Onko hyviä neuvoja ahmijalle, jolla on 68kg ylipainoa, siis sairaalloinen lihavuus. Mitä teen? Onko muita näin pahasti läskejä? Jos löytyy, olisi kiva vaihtaa kuulumusia.
Apua tarvitaan kipeästi!
Yli äyräitten
252263
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
täällä myös lyllertäjä, etsii myös vastausta kysymykseen: mitä teen????
Tupakoitsijoille ja alkoholisteille jne löytyy kyllä apua jos jonkinmoista, mutta kenellä on syömishäiriö (mielestäni ahmiminen ON sairaus, eikä siitä omin avuin pääse irti) ei apua ainakaan tk:sta löydy, itse olen rampannut lääkärillä hakemassa apua itselleni, eipä irtoa muuta, kuin kaloritaulukoita ja lautasmalleja, hirveästi auttaa :(((( ihankuin en osaisi kalori-hiilihydraatti-proteiini-jne taulukoita suunnilleen ulkoa, ei se TIETO poista ahmimistarvetta (mikä johtuu... mistä ihmeestä????) eli neuvoja kaipailen minäkin, vai pitäisikö vaan suoraan juosta psykiatrille?
Ahmimishäiriö ON ihan virallinen syömishäiriö ja - kuten muissakin sh:issä - syy on pohjimmiltaan psyykkinen. Siksi ensisijainen apu siihen löytyy terapiasta.
Mikäli ahmiminen selvästi häiritsee tai jopa hallitsee elämää, eikä itsetutkiskelu riitä sairauden syiden löytymiseen ja/tai pelkkä tahdonvoima hillitse ahmimista, suosittelen hakeutumista esim. terveyskeskuksen psykologille tai oman paikkakunnan mielenterveysoimistoon.
Syömishäiriöistä kärsiville löytyy kyllä apua.
Kuitenkin ainoa toimiva parannuskeino BED:iin on säännöllinen & terveellinen ruokailu (pieniä annoksia parin tunnin välein) ja "laihduttamisen" lopettaminen, eli ei missään nimessä paastoamista/ liian vähäkalorisia dieettejä tms, jotka vain altistavat ahmimiskierteelle.
kuulun samaan ryhmään...painoa pitäisi pudottaa n.60 kg.
Eli kärsin sairaalloisesta ylipainosta.Tiedostan asian ja yritän sen eteen toimia.
En voi edes syyttää periytyvyyttä,sillä äitini on entinen malli ja nykyisinkin aivan uskomattomassa kunnossa.Isäni taas on ollut sm-tason urheilija
ja edelleen lähes tulkoon suomen parhaimmistoa.
Oln käynyt terveyskeskuksessa,mutta ei tuottanut tulosta.Psykiatrilla kävin myös,ei tulosta.
Nyt haluaisin kokeilla points plus-ohjelmaa painonvartijoilta,mutta en pysty maksamaan kirjekurssia.
Onko tietoa saako mistään kyseisiä pistetaulukoita ilmaiseksi?!
Kirjoitelkaa!Laihdutaan yhdessä!
Hei,
Painonvartijoiden pointseja ei saa mistään muualta kuin Painonvartijoista. Heillä on yksinoikeus siihen. Mutta suosittelen sinulle reipasta mieltä ja otetta laihdutukseen, mene seuraavaan painonvartijoiden kokoukseen lähimmälle paikkakunnalle, niin kuulet miten saat painosi putoamaan terveellisesti syömällä. Itse olen juuri pudottanut 13 kg 10:ssä viikossa. Olo on upea... Mutta kaikki laihduttaminen vaatii kovaa itsekuria ja kritiikkiä peilin edessä. Helppoa se ei ole, ei ollut ainakaan minulle. Välillä voi repsahtaa, mutta sitten pitää ottaa itseään kiinni niskasta ja jatkaa siitä mihin jäi. Atkinsit sun muut lentoemäntä dieetit joutaa roskiin, ne vasta epäterveellisiä ovat! Onnea laihdutukseen, nyt keväällä siihen on hyvät mahdollisuudet kun aurinkokin paistaa ja tekee kaiken lisäksi mieli lähteä ulos lenkille vaikka sauvakävelylle! Tsemppiä!!!
