Pettäminen tuntuu olevan nykyisin yleistä, tiedän minunkin mieheni pettäneen vaikka hän ei tiedä minun tietävän.
Meidän seksielämä on ollut nollassa siitä saakka, ukko on siitä syystä äreä, ymmärrän ja haluan muutosta.
Nostin siis kissan pöydälle ja kehoitin häntä hakemaan se pillun muualta niin ei tarvitse elää puutteessa, luulisi että luvan kanssa se olisi kaikille osapuolille helpompaa, kerroin ettei nämä muut panosuhteet vaikuta ainakaan minun puolelta mihinkään suuntaan tai että suuttuisin niistä. Ainut toive oli ettei lasten takia niitä tuotaisi kotia, mikä minusta on ihan kohtuullista.
Kaksi aikuista osaa varmaan sivistyneesti hoitaa omat seksuaaliset tarpeet siististi niin ettei niistä tarvitse tehdä mitään turhaa ihmisuhde puuroa.
Minusta avoinsuhde on parempi ratkaisu kun se avioero, perustelin järkisyin omaa kantaani. Mutta yllätys oli ettei mieheni ollutkaan niin riemuissaan kun oletin järkevästä kannastani vaan hän istuu puhumattomana kotona, eikä suostu lähtemään mihinkään omiin rientoihinsa.
Olisko parempi kertoa että tiedän hänen aikaisemmat reissunsa vai pidänkö sen oma tietona kuten aikaisemminkin?
Toinen kysymys on osoitettu niille miehille joide vaimosta on ihan hyvä että teillä on myös muita naisia elämässä hoitelemassa sitä seksipuolta: Kun aloititte avoimen suhteen tuliko siinä alussa jokin taantuma vai miksi mies ei vain jatka aikaisempaa linjaansa mutta nyt ei tarvitse selitellä / pelätä seurauksia / tuntea huonoa omaatuntoa. Helpottaako miestä jos hän saisi tietää minun tietäneen jo pitemmän aikaan hänen muista hoidoista?
Meidän seksielämä on ollut nollassa siitä saakka, ukko on siitä syystä äreä, ymmärrän ja haluan muutosta.
Nostin siis kissan pöydälle ja kehoitin häntä hakemaan se pillun muualta niin ei tarvitse elää puutteessa, luulisi että luvan kanssa se olisi kaikille osapuolille helpompaa, kerroin ettei nämä muut panosuhteet vaikuta ainakaan minun puolelta mihinkään suuntaan tai että suuttuisin niistä. Ainut toive oli ettei lasten takia niitä tuotaisi kotia, mikä minusta on ihan kohtuullista.
Kaksi aikuista osaa varmaan sivistyneesti hoitaa omat seksuaaliset tarpeet siististi niin ettei niistä tarvitse tehdä mitään turhaa ihmisuhde puuroa.
Minusta avoinsuhde on parempi ratkaisu kun se avioero, perustelin järkisyin omaa kantaani. Mutta yllätys oli ettei mieheni ollutkaan niin riemuissaan kun oletin järkevästä kannastani vaan hän istuu puhumattomana kotona, eikä suostu lähtemään mihinkään omiin rientoihinsa.
Olisko parempi kertoa että tiedän hänen aikaisemmat reissunsa vai pidänkö sen oma tietona kuten aikaisemminkin?
Toinen kysymys on osoitettu niille miehille joide vaimosta on ihan hyvä että teillä on myös muita naisia elämässä hoitelemassa sitä seksipuolta: Kun aloititte avoimen suhteen tuliko siinä alussa jokin taantuma vai miksi mies ei vain jatka aikaisempaa linjaansa mutta nyt ei tarvitse selitellä / pelätä seurauksia / tuntea huonoa omaatuntoa. Helpottaako miestä jos hän saisi tietää minun tietäneen jo pitemmän aikaan hänen muista hoidoista?
Vastaukset 38
Vanhimmat
Rehellisesti kertomaan, miehesi varmasti miettii miksi annat hänen hakea seksiä muualta? Miettii siis motiiviasi.
