Petettynä ja toisen naisen takia jätettynä ex-avovaimona saa koko ajan kuulla, että "kyllä se vielä katuu ja haluaa sut takaisin". Ärsyttää, onhan niitä miehi/naisia , joista eienää koskaan kuule sanaakaan!
Kaikki petetyt ja jätetyt ja miksi ei jättäjätkin:
Tuliko myöhemmin puhelua, missä jättäjä sanoi katuvansa ja haluavansa uuden yrityksen?? Kuinka kauan tähän meni?
Kaikki petetyt ja jätetyt ja miksi ei jättäjätkin:
Tuliko myöhemmin puhelua, missä jättäjä sanoi katuvansa ja haluavansa uuden yrityksen?? Kuinka kauan tähän meni?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tarkennuksena siis eli pieni gallup siitä, kuinka usein petturijättäjä katuu. Eihän se ole koskaan selvää, että toinen katuu myöhemmin. Voihan se olla, että se uusi on parempi puoliso ym ym. Silti jotenkin se myytti elää, että jättäjä katuu myöhemmin.
Sitten voisi olla toinenkin pieni gallup. Kuinka usen petturi joutuu myöhemmin kohtaamaan omat tekonsa? Eihän se aina mene niinkään....
petturi pitää ampua ja siinä se vastaus tuohon asiaan
Ei vois vähempää kiinnostaa! En tiedä, onko katunut - on yrittänyt muutaman kerran soittaa minulle, en vastaa. Ei ole mitään syytä, kun ei jäänyt mitään yhteisiä asioitakaan hoidettavaksi, joiden vuoksi pitäisi olla tekemisissä. Elämä jatkuu...
menolla et kyllä pääse eteenpäin elämässäsi. Miksi jättäjän pitäisi ruinata takaisin pääsyä? Ala elää elämääsi äläkä moista enää odota. Näytä että pärjäät ilman pettävää miestä. Ei se siitä muuksi muutu. Parin vuoden kuluttua ruikuttaisit taas hänen peräänsä.
ex-vaimokin ruikutti perääni pitkän aikaa, mutta sanoisin, että kun kerran haluaa mennä toisen miehen matkaan, niin menköön. Se vaara siinä juuri on että jos pettäjän ottaa takaisin, niin sama rumba on taas hetken päästä edessä.
En minäkään ottaisi exää takaisin. Lähinnä kiinnostaa, onko nämä jutut "Kyllä se tulee takaisin" ainoastaan katkerien jätettyjen juttuja, vai katuuko jättäjä useinkin päätöstään. Ja kuinka kauan yleensä katumukseen menee.
Valitettavasti olen katkera edelleen, vaikka olen mennyt elämässä eteenpäin, joten tuntisin suurta mielihyvää, kun itse pääsisin tavallaan sanomaan sen "viimeisen sanan". Haluaisin exän ryömivän jalkojeni juuressa ja anelevan anteeksi antoa ja voisin itse kävellä yli.
sillä on, mitä ex haluaa?!?!?!? Ex = entinen!!!
Et ole mennyt elämässä eteenpäin, koska asia sinua kovasti kismittää ja kaihertaa! Päästä irti noista ajatuksista ja ALA ELÄÄ ennen kuin vanhana känkkänä huomaat, ettei se ex madellutkaan jaloissasi!
"Kyllä se tulee takaisin" on katkerien jätettyjen juttuja. Kyllä se ainakin on täysin selvää, että jos jättää kunnon vaimon, tai miehen toisen naisen tai miehen takia, niin katumus seuraa takuulla jossain vaiheessa. Olen katsonut vierestä liian monta sellaista tapausta, että niin on käynyt.
Osa katuu ja osa ei. Sanoisin näin omasta kokemuksesta ja tuttavapiiristä, että menee aikaa tarkkaan puolet ja puolet. Eli jättäjät voisi jakaa näin karkeasti kolmeen porukkaan:
1. Niihin, jotka jättävät, mutta eivät koskaan kadu, vaan elävät loppuelämän tyytyväisenä
2. Niihin, jotka katuvat ja tulevat häntä koipien välissä pyrkimään takaisin, yleensä 1-2 vuoden sisällä. Pari tapausta tiedän, että on jopa 3-4 vuoden jälkeen pyrkinyt takaisin. Yleensä ei kannata huolia enää.
