointtini ei ollut takertua tiettyihin sanoihin, tai muuhunkaan epämääräiseen, vaan kirjoittaa rautalankamalli, missä osoitetaan kysynnän ja tarjonnan vaikuttavan työläisen palkkaan. Mielestäni on sama mihin vertaamme työn hintaa. Vaikka sitten autoihin. Samalla tavalla molemmissa on ostaja- sekä myyjäosapuolet, jotka puntaroivat tahoillaan kannattavaa hintaa.
Moni tuntuu mieltävän minut työtä tekemättömäksi. En tiedä voinko työkokemustani oikein mitenkään todistaa, mutta todistakaa te edes älykkyytenne antamalla vasta-argumenteissanne edes jokin vasta-argumentti itse asiaan.
Ja vielä kerran: alkup. vastauksessani sanoin kysynnän ja tarjonnan vaikuttavan palkan suuruuteen. Tähän siis sitä vasta-argumenttia.
Jos kysynnän ja tarjonnan suhde olisi noin yksinkertainen,keskellä Saharaa olisi baari, baarin tarjoilijalla olisi silti alan yleisen työehtosopimuksen mukainen palkka. Kysyntä ei näyttäisi tässä tapauksessa vaikuttavan tarjontaan,koska keskellä Saharaa ei ole baaria.
Yksinkertaistamisestahan sinua ojennettiin, mitä vittua niillä meidän verorahoillamme oikein tehdään kun kauppatieteitä opiskelleet eivät ymmärrä,että kamelilla ratsastaminen tekee janoiseksi.
Onko se hinta työstä vai työvoimasta? Sano se?
No, vittuako idiootille selittää.
Tunnetko jääkiekkoilija Linkosuon leipomolakon aikaisen tempauksen? Siitähän tehtiin ensin pamfletti ja sitten näytelmä.
Linkosuo sanoi,että tytöt jumalauta,nyt ei leipää Tampereella tee kukaan muu kuin me,nyt tulee kiireet ajat.
Lakkovahdit sitten vähän naputtivat aamulla tytöille ja tytöt eivät tykänneet,ei etenkään kun heistä otettiin lehteen kuvia.Seuraavana kerran Jussi haki tytöt töihin autolla mutta kuis ollakaan,lakkovahdit ja valokuvaaja olivati paikalla jo aamuyöstä. Tytöt sanoivatkin, etteivät he tule töihin kun tulee taas lehteen kuva rikkureista. Ei huolta sanoi Jussi, haki leipomosta paperipusseja joihin leikattiin silmänreiät ja niinpä tytöt sitten kävelivätkin paperipussit päässä rikkuroimaan. Se kuva levisi ihan ulkomaita myöten. Muistaakseni Sirnön Mauria asia huvitti vuosikaudet, Maurillahan oli työväenlehdessä kolumnipalsta Sivuhuomautuksia. Linkosuon pussipäät huvitti yhtä hyvin Aamulehdenkin toimittajia mutta vielä tuolloin ei eletty Paavolalaista aikaa,aisan yli ei potkittu pussipäistä kirjoittamalla.
Kun se kamelilla ratsastava tulee baariin,hän on takuulla janoinen. Viski voisi maksaa kamelin.
Tunnen miehen,joka on salakuljettanut vettä. He salakuljettivat sitä Golanilla YK:n autoilla. Bisnes oli aiemmin Israelin armeijan mutta suomalaiset keksivät markkinaraon. Ystävä hyvä, oli kysyntää ja oli tarjontaa. Mistähän markkinarako palestiinalaisille myydystä vedestä syntyi, kysyntä ja tarjontahan olivat vakioita eikä edes hinta muuttunut vedentoimittajan vaihtuessa.
Gullinan-timantti kuuluu Britannian hovin aarteisiin. Mistäpä tiedät sen arvoksi sen,minkä arvoiseksi sitä sanotaan.. Katsos, siltä puuttuu kysynnän lisäksi tarjonta.
Tarkoittaako 8 viimeiseksi pussitettavaa palloa?
koskapa työt tuppaavat karkaamaan halvemman työvoiman maihin. Tuossa laskennassahan ei sinänsä ole kyse summasta vaan tuottavuudesta, tuottavuuden eli kustannuksen yksikköä kohden tulee olla kilpailukykyinen maailman markkinoilla ja jos näin ei ole loppuu koko urakkalaskenta siltä osin.
Nyt kun kiinalainen ja suomalainen työmies kilpailevat keskenään globalisoituneessa maailmassa on erittäin vaikeaa laskea kovin korkeita urakoita jos aikoo myydä tuotteen kannattavasti. Jos taas myyt tuotteen kannattamattomasti loppuu urakkalaskenta alta aikayksikön, siinä ei kommunismi eikä sosialismi auta hipun vertaa.
Tuo ajattelu on varsin lyhytnäköistä ja johtaa juuri siihen mitä nyt kiroillaan eli työpaikkojen siirtoon halpa maihin, kilpailukyky kun on kiinni hinnasta / yksikkö joten minkä tahansa tekeminen halvemmalla edistää yrityksen työn jatkumista kotimaassa ainakin jossain muodossa. Tuollainen kommunistinen jarrutuspolitiikka ampuu tekijäänsä omaan nilkkaan ja sitten vielä valitetaan kun menee huonosti ja firma siirtyy.
Kehotan voimakkaasti unohtamaan moisen taktiikan, vaikka joskus tuntuukin oudolta niin työläinen ja työnantaja ovat samassa veneessä. Harva työnantaja haluaa välttämättä siirtää tuotantoaan jonnekin Vinku-Intiaan vaan hän tekee sen koska muutoin ne investoinnit ja uhraukset joita on tehty firman eteen valuvat hiekkaan.
Jos ajattelisin noin typerästi kuin sinä en ainakaan kehtaisi sitä tuoda julki. Olet oikea firmojen Koreaan siirron mainosmies, onnea vaan alallasi!
Et sitten vastannut tuohon esittämääni kysymykseeni ollekaan.
Joten toistetaan sitten se kysymys.
Oletko sinä itse ikinä ollut vieraalla palkkatöissä?
Luulen kyllä että työkokemuksesi oikeista töistä on kovinkin vähäistä.
Lukemalla eri alojen työehtosopimuksia ymmärrät ja huomaat sitten ainakin toivottavasti sen tosiasian että kysyntä ja tarjonta eivät vaikuta työntekijän palkkaan käytännössä yhtään mitenkään.
Työntekijän työsuhteeseen toki tuo mainitsemasi kysyntä ja tarjonta voi vaikuttaa lomautuksien ja irtisanomisien muodossa.
Lapsityovoimahan on noissa ns.kehitysmaissa se todella kova kilpailuvaltti mille suomalainen työntekijä ei voi mitään.Tuo lapsityövoiman käyttöhän on muuten ahneen kapitalistin keksimä juttu.
Ahneet yrittäjät sitten vain lähtevät firmojensa kanssa ja vielä suurempien voittojen toivossa noihin kehitysmaihin missä ei ole minkäänlaisia työvoimakustannuksia edes olemassa.
Suomen ja suomalaisten työntekijöiden on todella vaikea ja paha kilpailla noiden kehitysmaiden työvoimakustannuksia vastaan.
Sillä lapsityövoimahan on Suomessa ankarasti kielletty.
kummasta tahansa. Nämä kaksi lienevät KÄYTÄNNÖN tasolla sama asia. Toki työvoimaa ei voi omistaa, kun taas työ, jonka työntekijä tekee, kuuluu työnantajalle.
on käytännössä nolla. Näin ollen siellä oleva tarjontakin on käytännössä nolla. Tällöin maksetun palkan suuruus on nolla. Ymmärtäähän sen tosin, ettei tällä palkalla kukaan sinne tiskin taakse suostuisikaan, mutta periaatteessa palkkaa on maksettu nolla yksikköä kysynnän ollessa nolla.