Onpa mukava, kun löytyi saman asian kanssa kamppailevia! Itsekin olen kokeillut painonvartijat, OA-ryhmät, VLCD:tja varmaan kaikki ihmedieetit, mitä vain löytyy.
Olen laihtunutkin, mutta en pysyvästi. Kiloja on tullut aina enemmän kuin mitä on pudonnut. Nyt en pysty enää "laihduttamaan". Kun yritän vähentää syömistä, tulee jotenkin kummallisen "hätääntynyt" olo. Ihan kuin elämä loppuisi, jos ei saa ahmia itseään sammuksiin.
Tämä on ihan sairasta, kyllä sen ymmärrän. Ja neuvot tyyliin "syö vähemmän ja liiku enemmän" ei auta. Ihan varmasti tiedän ravinto-opillisista asioista ainakin yhtä paljon kuin keskimäärin kuka tahansa, luulenpa, että enemmänkin. Mutta tämä sairaus ei johdukaan tiedon puutteesta.
Koko elämä pyörii syömisen, lihomisen, laihtumisen ja vaakan ympärillä. Vielä jokin aika sitten kävin joka aamu vaakalla, mutta nyt olen lopettanut sen. Täysin hyödytöntä, pahentaa vain olotilaa.
En pidä itsestäni tällaisena. Jotenkin tuntuu kuin olisin jossain piilossa näitten kilojen alla, mutta kuitenkin jotenkin turvassa. Tarvitsen joka päivä nämä ahmimiset, olen tullut niistä riippuvaiseksi.
Minua myös suututtaa kirjoittelut, että lihavat on huonommin koulutettuja kuin muut. Ei kai lihavuus ihmisestä tee oppimatonta. eiköhän koulutettuja ja kouluttamattomia löydy kaiken kokosista ja -näköisistä ihmisistä. Harvalla varmaan lihavuus tyhmyydestä johtuu.
Miten voisimme auttaa toisiamme? uskon, että tämä ajatustenvaihtokin voi olla terapeuttista, joten kirjoitelkaa tuntemuksistanne, niin pohditaan yhdessä.
ihan kirjoitat, kuin minun suullani, ajatukset kulkee samaa rataa!
Itse kapinoin sitä ajatusta vastaan, että olisin jotenkin vähempiarvoinen ihmisenä kilojeni takia, enkä todellakaan ole "laiska" ihminen joka makaa sohvalla päivät pitkät ja syö suklaata, hoidan lapseni ja perheen mielestäni mallikkaasti, ainut huono asia elämässäni on se, etten pysty kiloja karistamaan, paino heilahtelee edestakaisin n. 10 kg:n säteellä, joskus tippuu, vaikka en laihdutakkaan, joskus ei nouse, vaikka syön hirveästi. Viimeksi pointsailin n. 4 viikkoa íhan muutaman pisteen heitolla, mutta laihduin 2 kg sinä aikana, eli näillä kiloilla sanoisin, että hukkaan män koko kuukauden kidutus, ja auta armias, kun lopetin pistelaskun, ahmiminen meni tosiaan yli äyräiden.
Ulkoilu ja liikunta on tämän näköisenä suoritettava keskellä yötä pimeässä metsässä!!
Heräsin just päikkäreiltä, kun taas söin itseni sammuksiin. Olo on tympeä, tekisi mieli mennä takaisin unten maille, niin ei tarvitsis ajatella mitään.
Joku tuossa kirjoitti OA-ryhmistä, olen kokeillut sitäkin. Siellä on se ihmeelliinen "korkeampi voima", johon en saanut kosketusta. Yritin kyllä, mutta en koskaan tajunnut, mikä se on. Mulla on myös tapana ruveta tollaisissa ryhmissä jonkun muun "terapeutiksi", enkä sitten loppujen lopuksi jaksa sitä ja kaikki alkaa ottaa päähän. ja loppuu siihen.
