Ei näköjään auta googlettaminen, koska ainoat vaihtoehdot makeanhimon lähtemiseen on "syö kromia" ja laita syömisesi kuntoon. Minä syön kunnollista ruokaa, paljon kasviksia, hedelmiä, ja kaikkea mitä kuuluukin. Ja syön säännöllisesti. Mulle vaan iskee ihan hirveä ahmimishimo aina välillä, varsinkin makean suhteen. Millä hitolla sen saa pois...kun ei itsekurikaan tunnu riittävän kuin viikoksi ja sitten on "herkuteltava edes vähän" ja taas mentiin.
Onko olemassa jotain luontaistuotteita jotka poistaisi makeanhimoa voimakkaasti?
Onko olemassa jotain luontaistuotteita jotka poistaisi makeanhimoa voimakkaasti?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kaikki nuo luontaistuotteet ovat huuhaata. Onko ahmimisella joku psykologinen funktio? Jos ei, niin oletko varma että syöminen on sittenkään kunnossa (ts. mistä saat hiilarit ja prodet, mikä kalorimäärä kulutukseen nähden jne).
Light tuotteet eivät lihota.
Ahmimishimo - kohdistui se mihin tahansa - on yleensä merkki siitä, että syöt liian vähän. Helpoimmin erilaiset ruokahimot saa kuriin syömällä tarpeeksi tavallista, monipuolista ruokaa. Makeanhimo on useimmiten silkkaa vanhanaikaista nälkää. Kun verensokeri putoaa liian alas vähäisen syömisen vuoksi tai koska edellisestä ateriasta on liikaa aikaa, elimistö alkaa huutaa makeaa, koska sillä se nousee nopeimmin.
Kirjoitat, että himo iskee "joskus". Jos se tarkoittaa vaikkapa muutamaa kertaa kuukaudessa, tuskin siitä tarvitsee olla huolissaan. Makean mättäminen silloin tällöin ei ole vaarallista terveydelle, ei edes painolle.
Kromi auttaa makeanhimoon vain niissä äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa, kun makeanhimo johtuu kromin puutteesta. Täydellinen kieltäymys usein johtaa ojasta allikkoon: juuri sitä, mitä yrität itseltäsi kieltää, alkaa tehdä hillittömästi mieli.
Rennompi suhtautuminen syömiseen voisi olla ratkaisu. Lue Patrik Borgin haastattelu uusimmasta KG-lehdesä tai etsi käsiisi hänen kirjansa "Rentoa painonhallintaa".
Kyseinen teoreettinen yritys voisi lukita itsehillintänsä menettäneet johonkin mukavaan häkkiin. Pois pääsisi maksamalla 100 euroa per menetetty läskikilo. Hinta alenisi hieman jos polkisi kilowatteja kuntopyörällä laitoksen sähköverkkoon. Jos läskiä saataisiin tippumaan keskimäärin kilo viikossa per asiakas, niin 10 asiakasta häkissä toisi viikkosaldoksi 1000 euroa. Kyllä sillä jonkun hylätyn varaston jostain päin korpea varmaan saisi vuokrattua?
Luulen, että kysymys on itsensä kieltämisestä. Siis kiellät jonkun aineen itseltäsi, jolloin sitä tekee mieli. Aina on ajatukset siinä, voi kun saisin yhden jäätelön, voi kun voisin ottaa yhden namin. Salli itsellesi makea, älä ole niin ankara. Mutta älä syö sitä makeaa ahmimalla. Syö yksi suklaapatukka, tai yksi jäätelöpuikko, yksi keksi. Älä osta koiin isoja jättipakkauksia, ostat kaupassa käydessä pienen namin, mitä mieli tekee. Ja syöt sen ilman mitään omantunnon tuskia. Kirjaa syömiset oikeasti ylös, niin näet mistä ruokavalio koostuu. Käytä esim. kiloklubia.
Minä olen entinen sokeriahmija. Aloitin ahmimisen kun yritin kituuttamisdieettejä, joissa kaikki oli kielletty. Sitten illalla teki mieli jotain sokerista - keho reagoi luonnollisesti järkyttävään nälkään ja heikotukseen. Laihdutuskierre laukaisi ahmimiskierteitä ja paino alkoi jojoilla. Sitten päätin alkaa syömään monipuolisesti, ottaa lisäksi vitamiinipillerejä, sillä huomasin että kropassani oli jotain puutostiloja kun suupielet halkeili yms.. Sallin itseni aluksi dieetillä syödä myös vähän herkkuja. Yhtäkkiä kun opettelin hyviä suolaisen normaalin ruoan reseptejä, hyviä erilaisia kevyitä salaattireseptejä ja totutin kehoni "sokerittomuuteen" lopettamalla keinomakeututetut ja sokeriset jugurtit yms.. huomasin että ei tee enää mieli sokerisia ruokia samalla tavalla. Nykyään pidän enemmän suolaisesta kuin makeasta eikä ole enää tarve ahmimalla ahmia. Itseasiassa liian sokeroidut ruoat ällöttävät. Itsekurista se on kiinni ja itsensä totuttamisesta vähäsokeriseen ruokaan. Yllätys oli että marjatkin alkoivat maistua sokeriselta.
Harmi että viimeaikoina olen opetellut light limsoihin ja siitä on tullut makean korvike. Mutta enää ei tee mieli ahmia.