Putsaat pöytää ja ole avoin sekä rehellinen ja kerro.
Miksi annan, no onhan tuo hakenut sen ilman lupaakin, joten ei se tilannetta muuta muilta osin kuin pelkästää, ettei tarvitse elää valheessa. Kun ensimäisen kerran sain tietää huomasin isoksi yllätykseni ettei se ollutkaan mikään iso juttu, helpotti kun ukon käytökselle sai loogisen selityksen ja ainan kun toinen nainen on hoitanut hommat niin ukkokin on jotenkin paremmalla päällä, joten onhan se minunkin etu.
Sitä paitsi on ne tarpeet minullakin ja haluan itsekin hakea sitä seksiä kodin ulkopuolelta mutten halua huonoa omaatuntoa. Haluja omaa ukkoa kohtaan ei ole, mutta käytännön asioden kanalta erokaan ei ole järkevä, pelkän seksin tai sen puute ei voi olla peruste päättää muuten toimiva avioliitto.
Taidankin noudattaa neuvoa ja ottaa se puheeksi nyt kun on vielä lomaa jäljellä.
Toimi jos siinä ei ole seksiä eikä saman katon alla voi pitkään asua naisen kanssa jolta ei saa seksiä koska sehän on luonnotonta ja jos seksi ei toimi niin ei toimi mikään muukaaan.
onko soluasuminen sopuisaa ja tyydyttävää kun alunperin ei yhteisasumisessa ollut "vain kämppis" -mentaliteetista kysymys. Eikös soluihin voi tuoda tyttö- ja poikakaveritkin, nykyaikana:)
Hah ! Suurin osa avioliitoista toimii justiinsa juuri niin ! Luepa palstoja vähän tarkemmin ja oikeassa elämässä ota läpyt pois silmiltä, pidä silmät, korvat ja varsinkin mieli avoinna: näet, kuulet, koet ja ymmärrät enemmän.
Kannatta sopia ehdot mitkä pitää täyttää ja jos ei toimi niin kannatta erota koska se voi olla rasittavaa asua jos pariskunnalla ei ole seksiä keskenään. Senhän takia sitä ollaan kimpassa että on säännöllinen seksielämä kumppanin kanssa ja jos ei ole niin lapsien takiä on turha elämäänä pilätä.
Naisille ja joillekkin miehille on avaikea käsittää että puolisoiden tehtävä on huolehtia kumppaninsa tyydyttävästä seksielämästä niin laadullisesti ja määrällisesti.
Heko-heko, osta Lego ja leiki, taidat olla vielä siinä iässä. Elämä olisikin tosi yksinkertaista jos asiat olisivat noin simppeleitä kuin sinulle näyttää olevan. Em. ohjeet pitävät edelleen paikkansa, sen lisäksi asiaasi autta vain se, että elät - ja annat toistenkin elää ...
"Kun aloititte avoimen suhteen tuliko siinä alussa jokin taantuma vai miksi mies ei vain jatka aikaisempaa linjaansa mutta nyt ei tarvitse selitellä / pelätä seurauksia / tuntea huonoa omaatuntoa. Helpottaako miestä jos hän saisi tietää minun tietäneen jo pitemmän aikaan hänen muista hoidoista?"
- Joo siinä tulee sellanen taatuma kun etsii uutta vaimoa ja sitten yrittää saada lapsien tapaamisaikoja/huoltajuutta edelliseltä vaimolta.
Kertomasi on aika korutonta. En pysty miehenä ymmärtämään kuvaamaasi tilannetta. Mielestäni siinä tehdään omien pelkojen (sovinnaisuuksien, mukavuudenhalujen yms) vuoksi elämälle suurta vääryyttä. Toisaalta, ihmisillä on erilaisia olemisen tapoja.
Kun luin aloituksen niin ajattelin että..ei voi olla totta!
Missään parisuhteessa ei voi olla mitään "avointa suhdetta".