Tuntuu, ette sellaisia keinoja olekaan, jotka tehoasisi minuun, tai sitten en kai halua. En tiedä. Olen tämän laihdutus-lihomisasian kanssa ihan sekaisin.
Kesä tulee pian. Sitten kun sinulla on pari viilloa vapaata, ota teltta, makuupussi ja muuta tarpeellista selkäreppuun, suunnista metsään mukanasi riittävä määrä vettä ja ruisleipää. Laske pari-kolme litraa vettä ja yksi kokonainen leipä päivää kohti. Samoile joka päivä kymmeniä kilometrejä. Kahden viikon samoilun jälkeen kuntosi on parempi ja painosi alhaisempi, jos yleensä siinä vaiheessa vielä olet hengissä. Jos olet, annan lisäohjeita.
että silleen!
Oliko kenties tarkoitettu vakavasti otettavaksi neuvoksi?
"Tuntuu, ette sellaisia keinoja olekaan, jotka tehoasisi minuun, tai sitten en kai halua"
Vaikuttaa jälkimmäiseltä. Sinulle on varmasti annettu hyviä ja ennen kaikkea toimivia neuvoja ja ohjeita (kuten mainitsemasi "syö vähemmän, liiku enemmän), mutta hyvistäkään neuvoista ei ole suuremmin apua, kun halu laihtumiseen puuttuu tyystin, kuten ilmeisesti myös päättäväisyys, motivaatio, pitkäjänteisyys, kärsivällisyys ja itsekuri.
Onnea matkaan kuitenkin. Toivottavasti vielä joskus pystyt verukkeiden, tekosyiden, valittamisen ja itsesäälissä rypemisen sijaan tekemään päätöksen laihtua ja pysymään päätöksessäsi.
Tuossa ylhäällä joku mainitsi että terveellisestä syömisestä olisi jo tarpeeksi tietoa. Valitettavasti vain meille syötetään median taholta ruuasta VÄÄRÄÄ tietoa. Myös painonvartijoiden dieetissä ruoka-aineiden suhteet ovat päin mäntyä ja hiilihydraateille herkät ihmiset joutuvat siellä kamalaan nälkäkidutukseen ja jojokierre on valmis.
Todellakin ON mahdollista, että syömiskohtaukset eivät johdu heikosta luonteesta ym. joista asiaa tuntemattomat usein lihavia syyttävät. Syömiskohtaukset voivat johtua myös verensokerin heittelystä, jolloin syömisen tarve vastaa alholistin viinantarvetta. Syömistä on PAKKO saada. Tämän huomaa parhaiten siitä, jos heti muutaman tunnin jälkeen ruokailusta tulee himoja saada jotain syötävää, makeaa. Varsinkin jos ruualla tai välipalaksi olet syönyt jotain nopeasti imeytyvää hiilihydraattia, perunaa, pastaa, leipää, banaania...
Jos tuntuu tutulta, kannattaa tutustua vähähiilihydraattisiin dietteihin, esim. atkinsiin. Itse olen ensimmäistä kertaa sitten lapsuuden vapaa paino-ongelmista. Keski vuoden ennenkuin opin uudet ruokailutavat, mutta en enää tunne olevani muita huonompi selkärangaton mässyttäjä kun tiedän mistä se johtui. Enkä koskaan enää tule olemaan paino-ongelmainen.
Jos ei jaksa tutustua mihinkään dieetteihin, voi käydä esim energynetin laskurilla (http://ffp.uku.fi/cgi-bin/energynet03/index.pl?language_id=1 linkki energiansaanti) laskemassa paljonko tuli syötyä. Sitten voi yrittää vaikka vain pari päivää syödä sillä tavalla, että kaloreita kertyy yli 1200 kcal ja hiilihydraatteja alle 150 g. Proteiinin määrää kannattaa lisätä, samoin rasvaa ei tarvitse pelätä, rasva EI lihota, toisin kuin meille väitetään usein mediassa.