En tiedä liityikö vedenmyyntitarinasi jotenkin saharaan, mutta jos vettä siellä on myyty, niin näin ollen on ollut kysyntääkin, jolloin joku on varmasti palkkaakin saanut. Et ainakaan tuolla esimerkillä kyennyt sanomisiani osoittamaan vääriksi.
Nuo kameliratsastajat pitävät varmaankin omaa vesivarastoa mukanaan, tai kulkevat sellaista reittiä, minkä varrella on keitaita. Näin ollen baarin palveluille on erittäin vähän kysyntää, kun ilmaista juomaakin on saatavilla. Lisäksi näitä ratsastajia olisi vaikea saada kulkemaan juuri sen oman baarin kautta, jolloin se vähäinenkin kysyntä kaikkoaa.
Kyseiselle timantille voimme määrittää jonkin laisen arvon arvioimalla, kuinka monta keräilijää mahdollisesti olisi kiinnostunut kyseisestä kimpaleesta. Voinhan minäkin määrittä pihalla olevalle polkupyörälleni arvon, vaikka se ei olisi myytävänä, eikä ostajia etukäteen olisi ilmoittautunut. Oletettakoon vielä, että olisin pyörääni tehnyt uniikkeja lisäyksiä, jolloin se on verrattavissa Gullinan-timanttiin. Pienemmässä mittakaavassa tosin.
Ainiin. Mainittakoon sen baarimikon palkkauksesta, että hänethän voidaan palkata osa-aikaisesti töihin silloin, kun oletettavien janoisten ratsastajien tiedetään saapuvan. Tällöin palkkaa on vuositasolla maksettu vähemmän, kuin suurkaupungin baarimikolle, mutta mikäli olit tarkka, huomasit Saharan baarimikon työpanokselle olevan vähemmän kysyntää.
kyennyt osoittamaan sanomisiani vääriksi. Miksi minun muuten pitäisi pätevyyteni todistaa, ennen kuin minut osoitetaan pätemättömäksi?
No, mainittakoon punikille, että kyllä niitä töitä on muiden alaisuudessa tullut tehtyä. Useammassa paikassa jopa. Sekä erilaisissa tehtävissä. Enpä muuten kokenut millään tavalla riistetyksi tulleni, mikäli kiinnostaa.
Saiskos sulta nyt niitä perusteltuja vastaväitteitä, kun itsekkin kysymykseesi vastasin?
Luehan nyt vain todella tarkkaan sitä alasi työehtosopimusta.
Sieltä ne kaikki perustellut vastaukset löytyvät myös sinulle.
Ei noita työehtosopimuksia ihan huvikseen kukaan viitsi tyehdä.
paperissa kumoaa väitteeni?
riskeeraa muuttamalla outoihin olosuhteisiin. Tuo sinun ahneet yrittäjät kuullostaa enemmän komupropagandalta kuin todellisuudelta.
Useimmat yrittäjät kuitenkin kamppailevat kahden tulen välissä, työläisten ja asiakkaiden. Molempien edut pitää ottaa huomioon ja sellainen kuva jota SAK yritti syöttää meille sen vaalimainoksen avulla ei vastaa todellisuutta kuin jossain komujen märissä unissa.
lapsityövoiman käytöstä erityisesti Vietnamissa, Kiinassa ja Venäjällä..
Lue se TES kannesta kanteen niin sen jälkeen sinun ei tarvitse kysellä enää yhtään mitään.
Siinä on kaikki asiat kerrottu mitä työehtosopimusneuvotteluissa on aikoinaan päätetty.
Työehtosopimuksen teksti on lain mukaan oltava jokaisella työpaikalla julkisella paikalla kaikkien nähtävillä ja käytettävissä.
Noissa sinun mainitsemissa maissa käytetään lapsityövoimaa todella paljon.
Kaitalistihan on työnantajan roolissa noissa maissa missä lapsityövoimaa yleisesti käytetään.
Taidat ottaa tämän keskustelun ihan toden kannalta? Palautellaan sitä hivenen uomiinsa. Tarkoitukseni on sanoa se mitä sanoin; väitteesi on yleistävä ja niin yksinkertaistettu,ettei sillä ole kuin toteamuksen arvo. Esityksen heppoisuuden havaitsivat muutkin,heidän tavallaan minäkin arvioin sen johtuvan vähäisestä työelämänkokemuksestasi ja käsitteiden sekä käytäntöjen vieraudesta. Teidän porvareiden tapana on tällä palstalla kuitata tuollaiset kirjoitukset yhdellä sanalla, paskaa. Me komut yritämme ensin toisin,tämä ei ole enää toisin.Tämä on ensin.
Katsos, me voisimme kuulua samaan ammattiliittoon. Liittomme olisi erikoisalojen ammattiliitto. Sinä voisit kuulua siihen sen vuoksi,että osaat jonglöörata kahdella pallolla. Minä voisin liittyä liittoon pellenä,joka matkisi sinua mutta pudottaisi toisen pallon. Mitäs me sirkustyöntekijät? Ymmärtänet etteivät kahdella pallolla jonglööraavat taitoniekat ole kovinkaan kysyttyjä sen paremmin sirkuksissa kuin näillä palstoillakaan - paitsi jos on olemassa pelle,joka pudottaa toisen pallon. Vasta silloin esityksestä tulee ohjelmanumero. Kummalle sirkuksenjohtajana maksaisit enemmän? Kummalle yleisö taputtaa? Mille tässä nyt itseasiassa on kysyntää?
Miten äitisi parturiliike nykyisin menestyy? Tuliko sinusta rikas?
paperissa kumoaa väitteeni?
Jos sinä tarkoitat tätä Sak:n mainosta.
http://www.youtube.com/watch?v=gLx-xnBEswo
Niin tuohan on ihan kaikki totta mitä OIva siinä kertoo.(loistava näyttelijä muuten tuo Oiva)
Ahneista porvareista tuo Fortumin entinen päällikkö(Liliuskohan hänen nimensä oli)ja hänen optionsa on loistava esimerkki.
kun tiedät noin tarkkaan ?
"Noissa sinun mainitsemissa maissa käytetään lapsityövoimaa todella paljon."
Kysehän on jo monisatasivuisesta kirjasta.
Tuo TES näyttää olevan sinulle kovinkin outo asia.
Kyllä sinun nyt kannattaa tutustua tuohon TES:iin niin tiedät sitten sinäkin oikeutesi työelämässä.
Esimerkiksi kaikki palkkaan liittyvät asiat on tuossa TESsissä kerrottu.
Samoin vuosilomaoikeudet,sairauslomat.olosuhdelisät ym,ym.
Kaikki tuo ja paljon muuta on tessissä kerrottu hyvinkin tarkkaan.
Kiinassa ja Venäjällä olen kyllä käynyt ihan töissäkin olen Kiinassa asti ollut.
Vietnam on vielä näkemättä.On kuulemma hieno paikka.
Joskus voisi tehdä vaikkapa ihan vain lomamatkan tuonne Vietnamiin.
että mikä siinä TESsissä kumoaa väitteeni siitä, että kysynnällä ja tarjonnalla on vaikutusta työntekijän palkkaan? Sinulla tuo kun tuntuu niin hyvin hallussa.