Hyvä parisuhde perustuu seksiin, jos se ei suju niin ei se arkipäiväkään onnistu.
Kun ja jos annat luvan miehesi/ naisesi harrastaa ulkopuolista seksiä niin tulet huomaamaan että ennen pitkään olet entinen vaimo.
Miksi itse pysyt miehesi kanssa liitossa jos et halua seksiä?
Onko miehesi sinun ja lastesi elättäjä, taloudellinen tuki josta et halua luopua?? ja sen vuoksi olet valmis antamaan miehesi harrastaa seksiä muualla.
Jos rakastat miestäsi, et hyväksyisi pettämistä.
Säälin miestäsi ja tunne köyhyyttäsi häntä kohtaan.
Sulla ei taida olla ikää kovin paljon. Ma säälin sun yksinkertaisuutta. Elämä ei tosiaankaan ole niin simppeliä, kuin mitä kommenttisi perusteella voisi luulla ja kuvitella. Suurin osa avioliitoista perustuu ihan joihinkin muihin asioihin kuin seksiin, mainitsemasi talous ja lapset ovat ehkä niitä suurimpia.
Rakkaudella ja seksillä taas ei ole mitään tekemistä keskenään. Tämä aloittaja rakastaa ihan oikeasti; antaa toisen hakea tyydytyksen tarpeisiinsa muualta, kun ei itseään enää kiinnosta. Se on h-n yksinkertainen totuus avioliitoista ja sen takia ei kannata perhettä hajottaa jos muu elämä toimii hyvin ja kaksin on helpompi kantaa vastuu esim. lasten kasvatuksesta.
Vaimoista tulee "entisiä" jokatapauksessa, ennemmin tai myöhemmin, tavalla tai toisella, harrastipa tai ei, että mitäpä suremaan ja moralisoimaan. Mutta tästä aloittajavaimosta ei välttämättä tule, hän tuntuu viisaalta, käytännölliseltä ja järkevältä nainelta.
Nainen haluaa miehen jakavan arjen työt lasten suhteen, siksi sinnittelee tuossa ja koittaa elää omaa elämäänsä. YHna on vaikea päästä radalle.
….lapset ja uran. Ainakin ne lapset. Toimiva parisuhde on poonusta. Jos ei ukkokullan kanssa seksi maistu, tai ole edes muutoin läheistä ja lämmintä suhdetta, voi ruveta toteuttamaan itseään. Toimivan parisuhteen eteen ei tarvitse itse kantaa rikkaa ristiin. Lapsirakas mies on pihdeissä, jos eroaa, lapsilla voi kiristää. Ettei lasta käytettäisi pelinappulana, on silkkaa puppua. Sanonta lapsi tuo leivän pitää paikkansa.
Tästä kommentista kuultaa katkeruus. Mutta kaikenlaisia tilanteitahan ihmisillä on. Pisti silmään toi: "Toimivan parisuhteen eteen ei tarvitse kantaa rikkaa ristiin." Miksi ihmeessä esim. ma alkaisin nyt panemaan rikkoja tai yhtään mitään ristiin, vinoon tai pinoon, jos se mieäs ei ole vuosikymmenten aikana keksinyt sellaista yksinkertaista asiaa, että ma olen oma persoonallinen itseni, eri ihminen kuin hän, en itsestäänselvyys vaikka kaikkeni olen perheeni eteen tehnyt ja yritänyt - ja passannut. Miksi se ei ymmärtänyt, tajunnut ja pistänyt rikkoja ristiin, että meidän parisuhde olisi toiminut ?
Lasten takia en edes ajatellut eroa ja se(kin) oli virhe, jälkiviisas on helppo olla. Nyt ma "toteutan itseäni", elän itselleni, nautin itsestäni ja siitä mitä olen, teen ja mihin pystyn. Alistaja ei pystynyt tekemään kynnysmattoa, vaikka yritti. Olen siis kova 'jätkä', hyvä tyyppi ja porskutan eteenpäin enkä ukon lupaa tarvitse.