Hurjasti tsemppiä teille kaikille!
Olikohan pipalla kuitenkan ihan oikeaa tietoa. Painonvartijoiden ohjeiden mukaan kuuluu syödä ruoka-aineympyrän mukaisesti. Jos näin tekee ja pysyy pointseissa syö taatusti riittävästi kasviksia ja maha on aina täynnä.
Ja sitten tuo väite ettei rasva lihota. Miten ihmeessä suomalaiset sitten ovat lihoneet? Pastaa ja perunaa syömälläkö?? Älkää hyvät ihmiset todellakaan uskoko kaikkea mitä mediassa kirjoitetaan!!
Oukki kirjoitti:
"Miten ihmeessä suomalaiset sitten ovat lihoneet? Pastaa ja perunaa syömälläkö??"
No nyt ollaan asian ytimessä, eli juuri kuten tuossa itse sanot!
Olet ihan oikeassa että ei kannata uskoa kaikkea mitä mediassa tai painonvartijoissa kerrotaan.
Vääränlainen ruokavalio on osasyyllinen suurimpaan osaan hyvinvointivaltioiden vitsauksista. Ja sitten ihmetellään kun ihmiset on entistä masentuneempia, lihavuus ja erilaiset syömishäiriöt lisääntyvät. Sydänsairaudet ja diabetes räjähtävät käsiin. Ja ratkaisu on lääkettä naamaan ja ihmiset laitoksiin... eikä edes mietitä mikä voisi olla syynä.
Rasvaa syödään vähemmän kuin ennen, valistuksen seurauksena, mutta yllättäen sairaudet vaan lisääntyvät. Sattumaako? Ei oo...
Toivottavasti ruokaympyrän lanseeraajat joskus ottavat vastuun keksinnöstään aiheutuneista seurauksista.
Ja jos oukki luulet että nälän pois pitämiseksi kaikilla riittää että maha on täynnä, sulla ei ole aavistustakaan siitä mistä alkuperäinen kirjoittaja kertoo. Hiilihydraattiriippuvainen voi vetää mahansa täyteen niin että paukkuu, mutta silti tunnin päästä on taas nälkä. Ja arvaapa tuleeko huono olo kun syö täyteen mahaan lisää?
Eli siis... Älkää hyvät ihmiset todellakaan uskoko kaikkea mitä mediassa kirjoitetaan!!
On muita yhtä läskejä. tervetuloa meille virtuaalikylään. Linkkisivulta löytyy jos jonkin moista vinkkiä laihduttamiseen.
Valitettavasti terveyskeskuksissa ei oteta syömishäiriötä vakavasti, jos siihen ei liity oksentelu. Eli vieläkään kaikki lääkärit eivät tiedä BED:sta. Vaikka toisaalta ihmisisähän ne lekuritkin on ja siispä ajattelevat kuin muutkin ihmiset. Olet lihava, olet tyhmä, olet ahne, olet laiska, et tiedä mikä lihottaa, sinulla on huono itsekuri...
http://personal.inet.fi/koti/lotina/index.htm
Tässä linkki Anonyymien Ongelmasyöjien sivustolle.
Kävin itse nuorempana sellaisessa ryhmässä, kun sairastin bulimiaa. Huomasin pian olevani ryhmän ainoa, joka oksensi kaiken syömänsä pois, joten se ryhmä voisi olla juuri 'pelkkiä ahmijoita' varten...
http://www.kolumbus.fi/oa/
Itse olen käyttänyt reilu kuukauden herbalifen tuotteita. On jäänyt yösyömiset ja kaikki muu turha mässäily pois. Kilojakin karisee jatkuvasti pois ja rasvaprosentti pienentynyt jo 4% ja lisää on luvassa. Pirteyttä on tullut myös todella paljon lisää ja muitakin vaivoja hävinnyt. Suosittelen todella kaikille jotka haluavat laihduttaa se meinaan toimii!!!
