Minä olen atn sieltä matalimmasta päästä, lihava, työtön ja mielenterveysongelmainen. =( =(Yhdessä paikassa olen tekemisissä muiden mielenterveydeltään sairaiden ihmisten kanssa, ja siellä olen hiukan ihastunut yhteen mieheen... Hän on sellainen aika vanha, ehkä joku 15 vuotta minua vanhempi. Ja päälaelta kokonaan kalju, mutta sellainen tosi hauska ja huumorintajuinen. En voi olla ajattelematta tätä miestä koko ajan. Ensin kun tapasimme niin tunsin jonkinlaista kiinnostusta hänen puoleltaan mutta nyt alan ajatella, että se oli vain kohteliaisuutta. Olen siis tosi ruma, en kuvittele tätä. Mutta olen saanut käsityksen, että mies on ollut ilman naista tosi kauan. Miten ihmeessä saisin selville pitääkö hän minusta tai olisiko edes hiukan kiinnostunut sen takia että ketään muita ei ole ollut tarjolla pitkään aikaan? En edes tarvitse mitään oikeaa suhdetta tai mitään. Huonolle itsetunnolle auttaisi jo se jos vain tietäisin että joku on kiinnostunut ensimmäistä kertaa elämässäni.
Tämä mies on varmaan nuoruudessaan ollut naisten kanssa jne... Ujoudesta ei varmaan ole kysymys mutta ehkä torjuntojakin on tullut vastaan kun on elämässään mennyt alamäkeä. Sairaudesta en tiedä mikä hänellä on, lääkkeistäkin voi tulla kai jotain haittavaikutuksia. Väsymystä tai jotain sellaista. En ole ilmaissut kiinnostusta muuten kuin hymyilemällä ja juttelemalla hänen kanssaan. Hän on ehkä myös saanutt sellaisen käsityksen että olen varattu. =/ Ja en aio laittaa itseäni likoon millään tavalla. Haluan vain tietää, erityisesti näiltä epätoivoisimmilta sinkuilta, tapahtuuko ikinä niin että alatte ihastua johonkin aivan järkyttävän näköiseen naiseen, jos olette olleet liian kauan yksin? Millä tavalla käyttäydytte tai puhutte tälle naiselle jos näin tapahtuu? Onko mitään mistä kiinnostuksen voi päätellä, jos ei sitä mitenkään muuten ilmaise?
Joo tiedän että olen täällä alinta kastia, ei tarvi erikseen kertoa kuinka säälittävä tämäkin postaus on. ='(
Tämä mies on varmaan nuoruudessaan ollut naisten kanssa jne... Ujoudesta ei varmaan ole kysymys mutta ehkä torjuntojakin on tullut vastaan kun on elämässään mennyt alamäkeä. Sairaudesta en tiedä mikä hänellä on, lääkkeistäkin voi tulla kai jotain haittavaikutuksia. Väsymystä tai jotain sellaista. En ole ilmaissut kiinnostusta muuten kuin hymyilemällä ja juttelemalla hänen kanssaan. Hän on ehkä myös saanutt sellaisen käsityksen että olen varattu. =/ Ja en aio laittaa itseäni likoon millään tavalla. Haluan vain tietää, erityisesti näiltä epätoivoisimmilta sinkuilta, tapahtuuko ikinä niin että alatte ihastua johonkin aivan järkyttävän näköiseen naiseen, jos olette olleet liian kauan yksin? Millä tavalla käyttäydytte tai puhutte tälle naiselle jos näin tapahtuu? Onko mitään mistä kiinnostuksen voi päätellä, jos ei sitä mitenkään muuten ilmaise?
Joo tiedän että olen täällä alinta kastia, ei tarvi erikseen kertoa kuinka säälittävä tämäkin postaus on. ='(
Vastaukset 7
Vanhimmat
kannattaa pyrkiä jotenkin tekemään selväksi, että et ole varattu. Olen nimittäin itsekin huomannut, että vaikka nainen olisi syömishäiriöinen, paniikkihäiriöinen, bipo tai mikä tahansa ongelmainen, niin mies kyllä yleensä löytyy.
Ei sinänsä mitään, vaikka mielenterveysongelmia olisikin, ei minua haittaisi. Itsellänikin on ollut masennuskausia. Tarkoitan lähinnä sitä, että koska naiset eivät huoli ongelmaista miestä, niin sellainen on suurella todennäköisyydellä vapaa. Ongelmaisilla naisilla sen sijaan näyttää miehiä riittävän, joten lähtöoletus on että nainen on ongelmistaan huolimatta varattu.
Kiitti vastauksesta. =) Ehkä yritän ujuttaa sen tiedon johonkin keskustelun väliin. Ihmettelen miksi mielenterveysongelmainen mies ei kelpaa naisille? Ainoastaan ehkä ymmärrän jos on harhainen tai epäluuloinen ja vielä väkivaltainen tai päihdeongelmaa. Mutta masennus tai lääkkeillä aisoissa pysyvä skitsofrenia ei minulle olisi ongelma miehessä.
