Tilanne tämä: eräs nainen, joka on mielestäni hyvin miellyttävä, seurustelee. Hän on kuitenkin minulle kertonut olevansa itse harkinta-ajalla suhteen jatkumisen suhteen. Minulle kerrottuna tämä merkitsee, että on valmis suhteesta lähtemään, jos saa vihreää valoa meidän suhteemme. Onko väärin mennä tässä kohtaa toisten keskeneräisen suhteen väliin? Suhteessa ei ole lapsia.
Syitä miksi asiaa mietin: Pidän tästä naisesta oikeasti ja haluaisin hänen olevan mahdollisimman onnellinen. Hänen nykyinen miehensä on vakaa, fiksu, varakas ja tekee varmasti kaiken mahdollisen, jotta tyttöystävänsä olisi onnellinen. Itse taas olen ailahtelevainen, hankala, tietyllä tapaa itsekäs ja vieläpä köyhästä perheestä. Lisäksi rasitteina iso asuntolaina, remonttilaina ja elatusmaksut, mikä johtaa siihen, että kanssani nykyistä elämäntapaansa jatkaakseen, kyseinen nainen joutuisi myös minun matkustamisiani ja ravintolaillallisia maksamaan.
Suurin syy kuitenkin lienee, että itseni tiedän, että voisin tarjota puolen vuoden rakastumisen huuman, mutta äärimmäisen epätodennäköistä on, että kykenisin vakaaseen parisuhteeseen, jollainen tällä naisella nyt on ja hän on kertonut sellaista toivovansa. Pidän hänestä ja kunnioitan häntä niin paljon, että en haluaisi antaa toiveita sellaisesta, joka kanssani tuskin ikinä onnistuu.
Toisaalta taas, mikä minä olen päättämään, mikä tämän naisen tekee onnelliseksi? Eikö olisi ylimielistä olettaa, että hän ei itse osaa tehdä ratkaisujaan nykyisen suhteen suhteen ja minun pitäisi ne hänen puolestaan tehdä?
Haluaisin siis ajatuksia eri näkökulmista, miten toimia tilanteessa.
Syitä miksi asiaa mietin: Pidän tästä naisesta oikeasti ja haluaisin hänen olevan mahdollisimman onnellinen. Hänen nykyinen miehensä on vakaa, fiksu, varakas ja tekee varmasti kaiken mahdollisen, jotta tyttöystävänsä olisi onnellinen. Itse taas olen ailahtelevainen, hankala, tietyllä tapaa itsekäs ja vieläpä köyhästä perheestä. Lisäksi rasitteina iso asuntolaina, remonttilaina ja elatusmaksut, mikä johtaa siihen, että kanssani nykyistä elämäntapaansa jatkaakseen, kyseinen nainen joutuisi myös minun matkustamisiani ja ravintolaillallisia maksamaan.
Suurin syy kuitenkin lienee, että itseni tiedän, että voisin tarjota puolen vuoden rakastumisen huuman, mutta äärimmäisen epätodennäköistä on, että kykenisin vakaaseen parisuhteeseen, jollainen tällä naisella nyt on ja hän on kertonut sellaista toivovansa. Pidän hänestä ja kunnioitan häntä niin paljon, että en haluaisi antaa toiveita sellaisesta, joka kanssani tuskin ikinä onnistuu.
Toisaalta taas, mikä minä olen päättämään, mikä tämän naisen tekee onnelliseksi? Eikö olisi ylimielistä olettaa, että hän ei itse osaa tehdä ratkaisujaan nykyisen suhteen suhteen ja minun pitäisi ne hänen puolestaan tehdä?
Haluaisin siis ajatuksia eri näkökulmista, miten toimia tilanteessa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Anna naisen lukea tuo aloituksesi. Kyllä noin selvästä ja harkitusta mielipidekirjoituksesta selviää, mitä ajattelet ja mitä sinulla on tarjota. Älä piilottele yhtään pikkuasiaa omaksi eduksesi, koska sitten et enää ole täysin avoin. Tuon perusteella on hyvä tehdä johtopäätökset itse kunkin.
Onhan tuossa ideaa, yhtään pikkuasiaa ei tarvitse omaksi eduksi piilotella, koska ne eivät kiinnostukseen tässä(kään) tapauksessa vaikuta. Se ei tosin ratkaise sinällään vielä mitään, koska kyse ei ole siitä, etteikö kyseessä oleva nainen joka tapauksessa olisi valmis kanssani yrittämään.
Enemmänkin kysyn, että onko moraalisesti oikein mennä vielä kesken oleva suhde tieten tahtoen hajottamaan? Etenkin, jos ei ole varma, että toinen tulisi saamaan, mitä ansaitsisi? Minun pitäisi siis itseni kohdalta ratkaista, olenko valmis tämän naisen vetämään sellaiseen uhkapeliin, jota elämä kanssani on ja toisaalta, onko minulla oikeutta hänen puolestaan tehdä sitä päätöstä? Eikö hänen pitäisi antaa yrittää, jos uskoo että hänestä siihen on?
Tilanne muuttuu kyllä vaikeaksi, kun oikeasti välittää toisesta ja miettii, että mikä olisi toisellekin parhaaksi. Pelkkään seksisuhteeseen en voi ryhtyä, koska tiedän että hän haluaa enemmän, enkä halua uskotella muuta, jos en sitä välttämättä pysty antamaan. Toisaalta seksisuhteet nyt ylipäätään ovat helpompia sellaisten ihmisten kanssa, joista ei oikeasti välitä:)
Et kai enää tarvitse perusteluja..? ;-) Eikö sua häiritse ajatus olla tuolle naiselle pelastusrengas väljähtyneestä suhteesta? No, en teitä tunne, mutta kuvittelisin tuossa tilanteessa naisen vain etsivän jotain pakotietä nykyisestä suhteesta ja sä nyt satut siinä olemaan sopivasti. Kullakin on oma käsityksensä moraalista, mutta mä en kyllä itse menis kenenkään suhteita sekoittamaan. Jos ihmisellä on yhtään selkärankaa, se lopettaa edellisen suhteen ja sitten vasta siirtyy seuraavaan.