Teimme seksitestin tässä vähän aikaa sitten ja selvisi, että avovaimollani on ollut huomattava määrä kumppaneita ennen suhdettamme, varmaankin noin 40-50 jo alle kaksikymppisenä.
Mitä mieltä asiasta?
Mitä mieltä asiasta?
Mitä mieltä jos saisit selville, että avovaimollasi on ollut ennen sinua 40-50 seksikumppania?
Onko normaalia?
338004
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
a) En ikinä kyselisi enkä keskustelisi moisesta asiasta.
b) Onko hän pitänyt kaadoistaan päiväkirjaa? Vai onko luku muistissa siksi, että puukon kahvaan (huulipunan hylsyyn?) on vedetty viiva kaadon merkiksi?
kun tuollaisia kyselee ja haluaa tietää. elämä on tässä ja nyt. jos ihmisen persoona ja arki ok, niin miksi kiusata itseään ja toista penkomalla vanhoja?
nimim. onneks multa ei ole kysytty enkä enää kertoisi
Olet varmaankin sellaista tyyppiä joka jaksaa jankata samaa asiaa jokaisen erimielisyyden tullen vuodesta toiseen. Voin kuvitella miten otat tämän menneisyyden "synnin" esille jokaisessa käänteessä, etkä varmaan lakkaa muistuttamasta avovaimoasi hänen muinaisesta "paheellisuudestaan", korostaen tietysti näin omaa hyveellisyyttäsi. Et varmaan ole itsekään mikään partiopoika, joten kannattaisi keskittyä nykyhetkeen. Muista; Sitä tikulla pyllyyn,joka vanhoja asioita kaivelee.
tosin hän kertoi siitä jo aika alkuvaiheessa..kuulemma siksi että halusi 'rakentaa kanssani rehellisen ja avoimen suhteen'.
Alkuaikoina ei haitannut kun en sinänsä vielä ollut rakastunut häneen (vaikken sitä koskaan voikaan myöntää), nyt olen pirun mustasukkainen ja ehkä kateellinenkin..minulla vain kymmenen ja missatut tilaisuudet harmittavat kun hän ei selvästikään ole jättänyt yhtään tilaisuutta käyttämättä
Hänellä on sanojensa mukaan ollut liki 50seksikumppania joista suurin osa kertynyt alle 20vuotiaana.. puolustautuu sanomalla että on nykyään kokonaan eri ihminen, mutta minun mielestäni ihminen on tekojensa summa.
Mitä mieltä teidän tilanteestanne olen?? en mitään, koittakaa kestää, ei paljon muutakaan vaihtoehtoa ole. Meillä ainakin menee muuten niin hyvin että vihaisin itseäni jos näin typerän asian takia vaihtaisin naista
Ei kai sillä ole mitään väliä. Itselläni on ollut 30 seksikumppania ja silti rakastan vain ja ainoastaan miestäni. Menneet on menneitä. Miten voi olla katkera jollekkin joka on jo ollutta?
Väitätkö että mennyt on mennyttä?
Älä nyt ota tätä suorana vertauksena, mutta entäs jos miehesi myöntäisi että on nuoruudessaan usein seksiä edesmenneen koiransa kanssa? Eihän se mitään haittaisi koska mennyt on mennyttä, mutta eikö suhtauminen mieheesi muuttuisi jonkin verran koska koet eläimiinsekaantumisen vastenmielisenä.
Samoin minusta on hiukan vastenmielistä että naiseni on aikaisemmin ollut jakorasia vaikka se ei nykyhetkeen sinänsä mitenkään vaikutakaan
jos kuulosti että kirjoitin avopuolisostani halventavasti..itsehän hän on sanonut olevansa eri ihminen nykyään eli en siis hauku häntä mitenkään. Mutta taas jos hän lukisi nämä, hän varmasti loukkaantuisi joten miten voi rehellisesti väittää etteivät aiemmat tekosi määrittele millainen olet.
..koska käsittääkseni koiriin sekaantuminen ei oo 'vastenmielistä', vaan sairasta.
ja kyllä, mennyt on mennyttä. ite oon aina ollu kaikissa suhteissani avoin, ja aina mulla on ollu semmonen kumppani jonka kanssa on keskusteltu näistä entisistäkin avoimesti. useimmiten oon ite ollu se vähemmän kokenut osapuoli, ja kertaakaan se ei oo mua häirinny.
ei sitä kukaan voi elää elämäänsä ajatellen että saattaa jonain päivänä löytää itselleen kumppanin jonka mielestä entiset panot / suhteet / yhenillan jutut / tupakointi / viinanjuonti / tatuoinnit / lävistykset / festarit / ihan mikä vaan, on niin suunnattoman 'vastenmielistä' että koko suhde on vaakalaudalla sen takia.