Hehhee. Tulihan se päivän vitsi!!
onnittelen! Muuttamalla asenteitani minäkin sain lähtemään ylimääräiset 20 kg.
Olin niin hurjassa kondiksessa, että -40 kg tarkoittaa vasta urakan puoliväliä. Vielä olisi toiset 30-40 kg jäljellä. Vasta sitten on onnittelujen aika :)
Nopeahko tahti (n. -10 kg/kk) on pitänyt motivaation hyvänä ja terveys (verenpaine, kolestroli) on jo nyt parantunut kohisten lähes normaalilukemiin, eikä olossa ja jaksamisessa ole muutenkaan ollut suuremmin moittimista.
Helppoa ja hauskaa tämä ei tietenkään aina ole, etenkin kun kuukaudesta toiseen "joutuu" kieltäytymään tutuista herkuista ja suurista annoksista, mutta viikottainen punnitus maanantaiaamuisin kyllä palkitsee.
Huh, on kyllä hurja vauhti! Kateeksi käy!! Minä kun olen onnistunut saamaan vain kilon kuussa pois.. Ja kun pudotettavaa on vielä monia kymmeniä kiloja, niin tarttis tässä pistää töpinäksi! Hiljaa tietty hyvä tulee, mutta mutta.. Mikä on pudotusvauhtisi salaisuus?? Syöt vähemmän ja liikut enemmän.. =)) Ei muuta kuin erinomaista jatkoa painonpudotukselle! Josko se minullakin lähtis nopeampaan laskuun, kun lukee tämänlaisia menestystarinoita. Kyllä toisten onnistuminen tsemppaa!
en lukenut edellisiä vastauksia, joten saattaa tulla samoja neuvoja.
liity painonvartijoihin! siellä saat tukea ja oikeaa tietoa. ryhmässä on helpompaa (muttei silti helppoa).
tee selvä päätös milloin aloitat, äläkä osta kotiin mitään herkkuja, vaan paljon kasviksia ja hedelmiä. hedelmät ovat hyviä karkinkorvikkeita kun ne ovat niin makeita.
kun tuntuu siltä, että voisit aloittaa liikunnan, kokeile useita, ja yritä löytää mieleisesi!
tsemppiä! p.s. voisitko kertoa tällä palstalla miten painonpudotus etenee?
Tulin juuri kaupasta viikonlopun ruokaostoksilta. En ostanut mitään makeita hyviä kuten pullaa, jätskiä, suklaata ym. vaan jätin ne päättäväisesti(?) kauppaan. Ajattelin, että täytyy aloittaa pienistä muutoksista syömisessä, muuten kaikki menee floppiin heti alkuunsa.
En tiedä mistä on tullut viimeisen vuoden sisällä ihan hirveä makean himo, mutta olen syönyt ensin suolaista ja sitten kauheat määrät kaikkea makeaa. Nyt päätin, että se on loppu. Syököön ne joku muu, ei ne lopu minun syömisellä, vaikka olen kuinka yrittänyt.
Toivon, että tämä on uusi alku. Kun pääsen makeanhimon vierareista, alan vähentää muita hiilihydraateja. Olen nimittäin oikea hiilariahmatti. Erityisesti pastaa kaikessa muodossa voisin syödä ämpärillisen ihan kevyesti.
Minulla vain ei oikein ole kärsivällisyyttä, vaan toivoisin, että olisi keino, että illalla nukkumaan fläsänä ja aamulla hoikkana ylös. e
Eihän sellaista ole, joten täytyy yrittää niitä keinoja, joita on käytettävissä.
Jospa tämä kerta olisi tie oppia syömään kuin ihmiset eli nälkäänsä. Tähän asti olen elänyt syödäkseni, mutta en todellakaan pidä itsestäni tällaisena.