Moi!
Olen 30-vuotias baarimikko, maailmaa ja suomea kiertänyt sälli! Omasta mielestäni ihan hyvännäköinen ja hauska kaveri joka viihtyy niin baarissa asiakkaana, tiskin takana ja myös kotosalla! Enkä siltikään ole tavannut sitä omaa prinsessaa vaikka kuinka paljon olen ihmisiä tavannut... Olen todella sosiaalinen hölösuu ja onhan noita naisiakin ollut! MUTTA aina kun itse kiinnostun jostain naisesta enemmän niin turpaan tulee enemmän tai vähemmän ennemmin tai myöhemmin! Viimeisen turpaan saannin jälkeen olenkin taas muistellut kappaletta no woman no cry... niinhän se ainakin aina mun elämässä on mennyt... pisin seurustelusuhde 8kk!!! Oon tyytyväinen omaan elämääni tällä hetkellä paitsi että se nainen puuttuu... Mikä mua vaivaa? onko rima liian korkealla? Tuntuu että tää työkin on osa syy saamattomuuteeni, ku aina viikonloput töissä.... mut pitää myöntää että onhan niitä tyttöjä tiskin takaakin isketty... mutta ikinä ei oo tullut sitten mitään vakavampaa... Kertokaahan ihmiset mitä teen!!! En oo ressukka vaan ihan normi kunnon suomalainen tyyppi!
Olen 30-vuotias baarimikko, maailmaa ja suomea kiertänyt sälli! Omasta mielestäni ihan hyvännäköinen ja hauska kaveri joka viihtyy niin baarissa asiakkaana, tiskin takana ja myös kotosalla! Enkä siltikään ole tavannut sitä omaa prinsessaa vaikka kuinka paljon olen ihmisiä tavannut... Olen todella sosiaalinen hölösuu ja onhan noita naisiakin ollut! MUTTA aina kun itse kiinnostun jostain naisesta enemmän niin turpaan tulee enemmän tai vähemmän ennemmin tai myöhemmin! Viimeisen turpaan saannin jälkeen olenkin taas muistellut kappaletta no woman no cry... niinhän se ainakin aina mun elämässä on mennyt... pisin seurustelusuhde 8kk!!! Oon tyytyväinen omaan elämääni tällä hetkellä paitsi että se nainen puuttuu... Mikä mua vaivaa? onko rima liian korkealla? Tuntuu että tää työkin on osa syy saamattomuuteeni, ku aina viikonloput töissä.... mut pitää myöntää että onhan niitä tyttöjä tiskin takaakin isketty... mutta ikinä ei oo tullut sitten mitään vakavampaa... Kertokaahan ihmiset mitä teen!!! En oo ressukka vaan ihan normi kunnon suomalainen tyyppi!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minulla taas oli niin että olen huht kivan äköinen, hyvä kroppainen(ex huippu urheilija, vaikka en mm tasoa) mutta, koska e ota alkoholia, en saa pidempi aikaista seuraa, joten hain Thaimaasta, nyt 8v aviossa, eikä valittamista, vaimoni ei käy eikä halua baari elämää eikä juo, jten lapsemmekin saa tasapainoisen elämän ja turvalliset vanhemmat!
Moni suomalainen nainen nyt ehkä älähtää, mutta kukintyylillän ja mahdollisuuksillaan, onhan maamme itsenäinen ja päätösvalta elämästäsi sinulla, itsellä meni mahdollisuuden raittiuden myötä joten käänsin katseeni raittiimpiin kulttuureihin....:)
kertokaa nyt tytöt jotain... missä on vika?
Hmm.. Minulle tulee mieleen, että katselet/bongailet vääräntyyppisiä naisia, eli juuri näitä minäminäminä-tyyppejä eli itsekkäitä, kaunottaria jotka tietävät olevansa kauniita ja näinollen olettavat olevansa maailman napoja ja käyttäytyvät myös sen mukaan.......
Millainen olet suhteessa? Uskollinen? kehuutko toisia naisia tyttöystävillesi? (tämä on yksi asia mikä pistää vihaksi monilla), flirttailetko muille naisille oman tyttöystäväsi edessä? Annatko huomiota tarpeeksi tyttöystävällesi? Kuinka tosissaan olet suhteessa? Minkä ikäisiä naisia pääsääntöisesti "metsästät"? (teinipissiksiä??), eteneekö suhteesi 8kk aikana mihinkään suuntaan? Oletko asunut yhdessä jonkun kanssa vai "pelkäätkö" sitä?
Tuossa muutama kyssäri, joista voisi jotain selvitä...
Heh, voisin pitää itseäni aikalailla samantyypisenä naisena ku sinä olet mies.
Ikä on sama, sosiaalinen höpöttäjä minäkin, ihan kiva ulkonäkö jne. Miesten "iskeminen" (en tykkää tuosta sanasta) on harvemmin ollut ongelma, mutta jostain syystä ei ole sillä tavalla kympillä onnistunut kuitenkaan. Tutulta kuulosti myös tuo, että kun itse kiinnostuu toinen ei, ja jos toinen kiinnostuu itse taas ei innostu.
Mutta mikä siis mätttää? Jos sen tietäisin niin tuskin sinkkuna olisin :) Mutta siis, toki voi pohtia sitä minkätyyppisistä ihmisistä itse kiinnostuu, mutta tosiasia on myös se ettei voi itseään pakottaa yhtään mihinkään. Itse en ainakaan suostu mihinkään puolivillaiseen "ihan jees" meininkiin, vaan pitää kolahtaa ja kovaa.
Toki tämä asia on mielessä, mutta itse elän muuten niin mielenkiintoista elämää etten kauheasti miehettömyyttä ehdi/jaksa murehtia, kyllä mä kuitenkin uskon että ennemmin tai myöhemmin onnistuu ja että sitten asiat etenevät aika omalla painollaan.
Haluasisin kauheati antaa sulle jotain hyviä neuvoja, mutta en tiesä osaanko. Ole avoin erilaisille ihmisille? Kohtele muita hyvin, vaikkei se sielunkumppani olisikaan? Anna ihmisille mahdollisuus? Ole hereillä siinä, mitä viboja toisesta saat, eli onko kiinnostunut vai ei?
En osaa mitään kauhean järkevää neuvoa, koska painin samojen asioiden kanssa itsekin.