Eli jos tykkään siittää koiria, diilata huumeita ja kaivaa ruumiita ylös haudoistaan se on ihan ok koska en voi elää elämääni ajatellen että ne voisivat haitata tulevaa vaimoani.
..voisin taas sanoa että typerä vertaus..jossainhan se raja aina kulkee..vaikkapa siinä kohtaa ku joku on sairasta tai laitonta. noista voisin hyväksyä ainoastaan huumeiden diilauksen;).
ihan tosiasiassa..jos sitä jotain oikeesti rakastaa ni sitä on aika paljon valmis antamaan anteeks / hyväksymään. turha sitä on ruveta marttyyrimaisesti säälimään itseään siitä että 'kun minulla on niin huono tyttö-/poikaystävä'.
eipä siitä sen enempää..
kuka hyväksyy mitäkin ja kaikilla kulkee raja jossain. Tottakai on paljon valmis antamaan anteeksi ja sitä tässä tarkoitankin: Joudun antamaan anteeksi tyttöystäväni menneisyyden sensijaan että voisin arvostaa hänen tekojaan.
Ei mitään sen kummempaa ja tottakai tuon pikkuvian annankin anteeksi.
Mutta rehellisyyden nimissä:
Tiedän että mulla ainakin on tarve etsiä toisista vikoja ja puutteita ja koska tyttöystäväni on kaikinpuolin täydellinen minulle, olen ehkä osittain kehittänyt itselleni ongelman.
Kaikissahan jokin vika on, hänen vikansa on kuitenkin vain menneisyydessä
Taidat olla takametsien toope, kun puhut jakorasiasta. Onhan se vittumaista, että tyttöystävä on nauttinut elämästä kympillä, kun sinä olet mammaroinut. Tuollaisella kaivelulla sinusta tulee pian mies numero 49, sillä noin reipas nainen ei kauan itke mustasukan perään.
Mä oon päättänyt että aion antaa menneiden olla, mutta aion myös itse nauttia elämästä täysillä. Hän ei ehkä enää halua kokeilla muita, onhan hän saanut munaa kilometritolkulla elämänsä aikana, mutta minä haluan. Ja eikö olisi typerää että luopuisin onnellisuuden tavoittelusta vain koska pettäminen on yleisesti tuomittua.
Mitä ei tiedä se ei satuta!
Silloin kannattaa tietysti hankkia sellainen vaimo, jolla on samoja harrastuksia. Eli: jos et pääse tästä yli, vaihda heti, älä esim. 5 vuoden päästä kun molemmat ovat ehtineet täysin katkeroitua.
Tämä etenkin siinä tapauksessa, että olet katkera omista "käyttämättä jääneistä" tilaisuuksistasi. Hus, ulos suhteesta ja kokemaan elämää niin, ettei jää vinkumisen varaa.
Aiot itse viilettää vieraissa sillä varjolla, että tyttöystävälläsi on ollut ennen suhdettanne enemmän panoja kuin sulla. Samalla olet tyttöystävällesi pahana näistä entisistä, ja koet, että voit ehkä antaa sen hänelle anteeksi.
Etkö näe tässä mitään ristiriitaa?
Mun täytyy ehdottomasti vastata tähän... minulla on ollut noin 60 seksikumppania, pidempi- tai lyhyaikaisempia, tarkkaa määrää ei voi muistaa. Ikää on 35 vuotta ja neitsyyteni menetin 18 v.
En millään voi ymmärtää miksi tuo kumppanien määrä tekisi minusta "jakorasian". Toki on ollut ihan niitä yhdenyön -juttujakin, mutta se kumpi niissä on käyttänyt hyväkseen ja ketä on jo sitten ihan eri juttu.
Olen ollut joskus ilman miestä vajaat kaksikin vuotta kun tarpeeksi kiinnostavaa ei ole kohdalle sattunut. Sitten nuorempana joskus saattoi olla kaksikin pokaa viikonlopussa. Keskimäärin kuitenkin noin 5 miestä vuodessa. Se ei ole tosiaankaan paljon nätille sinkulle jos laskee että vaikka joka viikko on käynyt bailaamassa (1-3 krt), mutta vain 5 kertaa vuodessa olen jonkun kanssa seksiä harrastanut.
Nyt voin sanoa että ompa kokemuksia; tiedän mitä haluan ja osaan myös antaa rakkaimmalleni sitä mitä hän haluaa, nautin seksistä, ja olen ehdottomasti yhden miehen nainen.
Jos hän (mieheni) antaisi kokemuksieni haitata, epäilisin vahvasti että hänellä on huono omatunto... hänen lukuisat seksikokemukset ei minua haittaa; päinvastoin -> osaapahan hommansa ja arvostaa minua vielä enemmän kun minäkin osaan ja nautin. Eihän oikeaa rakkautta mikään tuollainen heiluta.