Sirkuspelletapauksessa kysyntää lienee sille pellelle, jolle yleisö taputtaa. Tylsälle jonglöörille ei ole kysyntää, joten häntä ei tod. näk. palkata. (huom. Kysyntä nolla, palkka nolla.) Tälle hyvälle esiintyjälle on kysyntää, joten hänet palkataan. Mikäli kyseessä on todella lahjakas pelle, hän voi hylätä työtarjouksen, ja kilpailuttaa itseään eri sirkusten välillä. Näin korkea kysyntä nostaa hänen palkkaansa.
Mikäli tilanne on se, että nämä kaksi muodostavat kokonaisuuden, eli yksin he eivät ole kiinnostavia, niin molemmat saattavat hyvinkin saada saman palkan. Siis mikäli tilanne on se, että toinen voi sanoa lähtevänsä, jolloin esitys ei enää kiinnostaisi. Tällöin palkkauksessa ei vaikuta edes henkilön taidot, vaan nimenomaan se kysyntä.
Tottahan on, että sovittujen palkkarajojen alapuolelle ei saa mennä, mutta päästäkö nämä rajat on heitetty? Vai olisiko pohdittu sitä, minkä verran työnantaja kyseessä olevasta työstä on valmis maksamaan, jolloin vältettäisiin alan suurtyöttömyys? Toki pelkkä työnantajan näkökulma ei ratkaise, vaan jokainen sopimus on jonkinlainen kompromissi niin kauan kun molempien osapuolten intressit eivät ole samat. Eihän nämä työehtosopimukset ole mitään aikojen alussa luotuja vakioita, vaan olosuhteet huomioon ottavia, kahden osapuolen välisiä sopimuksia.
Hävettäisi elää äitini rahoilla.
Lue se oman alasi TES niin ongelmasi työpaikalla on samantien ratkaistu.
Sinähän itse juuri elät äitisi rahoilla.
Hankkisit sinäkin oman elämän itsellesi.
Kyllä tyoehtosopimukset aina pyritään neuvottelemaan mohdollisimman vakioiksi ja vakaiksi.Ne ovat sitten voimassa yleensä muutaman vuoden.Sitten taas neuvotellaan uudet työehtosopimukset työntekijöiden ja työnantajan välille.
Mille alalle,missä ja milloin palkat ovat aiheuttaneet suurtyöttömyyden?
että mitkä asiat näissä neuvotteluissa vaikuttavat. Eikös siellä voi ainakin argumenttina sanoa, että nyt on tällä alalla rutkasti vähemmän kysyntää, joten ei tässä ainakaan korotuksia olla valmiita antamaan? Tai eikös jollain alalla voi sanoa, että työntekijöitä on valmistunut vähemmän kuin viime vuonna, mutta tämän alan kysyntä on kasvanut, joten nyt pitäisi palkkoja saada sinne ylöspäin?
Vai mitä itse käyttäisit neuvotteluargumenttina? Pitäs asuntolainat maksaa pois, joten vaadin lisää palkkaa? Tää summa näytti hyvältä paperilla?
sillä palkkoja neuvoteltaessa otetaan huomioon korkean palkan mahdollisesti heikentämä kysyntä. Heikentynyt työvoiman kysyntä taas johtaa suurtyöttömyyteen, vai mitä? Ainakin tarpeeksi pitkälle mentäessä.
löytänyt kohtaa, mikä kumoaisi sanomiseni. Sinä et näköjään ole halukas tällaista sopimuskohtaa minulle antamaan. Välillä sitä ihmettelee, että puhummeko edes samasta asiasta? En nimittäin etsinyt ratkaisua oletettaviin työongelmiini.
No, eiköhän riitä tältä erää? Ainakin siihen asti, kunnes todisteita laitat tulemaan.
eikä minun henkilökohtainen mielipide. Juuri tästä syystä urakoista on pitkälti luovuttu. Toinen syy urakoista luopumiselle on ollut se, että urakoissa työn jälki tuppaa olemaan heikompaa kuin tuntitöissä.
Itse kannatan peruspalkkaa, jonka lisäksi maksetaan erityisen hyvin tehdystä työstä tulos- tai tuotantopalkkiota. Tulos- ja tuotantopalkkiot ovatkin monessa yrityksessä käytössä. Kyseiset työnteettäjät toimivat "Työeläkeläisen" mielestä typerästi?
Eikä suomalaiset voi lähteä kiinalaisten kanssa kilpailemaan palkoista. Sillä pelillä Suomi olisi pian kehitysmaa, kun kansalla ei olisi ostovoimaa ja yritysten voitot menisivät ulkomaalaisten osakkeenomistajien taskuun.
Sitäkö "Työeläkeläinen" tahtoo, että Suomessa olisi sata rikasta ja viisimiljoonaa köyhää?
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1946/19460436
Toivottavasti nyt asiat selvisivät.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1946/19460436
Jäikö vielä jotain epäselvää?
Kysymyksessä on kolme merkityksellistä sanaa.
Sanat ei käytössä kulu, eli käytä vaikka kymmenen.
Tekstiili- ja vaatetusalalla olisi tullut suurtyöttömyys jos ei muut alat olisi vetäneet ja tarvinneet työvoimaa.
Vaatteita tehdään vieläkin mutta ei juuri meillä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
Kallekin tuntee useampia tyttölapsia 70-luvun alun Tampereelta, jotka jäivät työttömiksi töiden siirtyessä pääasiassa siihen aikaan Portugaliin - jos Kalle nyt ei muista aivan väärin. Samoin Tampereella oli silloin useita kenkätehtaita - montako on tänään? Entä kutomoja, Lassila-Tikanoja? Epilän vanhassa nahkatehtaassa oli useampia pikku kutomoja - missähän ne nyt ovat?
Puolittamalla palkat olisi varmasti moni työpaikka säilynyt.
ne perustelut. Tuossa oli varmasti hyödyllistä käytännön infoa sopimuksen noudattamiseen liityen, mutta laki ei ota kantaa siihen, miten tämä sopimus on saatu aikaan. Toki sopimuksen solmimiseen liittyy omat pykälänsä, mutta ei tuo osoittanut sitä, etteikö kysyntä ja tarjonta vaikuttaisi sopimuksessa määriteltävään palkkaan.
ne perustelut. Tuossa oli varmasti hyödyllistä käytännön infoa sopimuksen noudattamiseen liityen, mutta laki ei ota kantaa siihen, miten tämä sopimus on saatu aikaan. Toki sopimuksen solmimiseen liittyy omat pykälänsä, mutta ei tuo osoittanut sitä, etteikö kysyntä ja tarjonta vaikuttaisi sopimuksessa määriteltävään palkkaan.
väärään viestiin. Nyt siis oikeaan osoitteeseen:
Epäselväksi jäi ne perustelut. Tuossa oli varmasti hyödyllistä käytännön infoa sopimuksen noudattamiseen liityen, mutta laki ei ota kantaa siihen, miten tämä sopimus on saatu aikaan. Toki sopimuksen solmimiseen liittyy omat pykälänsä, mutta ei tuo osoittanut sitä, etteikö kysyntä ja tarjonta vaikuttaisi sopimuksessa määriteltävään palkkaan.
peräkkäin. Ei mee enää silleen lomittain nää viestit. No, tajusimpahan ainakin tämän palstalogiikan
vaalikausi ole osoittanut, että SAK:n syyttä suotta pois vetämä vaalimainos oli enemmän kuin osuva.
Eiväthän ne edes äänestä...
Voiko sitä osuvammin enään sanoa.
Maassa on EK:n marjonettihallitus.