Niin, se pointti: kaikki eivät "käytä lapsia pelinappuloina". Kyllä äidit ovat useimmiten niitä ihmisiä, jotka venyvät viimeiseen tappiin asti lasten ja monen muunkin jutun takia, valitettavasti.
mä repeen :))))
Onko oikeasti niin, että ihmiset ovat avioliitoissa siksi, että ne vielä toimivat? Katoaako se rakkaus ja intohimo aina? Ja jos katoaa, onko pohjalla kadotettu arvostus? Sillä itse arvostan puolisoani ja sen myötä tulevat rakkaus ja intohimo. Miten vuosien saatossa se arvostus aina sitten katoaa?
Minua oksettaa ajatus, että omalle parisuhteelleni kävisi näin.. realistina ymmärrän kaiken mistä tässä keskustellaan ja aloittajan ajatukset, mutta rakastuneena naisena joka haaveilee juuri häistä ja avioliitosta, yhteisestä talosta ja lapsista.. en voi ymmärtää! Apua! Olenko ihan vanhanaikainen?? :((
Avioliitto solmitaan niin monista syistä, ainan syynä ei ole se romanttinen rakkaus.
Lapset, perheenperustamisvietti, halu paeta yksinäisyyttä, vaki seksi, taloudelliset ratkaisut, toinen saadaan hoitamaan koti, asumismuoto, ajautuminen pikkuhiljaa....
Rakkaus ja arvostus ei automaattisesti katoa mutta ei ne myöskään pysy jos niitä ei molemmat hoida läpi koko parisuhteen.
Harva kuitenkaan menee avioon ja ajattelee että mies / nainen haluais toista naista/miestä. Eihän meille niin voi käydä.... ja kuitenkin se parisuhteen hoitoon ei kumpikaan löydä aikaa... toinen on itsestään selvyys... saavutettua etua kun ei voi menettää.... odotetaan toisen tekevän enemmän ja olevan isommasti vastuussa kun kaikki menee päin mäntyä, syyllistä etsitään mutta ratkaisuihin harva jaksaa vaivaantua.
Parisuhde ei automaattisesti tarkoita avioliittoa tai avioliitto parisuhdetta ja sitten se seksi, siihen ei tarvita edes tunnetta, ei parisuhdetta tai avioliittoa.
Usein pitkissä aviosuhteissa seksi ja sen puute on vain alle 1 % luokkaa suhteesta, usein ne lapset ja omaisuus painaa siinä vaakakupissa enemmän kun moni edes myöntää.
Katso pelkästään tätä palstaa miesten ja naisten käsitys avoimesta suhteesta on aika erinlainen, ja naiset sekä miehet mieltävät yksilötasolla termin jokainen omalla tavallaan.
Onnea sinulle ja toivottavasti saavutat sellaisen suhteen minkä eteen olet valmis tekemään työtä.
"uskottomuudesta ja tunteettomuudesta" luodaa itselle hyväksyttävä syy, mutta harva sallii sen myös toiselle.
Tangoon tarvitaan aina kaksi, ja jos musiikki lakkaa niin tanssistakin katoaa taika. Valitettavasi osa pitkistä parisuhteista on juuri tuon kaltaisia, uskottomuus tiedetään mutta jos sillä ei ole mitään väliä ei siitä edes nosteta haloota jotta käytännöllinen avioliitto ei vaarannu. Jokainen taplaa tyylillään.
Hurma saattaa kestää 1000 päivää? Sitten yleensä arki... Harvinainen nainen ajatuksineen, ymmärtää miestään paremmin kuin hyvin. Minullakin miehenä samankaltainen seuralainen, ei sido, ahdista nurkkaan, on muuten helppo hengittää, ja olla hänelle avoin ja rehellinen. Rehellinen itselleen, olet sitä silloin toisellekkin!!! Tsemppiä vaan viestiketjun aloittajalle!!!
että hyvä hyvä, kun olet noin ymmärtäväinen miestäsi kohtaan. Mutta kertokaapa yhdestäkin sellaisesta tapauksesta, jossa nainen on halunnut alkaa käydä vieraissa pitkän parisuhteen aikana (ehdottanut sitä siis ennen miestä) ja mies on siihen suostunut, että "meepä vaan, onhan sullakin oikeus halujesi täyttämiseen".