3. Niihin, jotka sisimmässään katuvat, mutta eivät tule pyrkimään takaisin, koska häpeävät tai eivät halua menettää kasvojaan tai pelkäävät, että on liian myöhäistä. Sitten kännissä voidaan tunnustaa se katumus vaikka parhaallle kaverille, mutta muuten sitä ei näytetä ulospäin.
No kaikki, joita on petetty tietävät miltä se tuntuu. Sen jälkeen, kun avomies pakkasi tavaransa ja katosi kuin tuhka tuuleen, olen miettinyt ihan kaikkea maan ja taivaan välillä. Puoli vuotta olen yrittänyt hoitaa käytännön asiat kuntoon ja rakentaa elämääni uudelleen. Olen päässyt yllättävän hyvin ylös siitä p*skasta mihin jäin. Välillä ajattelen, että miksi helkkarissa se jätti mut selviämään joistain jutuista yksin? Välillä ajattelen, että tule takaisin ja pyydä edes anteeksi.
Se, että haluaa toisen palaavan ja katuvan ja selittävän asioita, ei tarkoita etteikö olisi päässyt yli. Tai haluaisi päästä. Minulla on ollut jo toinen mies, mutta tuntuu etten voi aloittaa suhdetta ennen kuin vanha on käsitelty loppuun. Mikä siihen auttaisi? Se, että toinen kohtaisi minut, kertoisi olevansa pahoillaan ja selittäisi tekonsa. Niin kauan, kun mies ei kadu, tätä ei tule tapahtumaan. Tällä hetkellä olen katkera kaikille miehille. Jos kerran hyvä, kunnollinen mies voi tehdä näin, niin eiköhän kaikki voi.
Mutta ennen kaikkea erossa alkaa miettiä todella paljon asioita ja ihmissuhteita. Lähes kaikki ovat hokeneet tätä "kyllä se katuu ja tulee häntä koipien välissä takaisin". Miksi MIKSI kaikki ajattelevat näin? Se saattaa olla jätetylle myös hyvin tuhoisa kommentti...
toisilta hokea, että petturi tulisi takaisin! Onneksi omat lähimmät ihmiseni eivät tuollaista tehneet!
Ex lähti reilu pari vuotta sitten suht ripeästi elämästäni ; ei selitellyt, ei jäänyt setvimään yhteisiä asioita. Kolmen viikon potemisen jälkeen päätin deletoida koko tyypin mielestäni ja elämästäni. Kas kun vaikka ajattelin, että hyvä olisi eroon liittyneet asiat selvitellä, en yksinkertaisesti voi jäädä odottamaan! Elämä jatkuu joka tapauksessa - ja mietin sen niin, että jos sellainen ihme olisi tapahtunut, että ex olisi ottanut yhteyttä tai jopa pyrkinyt takaisin, hänelle olisi tehnyt enemmän kuin hyvää nähdä, ettei maailmani kaatunut hänen lähtöönsä!
Luepa tuota tekstiäsi... Vakuutat, että olet päässyt yli... Sitten sanot, että haluasit päästä ja ettet pääse aloittamaan uutta suhdetta ennen kuin vanha on käsitelty loppuun ; jäät siis odottamaan exän yhteydenottoa?! Ei hyvänen aika! Saatat odottaa vielä viiden vuoden kuluttuakin, turhaan! Miksi miehen pitäisi tulla sinulle katumusta esittämään..? Juu, olisihan se moraalisesti oikein - mutta niin ei vain tapahdu, useimmiten...
Totta kai vie aikansa päästä jaloilleen. Itsekin olen vielä suht varauksellinen miesten suhteen, mutta pikkuhiljaa toiseen tutustumisen myötä alkaa luottaa.
Älä anna exän pilata elämääsi ja tulevaisuuttasi odottamalla turhaan!