Palkka on työvoimatavaran arvon ja hinnan esiintymismuoto. Työtä voi luonnehtia vaikka systemaattiseksi työvoiman suorittamaksi määrätyn tuotteen valmistusprosessiksi. Työ siten konkretisoituu työn tuotteissa.
Kirjailijaliiton taannoinen puheenjohtaja kirjoitti aikoinaan näytelmän puuvillatehtaan Ullasta. Sittemmin se Porin puuvillatehdas paloi. Vakuutukset kattoivat täysimääräisesti vahingot,vakuutusyhtiö ilmoitti maksavansa korvaukset heti. Puuvillatehtaan omistajat ilmoittivat siirtävänsä tuotannon Forssaan. Poriin jäi 2200 työtöntä,uudet koneet Forssassa eivät tarvinneet työttömäksi jääneitä porilaisakkoja.Kuka heidät työllisti, ei kukaan.
Kuka työllisti Kuopion Turolta potkitut. Entä Nanso, sinä ja minä taidamme olla ainoat raappahousunkäyttäjät koko maassa ja teryleenin perään ei haikaile kuin Alatalon Mikko.
Kalle, oletko ihan tosissasi kun sanot että joku toinen teollisuudenala työllisti. Mikä teollisuudenala Suomessa olisi pystynyt järjestämään tähän maahan 15 000 naistyöpaikkaa?
Maataloudessa raha tuli vastaan. Siellä tosiaan ei pystytty maksamaan kausityövoiman palkkoja. Ei pystytty,kun koko maatalouspolitiikka perustui pinta-alaan,tuotetun kilon tukemiseen ja sekin tehtiin pääosin tukemalla konehankintoja verovähennyksin. Helposti siitä irtosi puolimiljoonaa suomalaista Ruotsiin,siellä joku toinen teollisuudenala työllisti. Ratkaisun pysyvyyden näet,kun katsot mitä Trollhetanin Saabilla nyt puuhataan. Ihan samoin kuin perheenäitien oli mahdotonta lähteä Porista Forssaan,niin yhtä mahdotonta Trollhetanilaisten on lähteä Kiinaan. Meinaatko että kun marssitetaan ylijäämäväki pari,kolme kertaa maapallon ympäri niin se asian parantaa? Ajatteletko ihan tosissasi,että kierto estyisi palkat puolittamalla?
Sillä puolitetulla rahalla on tapana kiertyä muualle,kuin kotimaisen työn tukemiseen. Meillä oli se kotikutoinen lama,sitä kudelmaa eivät tehneet puuvillatehtaan tytöt vaikka he sitä vielä makselevatkin.
Olen monesti sanonut,että teidän porvareiden olisi aika päättää,minkälaisen kapitalismin te haluatte. Tämä telaketjukapitalismi ei ainakaan toimi. Sen osoittaa tämä lama.
Teillä siellä Tampereellahan on tämä työnantajarinki,joka on ilmoittanut tukevansa kotimaista työtä ja kysyntää sitoutumalla pitämään väkensä töissä. Kerroppa siitä. Puolittelevatko he palkkoja vai miten he sen tekevät. Eikös Henry Ford maksanut työntekijöilleen parempaa palkkaa kuin metalliteollisuudessa yleensä maksettiin,Fordin mukaan he sitten voivat ostaa hänen autojansa. Oliko se Ford ihan umpihullu mies kun teki juuri päinvastoin kuin meidän työnantajamme tahtovat tehdä,hänhän tuki kotimaista kulutusta.
Minä olen kuvitellut olevani se mies,joka ei sovi taivaaseen,ei helvettiin. Tervetuloa joukkoon Kalle. Marxin olet heittänyt romukoppaan jo aikoja sitten,nyt heität perään maailman menestyneimmän autonvalmistajan talousopit.
Ymmärrän tarpeesi provosoida. Tottahelvetissä me molemmat tiedämme millaista palkkaa puuvillatehtaissa naisille maksettiin. Ei siinä palkassa kyllä puolittamisenvaraa ollut. Kenkätehtaista senverran, Kankaan kenkätehdas Kankaanpäässä oli niin iso,että sen sisällä oli järvikin. Näin sanoi itse vanha-Kangas Palmrothin kenkätehtaan avajaisissa,uutta tehdasta sanottiin juhlapuheessa Pohjoismaitten suurimmaksi mutta Kangas piti omaansa isompana. Käytännössä asia tarkoitti sitä,että Kankaanpäässä ympäri järven joka ainoassa töllissä tehtiin jonkinlaista neulomishommaa alihankintana tehtaalle. Työtä tekivät toimiensa ohella ukot ja akat,isät,äidit ja lapset. Kankaan kenkätehdas käytti lapsityövoimaa ihan samoin kuin tämän päivän Italiassa käytetään. Millä rahoilla arvelet italialaisen kenkätehtaan omistajasuvun ostaneen Pietarsaaresta maailman
hienointa,sarjavalmisteista venettä tekevän veistämön. Suurimman Swanin listahinta näyttää olevan 63 miljoonaa euroa ja se on paljon. Saisimmeko paatin hinnan putoamaan edes 40 miljoonaan,jos puolittaisimme palkat?
Palkkatyön ehtoja säätelevät Suomessa lait.
Muunmuassa työaikalaki,yleissitovat työehtosopimukset ja työsopimukset ovat näitä tärkeitä asioita jotka säätelevät palkkoja Suomessa.
Näin ollen aikojen saatossa on Suomeen luotu sellainen järjestelmä palkkätyöhön ettei palkkoihin tuolla mainitsemallasi kysynnällä ja tarjonnalla ole minkäänlaista merkitystä.
Joka on muuten hyvä asia.
Kyllähän sitä työntekijää kismittäisi todella kovastikkin jos hänen palkkansa seilaisi jatkuvasti edestakaisin kysynnän ja tarjonnan mukaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8742227/41852469
http://keskustelu.suomi24.fi//listmessage/8740975/41834804
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8659266/41250742
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8654395/41217436
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8654395/41213069
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8597117
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8597066
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8597066
Ainakin näissä viesteissäsi kerrot jostakin kansainvälisestä laista, joka oikeutti neukkulan hyökkäyksen marraskuussa 1939.
Mutta yhdessäkään viestissäsi et kerro, että mistä laista tai sopimuksesta ja sen artiklasta on kysymys. Puhumattakaan, että olisit lainannut artiklan kohdan, jossa hyökkäysoikeus mainitaan.
Väitteesi on täytty puppua ja valetta – sitä lakia ei ole olemassakaan. Valehtelet palstalla hädissäsi saadessasi taas kerran köniisi talvisodasta – omasta pyynnöstäsi me tätä keskustelua taas käymme.
/Kalle, joka taas vie sinua kuin pässiä narussa - sinä vaan et edes anna mitään vastusta, sinua on helppo viedä
Ja mahdollisimman yksinkertaisesti.
Työelämää Suomessa säätelevät lait,sopimukset ja työsäännöt. Laki on pakottava,sitä ei voida alittaa. Sopimuksella ei voida tehdä lakia kumoavia päätöksiä. Työnantajan määräykset,kuten työsäännöt ovat päteviä,jos ne ovat lain ja sopimuksen mukaisia.