..teillä naisilla yleensä on ollut noin monta kumppania, jos ei kerran syynä ole edes seksin tarve (kuten miehillä)? Onko se kenties jotain pätemisen halua?
"Olen ollut joskus ilman miestä vajaat kaksikin vuotta kun tarpeeksi kiinnostavaa ei ole kohdalle sattunut. Sitten nuorempana joskus saattoi olla kaksikin pokaa viikonlopussa."
Tässä tapauksessa nainen on siis harrastanut seksiä sellaisten miesten kanssa, jotka tuntuvat kiinnostavilta. Joskus niitä tulee vastaan useammin (jolloin luultavasti itsellä on myös enemmän seksin tarvetta), joskus harvemmin (jolloin tarpeita on vähemmän).
Minun tapauksessani on kyse siitä, että esim. viime kesän jälkeen elämässäni on ollut aika paljon kaikkea uutta, ja seksi on ollut taka-alalla. Satunnainen masturbaatio on riittänyt. Jos olisi vakkarimies, varmaan seksiä olisi tullut kuitenkin harrastettua suht' säännöllisesti.
Nyt on menovaihe, ja lupaavia miehiä näyttää olevan tarjolla riittämiin.
Eli: naisilla ei välttämättä ole säännöllistä tarvetta "pussien tyhjentämiseen" tai ainakaan sitä varten ei tarvitse toista ihmistä. Ei kai kaikilla miehilläkään... Vai?
"..nainen on siis harrastanut seksiä sellaisten miesten kanssa, jotka tuntuvat kiinnostavilta. Joskus niitä tulee vastaan useammin (jolloin luultavasti itsellä on myös enemmän seksin tarvetta), joskus harvemmin (jolloin tarpeita on vähemmän). "
Öö... siis kumpi on syy ja kumpi seuraus?
Miehiä on tietysti monenlaisia, mutta minun mielestäni kyllä oikea seksi aina masturbaation voittaa. Naisilla tuon homman logikka tuntuu olevan jotenkin vaikeammin ymmärrettävää.
että niitä haluttavia/kiinostavia miehiä ei nyt vain tapaa ihan tuosta vain. Ja kyllähän meillä naisilla on varmastikin ihan samanlainen seksin tarve kuin miehilläkin... yleensä se seksin nälkä kasvaa syödessä. Ja kun ollut puoli vuotta ilman, pystyy ihan hyvin olemaan toisenkin ilman. Ja jos on pakko (usein on ;-)) saada tyydytys, niin kyllä se oma käsi on ihan jees-juttu.
Ei minulla ainakaan ole koskaan ollut mitään pätemisen tarvetta seksin suhteen, päinvastoin. Sitä olisi aina tarjolla (muiltakin kuin omalta mieheltä), mutta kun on halunnut kuitenkin sitä pysyvää parisuhdetta. Puhtaasti yhdenillan juttuja mulla on ollut varmaan vajaat 10, suurin osa on ollut "ei niin vakavaa deittailua" joka ei ole johtanut vakavampaan seurusteluun. Ja sinkkuaikoina kun olen halunnut seksiä, niin kriteereinä on ollut se että mies on "todella himoittava", kait olen niin kranttu tai mulla on niin kieroutunut maku ettei niitä miehiä ole vastaan koko ajan tullut...
Aivan kauheata, aivan sairasta. "Sitähän" voisi sitten jo tehdä työkseen, aivan kauhea lukumäärä. Kumma ettei kenelläkään ole enää mitään moraalikäsitystä oikeasta ja väärästä.
Nykyisellä tyttöystävälläni on ollut yli sata seksisuhdetta, osa edellisen liittonsa aikana. Sen verran pitää olla itseluottamusta, ettei anna menneiden vaikuttaa.
Mun muijalla kans reilusti enemmän ku mulla, ja totta puhuen se pistää vituttamaan. Ei se muuten vituttaisi, mutta ku itte ei oo sitä niin saanu. Elikkä -> Tilaisuuden tullen vieraisiin:)
Yhdellä tutullani, naisella, on ollut yli 100. Hän on kuitenkin tuntemistani ihmisistä parisuhteessa kaikista uskollisin ja omistautuvin. Ehkä toisinpäinkin, ne keillä ei ole ollut juuri ketään ovat paljon seikkailunhakuisempia ja "huikentelevaisempia". Kun on juoksut juossut ja kokenut osaa ehkä arvostaa paremmin sitä mitä on. (huom. itse kuulun tähän vähemmän kokeneiden joukkoon, ja silti uskollinen, joten ei voi yleistääkään)
No onpas "iso "ongelma...
