Mun ihannenainen on sellanen, joka ei katso mun ruumiin virheitä.
Mä en oo kaunis näky ilman paitaa. En siksi, että olisin lihava tai liian laiha, ennemmin olisin jompikumpi näistä. Mulla on paljon arpia, paljon. Ne näyttää pahalta, vaikka vähän onkin jo haalistuneet. En ota paitaa pois julkisilla paikoilla. Treenaan paljon ja mun kroppa on muuten hyvässä kunnossa. Olis kiva kävellä rannalla ja kerätä naisten katseita. Niin naivilta kun se kuulostaakin.
Yhden kerran, sen jälkeen kun sain nää arvet, oon seurustellessa ottanut paidan pois toisen nähden ja sitä en enää halua tehdä. Se ihminen meni vaikeeks ja tästä puhuminen oli sille asia jota se ei halunnu tehdä. Lopulta lähdettiin eri teille.
Mitä jos sun rintaan olis viilletty syvään, suomen kielen kauheimpia sanoja?
Mä en oo kaunis näky ilman paitaa. En siksi, että olisin lihava tai liian laiha, ennemmin olisin jompikumpi näistä. Mulla on paljon arpia, paljon. Ne näyttää pahalta, vaikka vähän onkin jo haalistuneet. En ota paitaa pois julkisilla paikoilla. Treenaan paljon ja mun kroppa on muuten hyvässä kunnossa. Olis kiva kävellä rannalla ja kerätä naisten katseita. Niin naivilta kun se kuulostaakin.
Yhden kerran, sen jälkeen kun sain nää arvet, oon seurustellessa ottanut paidan pois toisen nähden ja sitä en enää halua tehdä. Se ihminen meni vaikeeks ja tästä puhuminen oli sille asia jota se ei halunnu tehdä. Lopulta lähdettiin eri teille.
Mitä jos sun rintaan olis viilletty syvään, suomen kielen kauheimpia sanoja?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olitko "varottanu" tätä ihmistä ennen kuin otit paidan pois?
Jos kuvittelisin itseni tuohon tilanteeseen, niin arvet eivät varmaan järkyttäisi niin paljon, jos niistä olisi puhuttu. Tavallaan tietäisi vähän mitä odottaa.
Jos ihminen on muuten itselle sopiva, niin eipä siinä paljon arvet tai muut "kosmeettiset virheet" pitäisi haitata.
Oot kirjottanu kirosanoja rintaas? Miks ihmees :E
Ihmiset reagoivat tuollaisiin juttuihin eri tavoin. Jokaisella on siihen toki oikeutensakin, koska jokainen meistä varmaan osaa sanoa jotain, jota ei vain mielellään katselisi siinä kumppanissa tai jotain, joka ei miellytä omaa silmää. Jopa sinä.
(Ja vielä kysymys sulle: minulle jäi epäselväksi viestissäsi, mitä nämä arvet ovat. Ovatko ne leikkausarpia, venymisarpia (ns. raskausarpia), viiltelyarpia..?)
Mutta minä itse henkilökohtaisesti en voisi kuvitellakaan sanovani kenellekään heidän arvistaan tai muista ns. virheistään, koska minulla itselläni on virheitä kehossa myös. Ja, jos tämä henkilö (mieshenkilö) olisi minulle tärkeä ja tuntisin häneen vetoa, niin minua ei voisi vähempää hetkauttaa mitkään arvet. Jos viihdymme yhdessä, mies saa minut nauramaan ja jos hän kohtelee minua siten, kuin minua pitää kohdella, niin minä tahdon kohdella häntä hyvin myös. Oli hänellä arpia tai ei. Olen seurustellut pitkän suhteen (vajaa 3 vuotta) miehen kanssa, jonka selkä ja vatsa olivat täynnä arpia, koska hän oli runsaasti ylipainoinen. En silti välittänyt hänen arvistaan tai ylipainostaan, koska hän kohteli minua upeasti, rakasti minua ja tulimme hyvin toimeen. Koin hänet myös seksikkääksi mieheksi. Juttumme kaatui lopuksi hänen pettämiseensä, ei ulkonäköasioihin.