Työelämää säätelevät lait ovat monesti puitelakeja. Puitelaki tarkoittaa,että eduskunta on säätänyt lain raamin,ilmaissut tarkoituksensa mutta jättänyt tarkempien määräysten tekemisen esimerkiksi ministeriölle. Verolakeja säätäessään eduskunta ei ota kantaa koiraveron määrään,se oikeuttaa ministeriön ja verohallinnon päättämään siitä tai siirtämään päätösvallan edelleen. Koiraveron osalta päätösvalta on siirretty kunnille. Tämä tarkoittaa sitä,ettei eduskunnan tarvitse käsitellä koiraveroa joka helvetin kerran,kun sen muutokseen tulee tarve. Juuri näin tehdään työlakienkin osalta. Työlaki sanoo: Työnantajan on otettava varteen kaikki,mikä tulee työntekijän suojelemiseksi tapaturmalta..... ,laki ei sano että työnantajan on hiekoitettava,hommattava suojaimia ja tehtävä työsuojelusuunnitelma jne. Ministeriö ohjeissaan sitten ohjeistaa, miten se on tehtävä.
Laki on pakottava säädös,sopimusta pakottavampi. Ristiriitatilanteessa laki on vahvempi. Monesti on kuitenkin niin,että säännös saadaan aikaan sopimuksella ja vasta myöhemmin samat ehdot kirjataan lakiin. Näin on esimerkiksi ns. lomaltapaluurahan kanssa vuosilomalaissa ja autonkuljettajien työajan kanssa työaikalaissa.
Kukaan ei ole väittänytkään,etteikö kysyntä ja tarjonta vaikuta työn hintaan. Tottakai työttömyys takaa ostajan markkinat ja alentaa hintaa. Eiväthän tämän maan työnantajat pyrkisi pitämään yllä siedettävää työttömyyttä ellei se olisi heidän etunsa. Siedettävä työttömyys tarkoittaa työttömyyttä,jossa jätkät kentällä eivät ala rähjäämään. Kansan sietokyky on noussut sitten 70-luvun.
Se mitä tässä väitetään on se,että alkuperäinen esimerkkisi on ylimalkainen ja kaukana todellisuudesta.
Väität kysynnän ja tarjonnan vaikuttavan työn hintaan suoraan ja yksinkertaistat sen esimerkillä. Minäkin teen niin. Tehtaassa on tuhat työntekijää ja työnantaja irtisanoo sata. Välittömät työvoimakustannukset alenevat heti,alenevat kenties 3%. Ne alenevat 3% siksi,että työnantaja ei sano irti korkeasti palkattua huippujohtoaan eikä suoritustason avainasemassa olevia,joilla on irtisanottuja korkeampi palkka. Jos irtisanotuista 85 on työntekijäasemassa,niin työvoimakustannukset työntekijöiden osalta laskevat kenties 7%. Mitä tässä tapauksessa tapahtuu jäljellejääneiden työntekijöiden palkoille? Heidän laskennallinen keskituntiansionsa nousee ja tämä laskennallinen nousu näkyy palkkatilastoissa. Onko nyt oikein mennä väittämään,että työntekijöiden palkat ovat nousseet? Tilaston mukaan on. Tästäkö meidän pitäisi päätellä,että kysynnän laskiessa hinta nousee?
Kuten jo sanoin,silkkisukassasi on sontaa ja kun nyt olet ottanut sen ensimmäisen askeleen niin huomaat litskuvan. Kansantaloustieteen opintosi ovat menneet hukkaan jos et ole oivaltanut kansantaloustieteen käsittelevän aineistoaan laajemmin kuin detaljien kautta. Tottahan osaat toistaa oppikirjasi pääväittämät mutta eikö sinulle tosiaankaan selvitetty koulussa tutkimuksen objektiivisyyden merkitystä? Tutkimustahan se kansantaloustiede on. Lue se avausviesti uudelleen ja vastaa sitten missä,milloin,kenelle ja paljonko.
Kun sen teet,olet ottanut toisen askeleen.
"Kukaan ei ole väittänytkään,etteikö kysyntä ja tarjonta vaikuta työn hintaan."
Näinhän juuri sanoin. Tästähän tässä väiteltiin.
"Se mitä tässä väitetään on se,että alkuperäinen esimerkkisi on ylimalkainen ja kaukana todellisuudesta."
Sanoin kyseessä olevan ns. "rautalankamalli", jonka oli tarkoitus antaa kuva tästä ostajan ja myyjän välisestä neuvotteluasemasta. Pyydän, älkää enää arvelko työurani pituutta tai tietämystäni työehtosopimuksien sisällöstä, mikäli olemme samaa mieltä itse asiasta. Termit ja tarkat pykälät lienevät sinulla tarkemmin hallussa.
"Onko nyt oikein mennä väittämään,että työntekijöiden palkat ovat nousseet?"
Entäs ne, jotka työttöminä eivät saa palkkaa ollenkaan? Heille ei ole kysyntää, joten he eivät ole töissä, eivätkä saa palkkaa. Laskehan tilasto uudestaan, missä otat huomioon aiemmat tilastoon vaikuttaneet tekijät (irtisanotut). Heidän tulotasoonsa kysyntä on vaikuttanut. En väitä, että palkkataso muuttuisi kysynnän mukana kuin öljyn hinta, mutta pidemmän aikavälin muutokset siihen vaikuttavat.
Laskenut kysyntä voi siis vaikuttaa työntekijään kahdella tavalla: Joko menee työpaikka, tai palkka pienenee. Palkan pienennys on toki pidemmän aikavälin muutos, sillä irtisanommisilla firma hoitaa äkillisiä muutoksia, kun taas pienentynyt palkkataso kertoo pidempiaikaisesta alan heikkenemisestä.
En ole myöskään ikinä väittänyt, etteikö lait ja sopimukset vaikuta, ja etteikö niitä tulisi noudattaa, mutta eikös ne ole lähinnä sen takia, että työntekijää ei voida sortaa esimerkiksi sopimalla työnantajien kesken, että tästä työstä ei tämän enempää makseta? Taataan ikään kuin se perusturva. Ei mikään realistinen laki tai sopimus voi määrätä mielivaltaisesti palkkatasoa, tai muitakaan etuja.
Ruotsin työantajaliitto teetätti aikoinaan jäsenyrityksilleen vihkosen Tuomitut urakat. Se suomennettiin ja sitä käytettiin meilläkin. Vihkosessa kuvailtiin ne urakkatyön perusteet,joihin työnantajan ei pitäisi mennä. Me tietysti pyrimme päinvastaiseen,se oli hyvä opas.
Tilikauden mittaisessa toistaiseksi jatkuvassa suorassa urakassa pulmana ovat ne huonot päivät. Niihin pyritään varautumaan vetämällä urakka etupainoiseksi ja jos sitä huonoa päivää ei sitten tulekaan,syntyy tuotantoennätys. Työnantaja tarjoaa tuotantokahvit ja hinnoittelee seuraavan kauden urakan uusiksi. Kahvikupille tulee vähän pirusti hintaa. Kyse on pelkästä hinnoittelutavasta, suoran urakan osalta työnantajat ovat vähemmän hanakoita muuttamaan hinnoittelukäytäntöä,muiden suorituspalkkojen porrastuksiin he ovat halukkaampia.
Koko urakkalaskennalta meni pohja,kun työnantajat laskivat paljonko maksaa sen ylläpito. Meillä henkilöstöhallinnossa oli 32 henkilöä,heistä neljä oli ns. Kellokalleja,viides esimies ja kuudes työsuhdeasiainhoitaja. Heidän lisäkseen oli konttorihenkilö,monistaja ja lähetti. Osastotasolla neuvotteluja kävi käyttöinsinööri,työnjohtaja,luottamusmies ja yksi työntekijä. Osastoja oli 21.
Laskettuaan kustannukset työnantaja ehdotti aikapalkkaan siirtymistä ja sen täydentämistä kuukausittaisella palkkiopalkalla,osastokohtaisella tuotantopalkkiolisällä ja talokohtaisella lisällä. Sen lisäksi sovittiin konsernikohtaisen tulospalkkion perusteiden muutoksesta. Ja halvemmaksi tuli.