Ilman noita suhteita eihän sun nainen olis sitä,mitä on nykyään.Sanan hyvässä merkityksessä.Rakastaa hän sua,ei niitä.Halus asua sun kanss,ei muitten kanss.
En oo ollenkaan sitä mieltä että täytyy olla ylpeä lukumäärästä.mutta kyllä se tuo kokemusta ja taitoa.Vai haittaako sua ettei avovaimos ollut neitsyt?Musta aika itsepäistä edes sitä keskustella.Ei hän mikään väline että olis ollut jo valmiiksi sulle velvollinen niin sanotussa "edellisessä elämässä.
Kyllä minusta on velvollinen jo entisessä elämässä. Eihän sitä voi tehdä ihan mitä vaan, jos aikoo normaalia perhe-elämää joskus viettää. Ei esimerkiks kannata ruveta oikeasti huoraks, ois se tulevan siipan ja varsinkin lasten kannalta aika tylsää. Eikä sarjamurhaajaks. Tai pornomalliks. Ja niin edelleen... Vähän kärjistettyä, mut kai idea tuli ilmì.
Taitaa kuitenkin olla vähän eri asia, onko huora/sarjamurhaaja/pornostara vai nainen, joka viettää aktiivista seksielämää.
Ellei sitten ajattele, että aktiivista seksielämää viettävä nainen ON huora. Silloin voidaan kärjistää myös, että uskollisesti yhden miehen kanssa seksistä estottomasti nauttiva nainen on huora, koska niin eläimellisesti nauttii...
Kyllähän lapsia voi aika paljon vaivata se, että äiskä nauttii seksistä isin kans.
olisin ihan hiljaa,sillä itselläni on ollut ainakin 100 naarasta sänkykaverinä.
nooh.. ennenku tosirakkaus tulee, niin piretään hauskaa, ja kokeillaan eri tyyppejä;)..
ei kannata masentua.. suahan se rakastaa.. :)
Menneet on menneitä, nykyisyyttä elellen:)..
Kai sillä sitte on taidot hallussa makkarin pualella:)... eikai..mut anna vaan olla, ei kannata kehittää kriisiä..
..ei se silloin tiennyt, että sinunlaisesi adonis on olemassa, sit se ois voinu heittää kaikki ne 50 huitsin nevadaan.
Toiset ovat vaan seksuaalisesti aktiivisempia kuin toiset. Ja omahan on, mitä käyttää.
... vitutuksesi. Mutta jos itselläsi on kymmenen, ei sekään heikosti ole, turha harmitella. Itselläni on yksi ja näyttää siltä ettei se tule koskaan muuttuumaan. Ihan hyvä näin.
yli 30 on ilman muuta jakorasia.
Mikä siinä on vastenmielistä jos partnerilla on ollut paljon kumppaneita?
Ehkäpä sitä haluaisi tuntea itsensä jotenkin spesiaaliksi toisen rinnalla, mutta se voipi olla hankalaa jos toisella on ollut kymmeniä kumppaneita, mikä tarkoittanee sitä ettei laadussa ole valikoitu pahemmin...että monenlaiselle imbesillille on tullut tod.näk. jaettua...seksiä harrastetaan kuitenkin ihmisten kanssa ja ihmiset ovat muutakin kuin kyrpä ja pillu...paitsi ilmeisesti joillekin.
Ja mikä tarve "seksuaalisesti avaralla" ihmiselle yhtäkkiä muka syntyy sitoutua vain yhteen, sitä voi olla vaikeampi vähemmän kokeneen/enemmän valikoivan ymmärtää..?
Epävarmuus on myös miehen ongelma tässä asiassa: pystyykö tyydyttämään naisen, joka on "kokenut kaiken"?
Kateus on myös yksi tekijä, niinkuin "itsetuntohuoraaminen" mukama sinänsä tekisi ihmisestä jotenkin paremman...hohhoijaa...
Itse voisin tuollaisessa tapauksessa kiihoittuakin kumppanini entisestä seksielämästä ja pyytäisi varmasti kertomaan kokemuksistaan...en mä välitä tommoisesta niin kauan kuin ne ex-hoidot eivät käy liian tuttavallisiksi minun tahi eukon kanssa, eivätkä retostele kokemuksillaan ympäri kaupunkia...se saisi minut tuntemaan itseni liian vähäpätöiseksi suhteessani ja nauranalaiseksi, kun sille ei voi mitään että kyllä ne ihmisten mielipiteet ja/tai pilkka kuitenkin jotain painavat...
mieleen,että avookkaasi,kokeneena naisena,tietää mitä haluaa?Ja hän haluaa olla sinun!Olisikohan syytä olla tyytyväinen?