Ymmärtää ja kannattaa järjestelyä on ehdottomasti se että sain myös itselle oikeuden hakea parisuhteen ulkopuolelta seksiä ilman pienintäkään huonoa omaa tuntoa. Siihen asti vain kärvistelin, sillä oman kanssa seksi oli sillä tasolla ettei sitä huvittanut alkaa sohimaan. Olin tilanteessa missä oli oltava ilman tai tyydyttävä helvetin heikkotasoiseen seksiin ( ilman orkkua siis) tai podettava tunnontuskia jos menisi vieraisiin.
Käytännössä siis miehen ehdotus oli loistava ratkaisu.
Vapaa suhde on meilläkin molemminpuolinen, pelisäännöt ovat selkeät ja yhdessä sovitut. Korostan etten ole avioliitossa, vaan avosuhteessa, pidämme toisistamme, nautimme yhdessäolosta, toki tällainen suhde on aika harvinainen, molempien mielestä tässä hetkessä sopivin!
Sellainen jolla romattistarakkautta ei toista kohtaan ole, tilanne voidaan käsitellä puhtaasti järjellä. Toisen vieraissakäynti ei satuta millään lailla. Puolistosta on tullut kämpis ja platooninen ystävä. Himoja on mutta ei omaan puolisoon.
Just näin on; sä olet viisas jätkä ! Mutta romanttinen rakkaus on soopaa ja yliarvostettua. Ihmisen on parempi kulkea järki päässä, se ei estä toisesta ihmisestä välittämistä, oli se ihminen puoliso tai kuka vaan. Se on sitä kuuluisaa tunneälyä.
Helpottaako se sitten tilannetta jos sun miehellä on lapsia ympäri maakuntaa..100'%:sta ehkäisyä kun ei ole vielä keksitty..
Hei haloo,herätkää pahvit!
Sterilisaatio miehelle on lähes tun 100 % ja ihan varma on selibaatti, joka muuten on maailman vanhin.
Aloita miehesi kanssa keskustelu ,ennen kuin se on myöhäistä ja avioero tulee.. Tuollainen puhumattomuus
tekee todella pahaa liitolle ja miehesi joka kantaa huolta asiasta.. Veikkaan ,että mikäli teidän avio on
tuollaisella pohjalla ,ettei mieskään puhu ,etkä sinä välitä ,niin ero on ennen kesää..Ihmisen henkinen
kyky ei vaan jaksa sellaista painolastia..Teidän yhteiselämä vaan loppuu kokonaan ,miehesi ajattelee ,kun
sinusta ei saa edes juttelukaveria saatikka muuta kaveria ,suhde alkaa olemaan nollan tietämissä..
Kun keskustelet naisystäväsi kanssa ,niin he vetävät johtopäätöksen ,että siellä on valmis tapaus ,kun mies
ei saa kotona, niin???
Tuo on hyvä tapa saada avioero toteutumaan..
No vaihoehdot olivat avioero tai avoin suhde ja MIEHEN aloitteesta päädyimme avoimeen suhteeseen.
Aluksi itse kannatin pelkästään avioeroa, mutta kun analysoin miehen JÄRKIperusteisia perusteluja kannatin minäkin avointasuhdetta.
Me kykennemme mainiosti keskustelemaan asiosta, huom ei koskaan riitaa sillä molemmille on kehittynyt tapa hyväksyä myös toisen erinlainen mielipide.
Kuten alunperin kirjoitin ihmettelin, miksi miehen on vaikea keskustella ihan normaalisti molempien aikuisten elämästä mihin seksi kuuluu osana luonnollista elämää kuten hyvien ystävien pitäisikin.