Palkkiopalkoilla ja tulospalkkioilla pitäisi olla selkeät perusteet. Selkeys tarkoittaa sitä,että työtä tehdessään työntekijä tietää missä kohtaa hän niihin vaikuttaa. Se ei ole yksinkertainen vaatimus. Tiedän mitä mieltä sinä olet kommunistien ahkeruudesta ja se ei vaikuta siihen mitä seuraavaksi sanon.
Kun tulospalkkion laskentakausi on kuukausi,neljännesvuosi tai vuosi, niin tavoite tuppaa hämärtymään etenkin miehiltä,jotka kulkevat omia teitään. Kun he maanantaina puhuvat pillusta,niin melko turha siihen väliin on mennä kysymään,että kukahan se sammutti hydrauliikkayksiköt perjantaina ja jätti vesipumput päälle mättämään 15 000 euron ostovedet viemäriin. Jos siinä sanoo,että poijaat, se kuulkaa vaikuttaa laskentaperusteina oleviin käyttökustannuksiin ja öljyjen lämmittäminen ottaa kolme tuntia pois saannista,niin ne sanoo ettei tässä nyt niin hätä hommiin olekaan kun on pirunmoinen krapula.
Toinen asia on tulospalkkion jakaminen. Minusta ainoa oikea jakotapa on tasajako. Jokainen osallistuu tulospalkkion jakamiseen tekemiensä säännöllisen työajan tuntien mukaan. Tulospalkkio on otettava huomioon keskituntiansiota laskettaessa ja sen on oltava samansuuruinen johtajasta juoksupoikaan.
Meillä yritettiin ensin epätasaista jakoa henkilöstöryhmien kesken. Istuimme kaksi päivää ja koko tulospalkkio putosi kaikilta pois. Siitä meidän akavalaisemmekin ymmärsivät,että yhdessä näitä töitä tehdään ja yhdessä tuloksesta nautitaan. Tiedän mitä mieltä sinä olet kommunistien lakkoilusta mutta minun oikeustajuuni ei sovi jakamisesta päättävien kahminta ensin itselleen.
Tulospalkkion mittareita olisi hyvä olla useampia. Yhdeksi käy erinomaisesti tapaturmien väheneminen. Se antaa työnantajalle suoraa rahaa ja työntekijälle se on selkeä ja ymmärrettävä peruste.Siihen hän voi omilla toimillaan vaikuttaa,tapaturmien ennaltaehkäisyssähän painopisteen on tietysti oltava. Kunnossa olevilla vehkeillä vahinkoja sattuu vähemmän ja säästyy siinä ajanmittaan investointirahaakin.
Mittareilla voi olla erisuuruisia painotuksia mutta pääasia on selkeys. Meillä yksi erittäin fiksu osastopäälliikkö otti tulospalkkion mittariksi säästetyn raaka-aineen. Kun sovitusta kuukausitavoitteesta saavutettiin konerikkojen takia vain 65%,niin raaka-ainesäästöön tuli 35%:n piikki. Tämä on ainoaa tietämääni tekemättömästä työstä maksettua palkkaa eikä siitäkään niin etua koitunut. Päinvastoin, varovaisen työnantajan kanssa on huono sopia.
SAK:n kentästä pyritään antamaan harhaanjohtava kuva,sen väitetään toimivan kuin yksi mies. Näin ei tietysti ole. Metallin sopimisesta paikoin jopa 70% tehdään työpaikkakohtaisesti. Työnantajapuolella ohjeistus on huomattavasti tiukempaa. Tarjotut henkilöstörahasto- ja tulospalkkiomallit tulevat suoraan pääkonttorilta, ne käyvät esimerkistä. Ne ovat toistensa kaltaisia ja niitä tarjotaan ota tai jätä -periaatteella.Toisaalta eihän henkilöstörahastotarjouksissa ole sen enempää neuvottelemista millään tasolla,niitä kun ei yksinkertaisesti enää tule.
Työvoimanmyynnin peruste on edelleen se,että työrauha ostetaan rahalla. Siitähän neuvotellaan. Jos työnantaja haluaa sitouttaa työntekijän,siinäkin raha on yksi elementti. Irtisanomalla,lomauttamalla ja palkkoja puolittamalla sitouttamista ei tapahdu. Kyllä firman pitää kaksi persaukista elättää - omistajan ja työntekijän. Ellei elätä niin ei se firman pystyssäpysyminen mikään itseisarvo ja ainoa tavoite voi olla.
yläkanttiin. Todellinen urakkahinta löytynee näiden kahden näkemyksen välistä.
Oletko huomannut sadan metrin juoksijoiden juoksevan sata metriä nopeammin kuin kymppitonnin juoksijat juoksevat?
Onko sinulla sellainen käsitys,että urakkahinnat ovat jotenkin hatusta vetäistyjä? Jos ovat,niin silloin myös tunti- ja kuukausipalkat ovat koska ne ovat urakkahinnan laskennan lähtökohta. Sinunko mielestäsi kenelläkään ihmisellä tässä maassa ei ole oikeaa palkkaa. Voe,voe ku sihisöö,sano Reetta kun sukkaan kusi.
Urakkahinnan hinnoittelusääntö on 20%. Urakkatyössä ansion on noustava vähintään 20% normaalilla työvauhdilla ja samassa suhteessa työn jatkuessa. Mikä sitten on normaali työtahti? Normaali työtahti on se tahti,millä työtä on tehty aikapalkalla.Aikapalkka on työstä maksettu palkka,kuitenkin vähintään sopimuksen määrittelemä alin palkka. Se tarkoittaa,että kun kadun vasemman puolen firmassa on tehty 10 kappaletta päivässä ja kadun oikean puolen firmassa täysin samoissa olosuhteissa 12 kappaletta päivässä,niin vasemman puolen firman normaali työtahti on 10 kappaletta ja oikean puolen 12 kappaletta.
Tässä kohtaa sinulle tulee pulma ajattelussasi. Miten voi olla kaksi normaalia ja miten normaalilla työvauhdilla voi tehdä urakkaa? Miten se voi nousta 20% ?
Tällaiseksi asia on sovittu. Työnantajat tietävät työntekijän fyysiset rajat tarkasti. He ovat mittauttaneet ne sadoilla eri työntutkimusmenetelmillä. Työntekijä tietää rajansa kokemuksesta. Sinä et tiedä koska et ole kumpikaan ja sehän meitä tässä huvittaa. Lue nyt se työehtosopimus kuten pääluottamusmies kehoitti. Sieltä löydät ratkaisun mieltäsi askarruttavaan ongelmaan.
Luulenpa että sinulla on loistava tulevaisuus edessäsi. Menestyksesi on riippuvainen vain yhdestä tekijästä,kysynnän ja tarjonnan laista. Heti kun syntyy kysyntää hännästä joka heiluttaa koiraa,sinä voit vastata siihen.
Nyt kyllä luit wäiski tuolle nimimerkki toveri kapitalistille oikeat madonluvut.
Toivottavasti nyt tämä nimimerkki toveri kapitalisti oppi jotain.
Opetithan sinä häntä ainakin oikein "isän kädestä".
vaan työn tuottavuuden tulee olla kilpailukykyistä. On oltava tehokkaammat keinot ja tehtävä töitä joihin muut eivät pysty ja sitä varten tarvitaan koulutusta ja harjoittelua, itseasiassa erikoistumista.