Olen tosi onneton. =( Jos se mies tekisi jonkunlaisen aloitteen suuntaani, niin olisin taivaissa! Tekisin varmaan mitä tahansa hän haluaisi, enkä välittäisi vaikka ei oltaisi tekemisissä enää sen jälkeen. Kunhan vain saisin hetken tuntea jotain. Olen niin kuin joku saharan autiomaassa kasvanut kasvi joka janoaa vettä, sillä tavalla janoan ihmistä joka haluaisi minut.
Minulla on kerran vähän saman tyyppinen tilanne kuin tällä toisella osapuolella. Tutustuin minua reilusti nuorempaan naiseen (toki täysi käinen) joka varmaan vastasi monilta ominaisuuksiltaan Sinua. Tämä kyseinen nuori nainen oli hyvin ulospäin suuntautunut kuten itsekin ja flirttailimme aika avoimesti. Varsinaisen aloitteen teki kuitenkin hän. En varmaan itse olisi uskaltanut tehdä aloitetta koska ei ole ihan tavallista että nainen olisi kiinnostunut selvästi vanhemmasta miehestä joka on tämmöinen niinsanottu ATM-mies. Nainenhan voi tulkita sellaisen ahdisteluna ja sitten olisi se ystävyyskin mennyttä. Jos miehellä ei ole kovin paljon naispuolisia ystäviä niin ei hän riskeeraa sitä.
Luultavasti tämä mies on mielissään Sinulta saamastasi huomiosta mutta vanhempana ja omankin "tasonsa" tietäen, hän ei uskalla olla kovin aloitteellinen. Pallo on siis Sinulla, sanoisin.
Tosin mitään pysyvää voi silti olla vaikea saada aikaan. Ei minunkaan tapauksessani se suhde kestänyt kovin pitkään. Meillä oli ihan kivaa ja sitten aikanaan erottiinkin sovussa. Ikäero oli kai liian iso, oltiin liikaa eri aaltopituudella. Ja elämässä oli erilaiset tavoitteet. Sitten oli sellainen tosi nolo juttu että en pystynyt kiihottumaan hänestä tarpeeksi. Seksielämämme oli aika vaisua ainakin hänen toiveisiin verraten. Ei se hänen vika ollut vaan minun, olisi kai pitänyt hankkia jotain viagraa. Muuten oli ihan kivaa.
Tsemppiä teille, ja rohkaistu tekemään aloite, jos se mies tosissaan kiinnostaa!
"Sitten oli sellainen tosi nolo juttu että en pystynyt kiihottumaan hänestä tarpeeksi. Seksielämämme oli aika vaisua ainakin hänen toiveisiin verraten."
Tuolla toisella ukolla varmasti on samaa ongelmaa, ei ole enää mikään naistenmies eikä innokas hinkumaan sänkyyn. Omanikäiset miehet olisivat aloittajalle parempia, mieluiten sellaiset jotka eivät käytä mielialalääkkeitä tai muitakaan ryynejä, miehille niillä on aika ikävät sivuvaikutukset.
Ei se välttämättä ole iästä kiinni pelaako vehkeet vai ei. Eikä lääkkeilläkään ole siihen välttämättä vaikutusta, tosin monilla on varsinkin mielialalääkkeillä. Omassa tapauksessani ei ollut kyse lääkkeistä koska en semmoisia onneksi ole tarvinnut. Eikä vika muutenkaan ollut kuin omien korvien välissä. Sittemmin löysin erilaisen naisen, lähempänä omaa ikää ja muutenkin erilaisen. Hänen kanssaan seksikin sujuu loistavasti edelleen ilman mitään lääkkeitä. Tarinalla oli muutenkin onnellinen loppu koska kuvaamani nuori nainen on tietääkseni myös löytänyt onnen lähempää omaa ikäänsä. Olen iloinen hänenkin puolestaan.
Mutta tarkoitan tällä sanoa vaan että jos muuten natsaa niin ei kannata minun löpinöitteni perusteella alkaa tuomita kaikkia vanhempia miehiä erektiohäiriöisiksi. Tällä kyseinen mies saattaa hyvinkin innostua alkuperäisestä kysyjästä, kaikilla tasoilla. Koska korvien välistä se on kiinni ensi sijassa. Tosin henkisellä tasolla voi olla helpompaa enempi oman ikäisten kanssa. Mutta kannattaa muistaa että kun kysymys ei ole selvästikään mistään pintaliito porukoista ja osataan nähdä ulkokuoren sisälle, niin voi se onni löytyä vähän tavanomaisesta poikkeavassakin suhteessa.
Kaikkea hyvää joka tapauksessa toivotan alkuperäiselle kysyjälle.
Ainakin Kallion baareissa ja ilmeisesti muuallakin on paljon tuollaisia avohoitopotilaita, mt-ongelmaisia naisia joilla hyvin monella on vahvat lääkitykset ja osalla ylipainoakin, silti ovat erittäin suosittuja miesten keskuudessa. Eli ei pitäisi olla mitään syytä katsella jotain ikäloppuja erektiohäiriöisiä miehiä, haet vain lähiöräkälästä jonkun fiksun ja komean yliopisto-opiskelijan tms. kainaloon.