Itse koen mieheni hyvänä ystävänä vaikka se kipinä onkin sammunut väliltämme, mikä varmaan on parasta mitä voi ajatella. Aikoinaan kun minulla oli tunteita niin ne tulivat välillä pintaan ja purkautuivat riitana, riitelynä ja mustasukkaisuutena. Vasta nyt kun ne häiritsevät tunteet loppuivat kykenen tajuamaan minun olleen täys idiootti. Roikkuneen miehessä täysin turhaan, sillä vaikka kuinka olisin riehunnut olihan tuo mennyt kuitenkin vaikka sain sen tietää vasta vuosien jälkeen. Mikä nyt vain hymyilyttää olisi vielä muutama vuosi sitten murtanut sydämmen. Mutta onhan se totuus järki tulee iän mukana - nuorena ja typeränä sitä tunnetaan sydämmellä - ja mitä piinaa siitä on itsensä lisäksi toiselle ja täysin turhaan.
Joten huolet pois, sillä kykenemme keskustelemaan ilman tunnetta jopa vaikeista asiosta ja nauramaan sille nuoruuden hullutukselle ja tunteen palolle. Kumpa nuorena olisi ollut tämä kyky suhtautua asiohin järjellä eikä tunteella voisi moni asia olla paremmin.
Etkö lukenut vai etkö ymmärtänyt ? Mitä hyödyttää keskustella, jos toinen ei suostu ymmärtämään, mistä kenkä puristaa ? Miten puhutaan sellaisen kanssa, joka ei osaa tai vaan mököttää ja märehtii ? Mitä pahaa on "avioeron toteutumisessa" ? Sehän olisi vaan maanpäällisen helvetin päätös. Miksi "yhteiselämä" ei saisi loppua jos se ei onnistu ? "Naisystävät" ? - Kehoitan lukemaan aloittajan tekstin tarkasti uudelleen. Lukihäiriökö vaivaa vai eikö ymmärrys vain yllä.
Ihmisen henkinen kyky kestää ihan mitä vaan, jos ihminen päättää kestää. En minäkään puhu kun minulle ei ole koskaan puhuttu edes yhteisistä asioista. Elän omaa elämääni ja viis veisaan, mitä mieäs tekee omallaan. Niin kauan kunnes keksin, miten pääsen tästä 'ehjin nahoin' eroon.
Hei kiitos tästä. Itsekin olen sitä mieltä, että olisipa ollut nuorena tämä järki päässä, niin tässä tilanteessa en olisi nyt. Mutta ehkä se kasvaminen on sitten tarvittu, että tällaiseksi on tullut. - On todella hienoa, jos pystytte klaaraamaan parisuhteen tuolla tavalla, keskustellen, viisaasti, aikuisesti, toisesta välittäen ja toisen mielipiteet hyväksyen. Sanoisin, että se on vieläkin, 2000-luvulla ja ihmisten sivistystaso huomioiden, aika harvinaista. Parisuhe kun on tabu, edelleen, valitettavasti.
MIkä tuossa on siis idea? Tuolla lailla elämä valuu hukkaan molemmilta, ole reilu ja kerro että tiedät.
Nosta sitten kissa pöydälle ja kerro ettet harrasta enää seksiä miehesi kanssa. Ja hän saa hakea sitä muualta.
Aikuisten oikeesti, luuletko että liito tulee kestämään. Sinä voit ehkä kestää, mutta kestääkö miehesi?
Avioliito ei kestä vain sen takia, että se on järkevää vaan avioliittoon kuuluu seksi siinä missä uskollisuuskin. Mutta miten luulet lasten reagoivan kun näkevät teidän käyttäytymisen muuttuneen. Lapset huomaavat/tiedostavat jos vanhempien on huono olla. Kuvittele miltä heistä tuntuu kun he saavat tietää. Totuus tulee joskus ilmi, vahingossa, humalassa jne. Äiti ja isä ns"avioliitossa".