Homma pitää hoitaa siten, että kaikki tulevat kohtuudella toimeen.
ongelma on vain siinä, että ne palkkiot hyvintehdystä työstä ja tuloksesta eivät jakaannu tasan eivätkä missään nimessä oikeudenmukaisesti ainakaan oman kokemukseni perusteella.
urakat ovat tietysti omanlaisensa maailma. urakassa pitää aina tietää omat rajansa.
Itse sanoit työnantajan arvioivan urakat alakanttiin! No minäpä väitän yhtä perustellusti työläisen arvioivan oman työnsä arvon yläkanttiin! Yhtä paljon perusteluja laitoin kuin sinäkin! Sitten kun tilannetta katsotaan ulkopuolisesta näkökulmasta, niin voisiko näyttää siltä, että molemmat ovat taipuvaisia ajattelemaan hiukan omaa etua? Ja etteikö urakan todellinen arvo ole jossain siellä näkemysten välissä?
"Luulenpa että sinulla on loistava tulevaisuus edessäsi. Menestyksesi on riippuvainen vain yhdestä tekijästä,kysynnän ja tarjonnan laista. Heti kun syntyy kysyntää hännästä joka heiluttaa koiraa,sinä voit vastata siihen."
No perseestäkö sitä palkkaa revitään? Jos ei työpanokselleni ole tarvetta, eli sitä kuuluisaa kysyntää, niin mistä minä rahaa ja menestystä saisin?
pääluottamusmieshän se urakan arvioinnista puhui.
"Kukaan ei ole väittänytkään,etteikö kysyntä ja tarjonta vaikuta työn hintaan."
Ihan kuin tuossa olisi myönnetty minun olleen oikeassa kysynnän ja tarjonnan vaikutuksesta palkkaan, joten ei kai tuota tarvinne enää keskusteluun sotkea.
Tunnut jannu olevan ihan sekaisin jostain syystä.Koitahan nyt päättää kuka puhui ja mitä.Vai onko se liian vaikeaa sinulle?
ilman pienintäkään halua riidanhaastamiseen niin sanon silti, olet väärässä. minun mielestäni. minun mielestäni tällä maalla menee huonosti sen tähden, että liian monet ihmiset ajattelevat laillasi; nöyristellen ja työnantajan jumalan ja kaikkivaltiaan asemaan nostaen. missään ei uskalleta panna hanttiin kun ei oikein uskota omiin kykyihinsä.
minä tiedän - puhun omasta puolesta - miten rahaa tehdään ja voin sanoa, että sen rahan tekeminen on oikeastaan mahdollista vain sen tähden, että kokoajan tehdään uutta ja tuottavaa. ja se uusi ja tuottava syntyy ainoastaan siten, että on osaavaa ja motivoitunutta eri tason tekijää. ainoa keino, että tämä maa tuottaa on osaava työväki. ei läheskään aina vaan se korkein ja varakkain omistajakunta. mitään en ole keneltäkään varastamassa mutta haluaisin tehdä selväksi sen, että palkitsemalla työntekijät hyvintehdystä - tulosta tekevästä - toiminnasta, firmalla on mahdollisuus menestyvään tulevaisuuteen. motivoituneet tekijät ovat ainoa keino menestykseen. yritykset, jotka palkitsevat työntekijöitään bonuksilla ovat yleensä niitä pärjääviä yrityksiä. yritykset jotka vaativat työläisiltään vaan nöyrää ja vaatimatonta asennetta - kiitollisuutta siitä ettei tämä kuivapesula siirrä toimintaansa tallinnaan - niin tämän sortin nyrkkipajat eivät ole mitään messiaita; ne voi toki pestä kalsareita mutta yhteiskunnallista merkitystä niillä ei ole.
kun en tuolta huomattavasti ylempää huomannut katsoa uudestaan viestin kirjoittajaa. Oletin vastausta kirjoittaessani Wäinän kirjoittaneen sen, sillä hän vastasi minun aiempaan viestiini. Olen SYVÄSTI pahoillani tästä!
Muuten, Wäinä ja pääluottamusmies tuntuvat olevan asioista sen verran samaa mieltä keskenään, että lienee sinänsä sama, kummalle vastaan. Ainakin tässä tapauksessa oikea henkilö olisi varmaan tajunnut, mikä kohta viestiä oli tarkoitettu hänelle.
"Vai onko se liian vaikeaa sinulle?" Ei suinkaan liian vaikeaa ole. Kuten itsekin huomaat, "päätin" jo, että kuka kirjoitti ja mitä.
Suhasin sekatyömiehenä rakennuksilla aikoinaan. Uusi pytinki oli valmistumassa ja tontilta piti purkaa pois konttorina käytetty vanha torppa. Pomo kysyi otammeko kahteen pekkaan homman ja mihin hintaan. Sanottiin että viikko ja se mikä siitä jää vajaaksi,ne tunnit toisella tuntipalkalla. Siinä oli urakkaneuvottelu. Mistä helkkarista me tai pomo olisimme tienneet urakkaa sen paremmin hinnoitella,toistasataa vuotta vanhasta kämpästä kun ei päällepäin näy mitä sisältä löytyy. Meillä oli tuntipalkka takuuna,pomo tahtoi kämpän matalaksi.
Hommaa sovittaessa oli perjantaipäivä. Iltapäivästä tuttu ulkomaanlinjaa ajava rekkakuski toi paluukuormassa tavaraa työmaalle,ostimme häneltä laivapullon. Sen näki aliurakkaa tekevä kaivinkonekuski ja tuli kyselemään myös. Ostamamme pullo oli ainoa irtonainen,kuski tarjoutui ostamaan meidän pottumme. Lupasimme potun jos hän raapaisisi vähän kauhalla mökkiämme. Katto lähti kolmella vedolla,hirret nousi neljän varveissa. Niitä sitten vähän kangella erottelimme toisistaan ja urakka oli tehty ennenkuin viikko oli alkanutkaan.
Kun puhut urakasta,oletko ajatellut että urakka voi myös kusta. Tässä tapauksessa kusi pomon urakka mutta useimmin siinä käy toisin puolin. Me saimme viikosta kahden viikon palkan,olisi voinut käydä niinkin,ettei sitä olisi saatu viikkoon puretuksi. Palkaksi jäisi tuossa tapauksessa normaali palkka ja rakot kämmeniin. Millä helkkarilla tällainen jopi urakkahinnoitellaan ellei kokemuksella,sano sinä kun urakoista tiedät.
Rakennuksilla on äijäporukoita jotka tekevät päätöikseen välistävetoja. Keskisuurilla rakennusfirmoilla on tapana haukata vähän liian suuri pala. Rakennuttaja maksaa rakennusurakasta erissä,ensimmäinen erä esimerkiksi silloin,kun perustukset on valmiit.Toinen kun lämpö on päällä. Kolmas kun väliseinät on pystyssä jne. Kun on haukattu liikaa ja aikataulu ei pidä,hommataan 3-4 miehen sakki tekemään puuttuva viikonloppuna. Maanatai on tarkastuspäivä,jos silloin sopimusta ei ole täytetty niin ei tipu rakennuttajalta rahaakaan. Sopimuksessa voi olla suolaiset viivästymissakotkin.Sellaiseen on kaatunut moni rakennusfirma. Tässä kohtaa työstä maksettava palkka on sivuseikka. Idea on siinä,että nämä jätkät pystyvät tekemään mitä tahansa ja myös tekevät. He voivat liipata 400 neliötä lattiaa,vetäistä väliseinät,saumata,valaa anturat,betonilaudoittaa, ihan mitä tahansa. He sanovat hintansa ja yleensä siitä ei nokitella. Tässä kohtaa porukan nokkamiehen on osattava jo laskea. Arveletko kysynnän ja tarjonnan lain toimivan tuollaisessa sopimisessa? Voit nimittää sitä miksi tahdot mutta tosiasiassa se on laillistettu ryöstö,ihan samanlainen ryöstö jota se rakennusfirma tekee joka päivä. Nämä jätkät aloittavat perjantaina ja lopettavat sunnuntaiyönä - jos tarvitsee,heidän yhteinen tuntipalkkansa heittelee tuolla 400-600 euron huippeilla tunti. Onko mielestäsi kysynnän/tarjonnan suhteen eroa sillä,tehdäänkö homma valmiiksi työntekijänä vai yrittäjäasemassa?
