Eli miten voi jättää toisen niin, ettei toiselle tule liian suurta haavaa sieluun?
Olemme seurustelleet jo 3 vuotta, eikä juttu vain ole koskaan alkanut luistaa kunnolla, enkä enää jaksa yrittää.
Emme kuitenkaan inhoa toisiamme emmekä riitele, meillä on myös paljon yhteisiä harrastuksia, mutta ei meidän varmaan tarvitse niiden takia olla PARI?
On typerää vain asua yhdessä, mutta eletään kuin sisarukset, näin on ollut oikeastaan alusta asti.
Olen kyllä valmis ottamaan kaiken syyn omille niskoilleni, minä tässä olen se joka ei osaa hoitaa suhdetta ja olenkin päättänyt jäädä yksikseni.
Mieheni taasen ansaitsee paremman naisen.
Olemme seurustelleet jo 3 vuotta, eikä juttu vain ole koskaan alkanut luistaa kunnolla, enkä enää jaksa yrittää.
Emme kuitenkaan inhoa toisiamme emmekä riitele, meillä on myös paljon yhteisiä harrastuksia, mutta ei meidän varmaan tarvitse niiden takia olla PARI?
On typerää vain asua yhdessä, mutta eletään kuin sisarukset, näin on ollut oikeastaan alusta asti.
Olen kyllä valmis ottamaan kaiken syyn omille niskoilleni, minä tässä olen se joka ei osaa hoitaa suhdetta ja olenkin päättänyt jäädä yksikseni.
Mieheni taasen ansaitsee paremman naisen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
tietty voi mennä sitä helppoa kautta. Pettää sen parhaan kaverin kans tai vaan pettää. Aika sulavasti menee poikki.
Tässä helpossa ratkaisussa on tietty ikäviä puolia. Sitä sattuu ihan perkeleesti, se tulee oleen sulle katkera aina ja siitä saa kärsiä se seuraava muija. Tähän silti aika moni turvautuu, koska se on kuitenki se helppo tie. Ei tartte turhaa puhua vaikeasta asiasta ja saa vielä munaakin! Varsinkin jos ei oikeen löydy mitään "oikeaa" syytä ja jätkä puhunu sut ympäri ennenkin.
Paras tapa minusta ois ottaa vaikka pari päivää saikkua per naama ja puhua asiasta. Vois kumpikin sanoa kantansa ja ei tartte mennä silmät punasena töihin. Jos tää jannu on jotai 24-26 ja ei ihan säälittävä, niin se kyllä osaa arvostaa sitä, että valitsit sen hankalemman tien.
Jos se on tyypillinen persesilmä, niin se huutaa/itkee/raivoaa ja alkaa roikkuun perässä ja vinkuun takas. Tää todennäkösesti tapahtuu kyllä siinä helpossakin ratkaisussa...
Sanot vaan, että ei tää nyt enää suju. Sinä haluat toisenlaista suhdetta ja hän ilmeisesti toisenlaista. Älä turhaa käytä mitää "ollaan kasvettu erilleen", vaan kerro vaan miltä tuntuu oikeesti. Vaikka tuntuskin tuolta, niin älä silti käytä sitä. Siitä tulee semmonen olo, että ei sitte viittiny ees perkema keksiä mun takia mitää omaperästä.
Muutatte erilleen ja jos tuntuu 3kk päästä, että oli oikeestaa hyvä idea, niin mikäs siinä. Jos tuntuu että olipas virheliike, niin sitte takas.
Jos toisella on tässä vaiheessa jo uus, niin eipä sillä suhteella sitte ollu siunausta. Miks sillä uus olis jo, jos sinä olet SE.
Ei pirumpi vastaus!=)
Tervehdys sinä parisuhde helvetissä palloleva!Tai ainakin toi sun tilanne on helvetin inhottava.Olin itse 4,5 vuotta kestävässä suhteessa ja tajusin,että mun aika mennä on.Asian yritin selittää poikaystävälleni.Aluksi aloin vain puhumaan siitä,että minusta ei tunnu hyvältä tämä suhde ja pitäisi erkaantua omille teille ja halusin hänen mielipiteensä.Toivoin ,että olisimme voineet keskustella asiasta kuin kaksi aikuista,mutta ei!Viikon vielä yritimme yhdessä,mutta ei siitä tullut mitään ja silloin myös poikaystäväni oli asiasta samaa mieltä kanssani.Kun kului aikaa alkoi hän tosissaan häiritä minua.Soitteli ja olisi hyalunut yrittää.Yritin olla "hellä" sanoissani mutta lopulta kerroin kaikki inhottavimmat yksityiskohdatkin ajatuksistani häntä kohtaan,sillä hellä puhe ei saanut häntä uskomaan.Hän esim.heitteli lumipalloja ikkunaani aamu viideltä ym.Aina ei hellä puhe auta´.Ja aina kannattaa pitää mielessä,että kukaan muu ei ajattele sinua niin paljon kuin sinä itse.Älä siis tuhlaa koko nuoruuttasi,kello tikittää.Äidiltäni sain hyviä neuvoja parisuhteesta.Kannattais kokeilla voi olla yllättävää kuulla omien vamhempien kokemuksia ja mielipiteitä.
Ostaa häämaljat ohut jalka, ja kokeilee kilistää