Saako puoliso (avo- tai avio-) puuttua toisen rahan käyttöön? Meillä on ongelma. Nimittäin avovaimo tuhlaa suurimman osan tuloistaan eikä suoraan sanoen älyä laittaa kuin rippeet säästöön, hyvä jos niitäkään. Meillä on asunto- ja autovelkaa ja nämä ovat semmoiset kriteerit, joiden perusteella itse pistän puolet käteen jäävistä kk-tuloistani säästöön. Eli jos jotain sattuu. Olen koittanut puhua puolisolle tämän rahan käytöstä, mutta hän vain suuttuu ja sitten on riita päällä. Miten hänet saisi tajuamaan tilanteen vakavuuden?
raha-asioihin puuttuminen
sukan varressa
7720
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Siis tilanne on "vakava" millä tapaa? Lainanhoito sujuu, ja jää rahaa säästöönkin? Eiks se oo jo aika hyvällä
mallilla silloin? Pientä hienosäätöä siis vain...siis alkuperäinen kysymys: kaikista raha-asioista on PAKKO
pystyä neuvotella, jos saman katon alla asutaan.
Pystysittekö te sopia vaikkapa kiinteän summan, mitä molemmat laittaa säästöön automaattisesti palkasta, eli sen jälkeen, kun asuminen, ym.pakolliset on hoidettu, sitten laitetaan kiintee summa säästöön, ja se mitä jää, saa pistää menemään(ja se ei kuulu toiselle, mihin se menee..)...?
Kyllä raha- ja talousasiat ovat sellaisia, joihin täytyy suhtautua vakavasti. Tarkoitan tällä sitä, että huolellisesti lasketaan tulot ja menot, ettei vaan kävisi köpelösti. Pari kertaa on nimittäin käynyt, että ollaankin jouduttu etsimällä etsimään rahaa jotta saadaan laskut maksettua ja loppukuuksi ruokaa pöytään. Tästä ainakin minä otin opikseni ja pyrin välttämään samaa tilannetta. Avovaimo sen sijaan ei ollut asiasta moksiskaan.
Olemme sopineet yhteisten kulujen hoitoon tietyn summan, jonka molemmat lohkaisevat palkastaan. Ne mitä tuosta yhteissummasta jää jäljelle menevät säästöön. Mutta mikään huima summahan se ei ole. Tämän lisäksi olisikin hyvä, että molemmat laittaisimme vielä omiin säästöihimme rahaa, mutta tähän avovaimo ei pysty kun kaikki on törsätty. Hän ei kuulemma arvosta rahaa, mutta jos vaikka yllättävä remppa sattuu asunnossa, niin kyllä varmasti silloin oppii hänkin arvostamaan sitä rahaa. Jostainhan se on sitten revittävä! Ei yksistään minun säästöilläni pärjätä. Niin ja kotivakuutus on, jos joku kiinnittää siihen huomiota.
Kaikki ei haluu eikä osaa koko ajan miettiä että mikä vois mennä huomenna vikaan. Onhan se hyvä jos on jonkunlainen vararahasto pahan päivän varalle mutta kyllä tuollakin mun mielestä kannattaa olla joku raja eli ei vaan loputonta säästämistä, moni ihminen ei pysty näkemään siinä mitään mieltä.(eli esim. säästetään se tietty summa pankkiin ja sen jälkeen sitä täydennetään tarvittaessa mutta muuten ei tartte stressata) Musta sun touhusi kuulostaa jo vähän liioitellulta.
On hyvä myös miettiä naisesi rahan käyttöä. Eli onko teillä samanlaiset tulot (siis tietyn elämiskustannuksiin laitettavan osan jälkeen jääkö teille suurinpiirtein saman verran käyttörahaa, vai onko sinulla jo tässä vaiheessa enemmän kuin hänellä?) Mihin hän rahaansa käyttää? Naisella voi usein ihan perus itsestä huolehtimiseen katsottaviin tuotteisiin kulua huomattavasti enemmän kuin miehellä. Esim. meikit, kuukautistarvikkeet, e-pillerit, kampaaja jne. Ja yleisestihän naiset hankkivat vaatteitakin enemmän kuin miehet (vaikka ei ehkä tarvitsis, mutta on ihan normaalia)
Niin kauan kun hänen kuluttamisensa ei johda velkaantumiseen niin musta oh ihan ok käyttää niin paljon rahaa kuin haluaa. Suurin osa laskuista ja kuukausittaisista/vuosittaisista maksuistahan on vakioita eli tehkää ihan paperilla laskelma siihen paljonko menee rahaa mihinkin ja sitten miettikää sitä, mikä olis hyvä 'katastrofi summa' talteen pantavaksi. Kuitenkin musta myös sun pitäisi pystyä hyväksymään kumnppanisi erilaiset elintavat, jos ei nyt ihan holtittomaksi mene. Muista että hänelle on todennäköisesti yhtä vaikea ymmärtää sun halua säästää kuin sun on ymmärtää hänen tuhlausvimmaansa. :) Rauhallinen, ketään syyttelemätön keskustelu näin tärkeästä asiasta on kuitenkin pakko onnistua kahden yhdessä asuvan kohdalta.
Ihmiset käyttää rahaa erilailla. Ja naisilla kuluu naiseuteen rahaa aivan erilailla kuin miehillä.
Jos sinä haluat laittaa rahaa säästöön "pahanpäivän varalle", niin laita.
Jos taas puolisosi ei halua, niin anna olla laittamatta.
Mitäänhän täältä et mukaasi saa, kun koivet oikenee. Isäukko säästää kituutti koko elämänsä ja teki siitä valtavan murheen ja huolen ja ahdistavan stressin. Lopputulos: perintö rahansäästämistä kammoksuville lapsukaisille > annettiin palaa ja kerrankin nautittiin elämästä! Sori isäukko, mutta elämästä on nautittava silloin kun elää!
Naisen rahat ovat naiset rahoja ja miehen rahat ovat yhteisiä rahoja. Eli nainen tuhlaa rahansa miten haluaa, mies lyhentää lainaa ja säästää lapsille pesämunaa.
Myös maksamaan puolet lainoista jos asunto milempien nimissä niin oppii rahankäyttöä ja tulemaan toimeen niin että rahat riittävät seuraavaan tiliin saakka. Jos olette avoliitossa ja maksat vain asuntolainaa niin pidä omaisuus omissa nimissä jos vain sinä maksat niitä ja jso menet naimisiin niin avioehtoa tekemään ennen naimisiin menoa. On myös olemassa ihmisiä joilla raha polttaa limpakossa ja pankkitilillä ja on rahaa niin pitää päästä ostoksille koska on rahaa eikä osaa säästää ollenkaan jso haluaisi hankkia jotain isompaa talouteen.
Yhteistä asuntoa maksetaan yhdessä, sen hän sentään hoitaa. Tuotakin olen vähän funtsinut, että tulikohan tehtyä huonot kaupat kun omistamme 50-50. Jos olisin ostanut sen itselleni 100% tai edes 70-30, niin tiukan paikan tullen erokin voisi olla helpompaa. Jos niin kävisi, niin haluaisin jäädä asumaan siihen.
Mutta minä en vaan ymmärrä ihmistä, joka ei halua ymmärtää rahan päälle. Aina kun sitä on, niin se on saatava menemään tavalla tai toisella. Rahaa pitää kunnioittaa! Molemmat olemme vähävaraisesta perheestä, joissa vanhemmat tekivät selväksi rahan tärkeyden. Minulle se upposi kaaliin, mutta vaimokkeelleni selvästikään ei.