"Hyvää esimerkkiä" noudattaen mitä heistä tulee?
Selvittäkää välinne nopeasti.
Olemme eläneet näin kaksi vuotta MIEHEN aloitteesta ja ehdotuksesta. Joten tilanne ei ole mitenkään uusi tai edes tuore.
Kyse ei ole mistään kostosta vain ja ainoastaan järjen käytöstä, tunteet ovat väliltämme muuttuneet kun sisarten väliseksi välittämiseksi ja kiintymykseksi.
Me olemme avioliitossa jossa ei ole parisuhdetta, olemme siis avoimessa suhteessa.
En usko että avoinsuhde onnistuisi, jos minulla olisi romanttisia tunteita miestäni kohtaan. Ehkä se ettei niitä romanttisia tunteita ollut ajoi juuri miehen hakemaan toisen naisen. En syytä siis häntä mistään tai ole milläänlailla "katkera". Ei se elämä mitenkään hullua näin ole jos taas ei paras mahdollinenkaan, mutta ei sitä tässä iässä enään epärealistisenkaan jaksa uskoa.
... tsemppiä teille. Järki on paras kaveri elämässä. Ja kun järjen seurana on viisaita tunteitakin, niin kaikki on hyvin.
Usein kuulee saman motivaation kun sulla muilta vaimoilta, osa myöntää miehelle tietävänsä toisista naisista ja osa leikkii "tyhmää ja tietämätöntä", järki vie voiton, avioero olisi naisen kannalta typerä veto.
Kyllä kuulkaa moni elää näissä kulissiavoiliitoissa ihan vain muiden kun sen parisuhteen takia.
Nykyisin on vain muotia myös kutsua näitä avoimeksi suhteeksi, ei pojat nämä avoimet suhteet ole mikään uusi keksintö, motivaatio naisella on usein sama. Korulausein se yritetään vain saada kuulostamaan hieman paremmalta.
Kaikista vain ei ole olemaan yhtä avoin ja rehellinen, sillä monen miehen itsetunto ei sitä kestä, näin oletan siis olevan aloittajankin kirjoituksessa. Joten jos haluat jatkaa ilman ongelmia vähennä rehellisyyttä ja pönkitä miehen egoa valheella niin pääset vähemmällä. Älä myöskään näytä tyytyväisyyttäsi järjestelyä kohtaan vaan koita verhota se miehen oikeudeksi olla vapaa, miehet kun on ikuisia pikkupoikia joiden egoa pitää pönkittää valheilla.
Avoin vapaa suhde avoimessa yhteiskunnassa ei toimi, koska meillä on liikaa erilaisia vapauksia vapauttaaksemme toisemme vapauteen. Mutta vapauttaako vapaa seksikään vapauteen noin niinkuin vapaasti harjoitettuna.
vaik oon luvan antanu.kun en ite halua seksiä enää. nii ei ukko mee yksin mihinkää.outoo.
menis ny. saisin omaa aikaa.en mie kaipaa vierast moloo,mut jos hää kaipaa seksii nii hakee muualt,ku en mie jaksa enkä halluu
tietenkin luulee, että sinäkin olet jo hakenut mulkkua muualta.
Sairasta. Onneksi minulla ja miehelläni on aito rakkaus ja kiintymys, jonka väliin kukaan ei voi tulla. Tuo teidän riidattomuus kertoo myös siitä ettette tunne toisianne tarpeeksi ettekä rakasta toisianne oikeasti ja aidosti. Miehen ja naisen välinen RAKKAUS (ei ihastus) on samanlainen tunne kuin äidin ja lapsen välillä. Toista ei halua menettää ja oma mies (kuten lapsetkin) ovat vain omia eikä muiden kanssa jaettavia.
Nimimerkillä 5-vuotta onnellisessa parisuhteessa.
Miehellesi ei olekaan enää mitenkään jännittävää hakea seksiä kodin ulkopuolelta. Hän tietää sinun tietävän ja se hämmentää häntä.