"Jos kerran hyvä, kunnollinen mies voi tehdä näin"
no ei se kyllä nini hyvä ja kunnollinen tainnut ollakaan.
"Lähes kaikki ovat hokeneet tätä "kyllä se katuu ja tulee häntä koipien välissä takaisin"."
no enpä usko. mun exä petti, sain tietä ja heitin sen samantien ulos. en tiedä katuiko, mutta ei se koskaan ainakaan halunnut takaisin , enkä olisi kyllä koskaan ottanutkaan. missään tekemisissä ei olla oltu eron jälkeen.
sen tiedän että uuden rakkauden kanssa ei ole kaikki mennyt oikein putkeen kun minä olen nykyään onnellisesti naimisissa.
omakohtaisesti, mutta naapurin "mamma" kertoi että hänen 60-kymppinen miehensä lähti aikanaa uuden rakkaan perään. Siitä on niin pitkä aika, että silloin käytiin vielä nk. avioero-oikeudenkäyntejä. Miehen uusi rakas oli yllyttänyt miehen hakemaan avioeroa. Sitä ei kuitenkaan heti myönnetty, koska vaimo vastusti.
Jonkin ajan kuluttua mies oli vain ilmestynyt takaisin. Tarina ei kerro syitä...
Olivat sitten yhdessä miehen kuolemaan saakka.
Puolen vuoden päästä siitä, kun mieheni oli jättänyt minut toisen naisen takia, hän alkoi vonkaamaan seksiä.Sekstailemme aina silloin tällöin ja joskus (ex)mieheni pohtii, että pitäisikö meidän mennään takaisin yhteen. En kuitenkaan halua häntä enää takaisin, sillä elämä sinkku"tyttönä" onkin varsin mielenkiintoista ja seksiäkin saa näköjään aina, kun haluaa.
Jotkut katuu, jotkut ei. Tiedän mäkin tapauksen, kun yks äijä kuolinvuoteellaan tunnusti katuvansa, kun oli eronnut muijastaan melkein kakskyt vuotta sitten ja olis halunnut nähdä sen, mutta muija ei tullut. Eli kyll niitä katujia aina löytyy.
Onks sillä tosiaankaan mitään väliä. Itse en ainakaan sitä elämänvaihetta kaipaa enkä halyua todellakaan takaisin ja sen ex tietää itsekkin. Koska ehdotti jo erovaiheessa, että jos sitten palattaisiin jossain vaiheessa vielä yhteen.Tein jo asian hänelle silloin selväksi.
aikaa tähän exän valaistumiseen meni 10 vuotta. Siinä välissä hän ehti käymään läpi aika monta naista, kunnes tajusi (juuri kun olin itse menossa naimisiin ja saanut vasta vauvan), että minä olenkin hänen suuri rakkautensa. Onneksi olin jo ihan totaalisen yli hänestä, ei tullut minkäänlaista kiusausta. Mutta en kokenut enää mitään vahingoniloakaan kertoessani elämäntilanteeni ja että hänen tunnustuksensa tuli 10 vuotta myöhässä. Lähinnä säälitti, hän tuli elämässään taaksepäin, kun itse olin porskuttanut jo vuosia eteenpäin.
Kyllä vaan, eksä aneli ja otin hänet takaisin. Olin niin tyytyväinen ja ajattelin että siitäs sai, halusi minut kuitenkin. No sain pian nenilleni. Ei mennyt kauaakaan kun petti taas saman typykän kanssa. Halusi ilmeisesti molemmat. Olisi pitänyt ensimmäisestä kerrasta uskoa että jos pettää, niin rakkaus on jo rikki.
Älä kaipaile turhia eksän perään vaan jatka elämääsi ja löydä joku luotettava.
kiinnostaa, tosissaan? Onhan niitä tosin petettyjäkin,jotka kinuavat pettäjäjättäjäänsä takaisin, mutta haloo! Kuka kestää ja mitä järkeä on tuollaisessa soutamisessa ja huopaamisessa? Yrittäkää nyt hyvät ystävät tajuta, että mennyt on mennyttä. Aika vielä kiillottaa muistoja.. vai miten se nyt sanottiin.