14 v ihanan elämän jälkeen hän vain ilmoitti kylmästi tunteiden kuolleen ja haki avioeroa.Elämäniloiselle kundille se merkitsi jotain käsittämätöntä,suru,ikävä ,huoli ja ahdistus veivät kaikki voimat.Rivitalon pätkässä kaikki tuntui tyhjältä ja mä vaan vaeltelin öisin huoneesta toiseen...Ennen niin välittävä ihminen koki outoja tunteita,eikä olisi hetkittäin kaihtanut koston mahdollisuutta.Nyt vaan teen duunia anteeksiannon kanssa.Välittäkää ihmiset toisistanne...
surullista...
huu
5624
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ehkä elämä oli sinun mielestäsi ihanaa, puolisosi puolestaan teki luultavasti jo vuosia eroa sinusta. Ehkä tuli kyllästyminen, ehkä tarvitsette aikaa selvittääksenne tunteenne, ehkä hänellä on toinen..Kuka sitä tietää. Vaali niitä ihania muistoja, sure aikasi, jatka sitten elämääsi yksin tietoisena siitä, että surut on surtu ja positiivisuutesi voi palata. Elämä ei lopu eroon, sen olen itse tajunnut. Monille se vasta alkaa siitä! Nyt ehkä ei tunnu siltä, mutta joku päivä heräät iloisena huomaamaan, miten paljon elämällä on sinulle vielä antaa!
Tunteet ei kuole yks kaks, siihen vaaditaan joskus pitkäkin aika. Toisinaan toiseen rakastuminen..Mieti ja pohdi oliko eron merkkejä ilmassa, luitko merkit ja toisen vihjaukset oikein vai jäikö jotain huomaamatta. Ehkä se oli ikäkriisi, ehkä lapsettomuudesta kärsiminen (jos teillä ei ollut lapsia ja halusitte niitä..?), ehkä riippuvuudesta paraneminen...
Kyllä se siitä, elämä jatkuu ja anteeksi pitää antaa sen vuoksi että pääsee itse eteenpäin.
pitää antaa,,, itse en anna koskaan ja piste, .
Näin se menee,uskomatonta tekstiä sulta,miten voit tietää?
Suuri kiitos sulle kipa,kaikki auttaa kaikkeen ja on mun sydän olemassa....
Ei kannata jäädä yksin. Itse sain apua Fisher eroseminaarista, jossa pystyin työstämään eron ja jälleenrakentamaan oman itsetuntoni ja elämäni uudelleen. Sain oppia paljon parisuhteista, vuorovaikutuksesta, avoimuudesta, vastuullisuudesta, luottamuksesta, ystävyydestä, rakkaudesta ja seksistä ja kaikki osallistujat totesimme, että tämä seminaari olisi pitänyt käydä jo ennen ensimmäiseenkään parisuhteeseen ryhtymistä! Pystyin tukemaan lapsianikin omissa erokriiseissään. Nyt olen ollut toimivassa parisuhteessa jo vuosia enkä vaihtaisi mistään hinnasta nykyistä elämääni vanhaan. Suosittelen, satsaa sinäkin omaan itseesi ja tulevaisuuteesi ja osallistu eroseminaariin.