Itse olen pitkään taistellut oman kroppani kanssa, koska minulta löytyy pakaroista ja rinnoista hyvin selkeästi näkyviä venymisjälkiä. Olen aina ollut normaalipainoinen, en koskaan ylipainoinen, mutta pienikin painonnousu näkyy minun ohuella ihollani venyjälkinä. Ihoni on siis hyvin ohut ja olen periaatteessa kirjaimellisesti valkoinen, joten kaikki virheet näkyy tosi tarkkaan. Ihoni ei vain pysy pienessäkään painonnousussa mukana. Pitkään häpeilin itseäni, olin surullinen, koska pelkäsin ettei kukaan voisi pitää minua viehättävänä. Nyt olen kuitenkin löytänyt upean miehen, joka ei välitä venymisarvista kehossani, vaan rakastaa minua omana itenäni. Hän sanoo, että jokaisella on kehossa omat virheensä, hänellä myös, joten miksi ihmeessä hänellä olisi oikeus arvostella kehoani. Hän tuntuu rakastavan peppuani ja rintojani, vaikka ne vähän erilaiset onkin.. :) Aina tykkää silitellä ja tarttua!
Tämä tällaiset asiat ovat kaikki PÄÄN SISÄLTÄ kiinni, ei mistään muusta.
Olin väsynyt kirjottaessani ja jäi mainitsematta, että noi arvet on pahoinpitelyn seurausta.
Oon ajatellu, että jos ihmisen haluaa pahoinpidellä niin voiko enää ikävämpää tapaa keksiä, kun jättää sen ruumiiseen pysyvät jäljet, jotka vaikuttaa sen elämään ehkä hautaan asti.
ei ne arvet sinua miehenä varmasti muuta,että jos joku nyt ei sattumalta hyväksy niin se on hänen itsensä ongelma ei sinun, täydellistä vartaloa ei muuten löydy. minulla itsellä on raskausarpia monessa paikkaa, kuoppia reisissä. on vähän mahaa, joka ei treenaamallakaan kiinteydy, että olen hyväksynyt itseni. kai löytyy vielä joku joka rakastaa minua niin kuin olen. nauti elämästäsi.
Onpa erikoista, jos joku ihminen ei ymmärrä pahoinpitelyn jälkiä..! Eihän ne ole sinun syytäsi. Arvet eivät varmaan ole kaunista katseltavaa, mutta ei tuollaisen asian pitäisi suhdetta katkaista, jos homma toimii henkisellä tasolla. Vai mitä mieltä muut naiset olette?
Itselläni on useita leikkausjälkiä keskivartalossa, niistä suurin osa tullut viimeisen vuoden sisään, jona aikana en ole ollut sängyssä naisen kanssa.
Tuli aika surullinen olo tätä aloitustasi lukiessa. En ole muutenkaan naisten silmissä mitenkään haluttu mies, ja ilmeisesti on siis odotettavissa, että jos sattuisin naisen löytämään ja sänkyyn asti pääsemään, niin leikkausarpiin sekin sitten viimeistään kaatuisi.
Naiset eivät voi ilmeisesti hyväksyä miehiltään pieniäkään virheitä, vaikka miehen tulee suhtautua myötätuntoisesti kaikkiin naisen ongelmiin ja puutteisiin.
En voi vertailla omia ja sun tilannetta, mutta itselleni leikkausjäljet on ymmärrettävissä. Naiset on yllättävän anteeksantavaisia miehelle, kunhan pitää perushygieniastaan huolta. Naiset joita olen tapaillut tuntuivat enemmän hakevan hyvää luonnetta ja vahvaa, itsenäistä miestä. En tiedä mahdoinko sitten olla sitä kun aina on ero tullut.
Yhdellä ystävällä on sydänleikkauksen jäljiltä rintakehä napaan asti avattua ja arvesta huolimatta elämä sujuu. Älä stressaa. Vaikka miten koitin selittää omia arpia vastapuoli ajatteli, että niihin liittyy jotain hämärää. Elämäntilanne oli siihen aikaan vähän sen mallinen, että en voi häntä syyttää. Olin työtön ja tein keikkahommia pimeesti. En tosin muuten mikään hämärämies, mutta tulojen kanssa pidin matalaa profiilia. Ehkä ne hommat vaikutti epäilyttävältä naisen silmään ja nää arvet kun vielä lisäsin pakkaan, niin ajatteli, että olin varmasti tehny jotain miks näin oli tapahtunu. Siitä uskon eron johtuneen.
Kyllähän tuolla on naisia jotka varmasti minutkin ottais, mutta oon vähän vastahankaan ollu. En jaksais mitään parisuhde kiemuroita, vähän lämpöä vaan. Joku jonka kanssa vaan olla.