Huomaat siis,että kysyntä ja tarjonta toimii yrittäjienvälisissäkin suhteissa. Miksipä korostat työnantajan ja työntekijän välistä urakkasopimusta. Miksipä et sano,että yrittäjien keskinäiset sopimukset on puolitettava voiton osalta? Saisimmehan me silläkin tavalla halvempia kouluja ja sairaaloita.
Kuten on sanottu,lue niitä työehtosopimuksia mutta sen ohella mieti,minkälaisia urakoita tässä maassa tehdään. Huomaat puhuneesi aidan seipäästä. Laskeppa vaikka piruuttasi,millä hinnalla aurausmiehen kannattaa ensi talvena homma ottaa. Tänä talvena lumesta on enemmän tarjontaa kuin kysyntää. Kun sinä olet niita totuutta puolivälistä etsiviä,niin helppohan sinun on ensi vuosi laskea - ei muuta kun lasket tämän talven lumen määrän ja ja talven 2012 lumen määrän niin siinähän se on vuoden 2011 lumen määrä keskiarvona millilleen.
Sinä et iloitse siitä mitä sinä saat, vaan sinua harmittaa, kun joku toinen saa myös.
mutta olet väärässä; se mikä minua vituttaa on uusi termi jonka olen saanut oppia; "avainhenkilöt"...
ihmisiä potkitaan työstä pois jotta säästetään rahaa. näin poispotkittaville kerrottiin. sitten potkujen jälkeen saa lukea lehdistä että kyllä rahaa on kun sillä on niin hyvä tarkoitus; voi "sitouttaa avainhenkilöitä" töihinsä.
että kapitalisti tuntuu arvioivan urakat alakanttiin. Minä sanon, että urakan tekijä tuntuu arvioivan urakan yläkantiin. Palkan osalta siis. Ainahan näistä ei toisella osapuolella ole varaa neuvotella, mutta ei se tinkiminen niin harvinaista ole, etteikö urakasta maksettava palkkio useinkin löytyisi näiden kahden näkemyksen välistä.
Vai mitä mieltä olet tästä: palkkaan naapurin pojan leikkaamaan nurmikkoni. Mielestäni hän on ansainnut työstään kympin, omasta mielestään kaksikymppiä. Sovimme, että urakka hoidetaan 15 eurolla.
"ei muuta kun lasket tämän talven lumen määrän ja ja talven 2012 lumen määrän niin siinähän se on vuoden 2011 lumen määrä keskiarvona millilleen." Hehheh, hiukan jopa hymyilytti.
http://www.sak.fi/suomi/ajankohtaista.jsp?location1=1&sl2=2&lang=fi&ao=tiedotteet
Kim Il Lihapullan määräämää tuottavan työn palkkaa ja voivat loistavasti, jos eivät satu kuolemaan nälkään..
Sinä se kuolet huomenna AIDSIIN.
efr4o 45t tu4öou 4o uoighkl
otammne osaa tai sitten emme...
öedjfo yuerfo49t8 4o i4ek4 eki
Buuaahh !! Buuaahh !! Buuaahh !! Buuaahh !! Buuaahh !! Buuaahh !! Buuaahh !! Buuaahh !! Buuaahh !! Buuaahh !! Buuaahh !! Buuaahh !! joo.
kaikki otsikossa.
Kuolet huomenna AIDSIIN.
joten asiaa pitää arvostella palkanmaksun suhteen eri kulmasta. En halua kiistää tutkimusta ja sen tuloksiin on hyvät perusteet, onhan ollut puhetta tämän koko tämänkertaisen laman syyksi muutama ahne pankkimies jenkeissä kun ne myivät luottoja rahattomille.
Palkkahan on yleensä suhteessa firman tuottavuuteen ja kokonaistuottavuus taas on jaettu eri sektoreille jotka kaikki ovat välttämättömiä.
Nykyisessä palkkaussysteemissä on se vika jotta se ei jousta alas silloin kuin sen pitäisi vaan sitä yritetään pitää saavutetussa arvossaan ja siitä seuraa sitten irtisanomisia ja konkursseja. Yrittäjäpohjalla taas homma pelaa paremmin jos velkaa ei ole liikaa, silloin voi palkkaansa maksella aina tilanteeseen sopivasti, firma säilyy ja itsekin pysyy hengissä vaikka kituutellenkin.
eli täystyöllisyyttä ei ole koskaan ollut ei kapitalismissa eikä sossulismimissa. Entisissä sossumaissa kyllä oli muka täystyöllisyys mutta se oli keinotekosta. Jokaiselle taattiin työpaikka väkisin eli annettiin nimellinen työpaikka kaikille. Palkan sai joka kuu vaikka sitten ei tehnyt muuta kun että istu työn vieressä ja siihen sekin systeemi sitten kaatu kun maksettiin olemattomasta.
AY liike on hereillä mutta työntekijät nukkuvat.Ei ketään voi pakottaa liittymään,jos voisi, se olisi perustuslain vastaista.Ne jotka eivät ole järjestäytyneitä vetoavat liittymisvapauteen,eivät tahdo tehdä mitään asian eteen ja ovat pahan paikan tullessa kaikkein kovaäänisimpiä parkujia.Muistakaa vapaamatkustajat,sitä saa mitä tilaa.Luottamusmiehenä ollessani en puuttunut vapaamatkustajien asioihin.Kehotin kääntymään oman luottamusmiehen puoleen ja kattelin avutonta ilmettä.
että paskaa riittää siivottavaksi aina. Kolme vamaa työpaikkaa: siivooja, parturi ja hautuuurrakoija. Sorri sorri olin unohtaa vielä työvoimatoimiston virkailijan että kouluttakaa ihtenne johonkin näistä niin kyllä hommia piisaa.
Hiusten leikkuu koneita saa edullisesti esim Gigantista, ei meikeläisellä ole enää vuosiin ole ollut partureihin varaa.. Monet tuttavanikin ovat siirtyneet "tee se itse parturointiin", taitaa tuo parturin ammatti olla nykyisin aika epävarma :)
Ei työn tekijät nuku vaan,tekevät töitä eivätkä turvaudu liiton taakse kuten juopot pata laiskat luottarit,ilman teitä työ elämä olisi paljon tasa arvoisempaa,ei teiltä mitään tilata, hoidetaan työt ja eletään tätä päivää,kuolleet kalat ajelehtivat virran mukana.
Suomessa verokirjalle tehtävää työntekoa säätelevät lait.
Suomessa on olemassa työntekijöille työaikalait,työehtosopimukset Ja työsopimukset.
Työnantajankin on pakko noudattaa noita työelämän sitovia lakeja.Muuten tulee työnantajalle sanktioita.
Kuka muuten on sinun edunvalvojasi työelämässä?
Itsehän sinä et voi mitenkään neuvotella etuuksiasi työelämässä kun mennään siitä työnantajaportaasta hiukan ylöspäin.