Neljän vuoden parisuhteen aikana olemme eronneet useita kertoja miehen pettämisen takia. Kyseessä on aina ollut sama nainen ja joka kerta mukana myös alkoholi. Naisen luo mennään ryyppäämään ja sitten yksi asia johtaa toiseen jne.
Mies kuitenkin tempaustensa jälkeen anelee armoa ja pyytelee anteeksi, lupaa ettei niin enää tapahdu, lahjoo ja vannoo rakkauttaan. Tiedän ettei tämä nainen merkitse hänelle juuri mitään mutta en käsitä mikä sinne aina kännipäissään vetää.
Olen sortunut ottamaan hänet takaisin osin siksi että normaalioloissa hän on erittäin hyvä kumppani ja meillä menee hyvin. Nyt tämän viimeisen eromme jälkeen palasimme jälleen yhteen, olimme erossa yli puoli vuotta ja sovimme ehdot suhteen jatkamiselle. Sanoin etten enää tule hyväksymään ja antamaan anteeksi, se on kerrasta poikki jos pettämistä tapahtuu. Puoli vuotta meni hyvin kunnes mies meni taas tämän saman naisen luo ja jäi kiinni teostaan. Nyt ollaan taas katuvaisia ja anellaan ja luvataan yms. En ole antanut enää periksi mutta minua kalvaa syvästi oma tyhmyyteni, miksi luotin ja uskoin kaikkien näiden temppujen jälkeen. En pysty nukkumaan, syömään, enkä halua liikkua ohmisten ilmoilla. Tunnen olevani syvästi masentunut.
Olen jo aikuinen nainen ja uuden kumppanin etsiminen ja alusta aloittaminen tuntuu raskaalta, olin toivonut saavani vanheta yhden ihmisen kanssa kaikessa rauhassa. Olen ihan kaunis nainen ja tiedän että löytäisin jonkun mutta en jaksa enää etsiä.
Minua ihmetyttää miehet jotka pettävät ja sitten ruikuttavat loputtomiin perään, miksi helvetissä pettää jos kuitenkin haluaa olla sen oman kumppaninsa kanssa.
Nyt olen taas pisteessä nolla ja täysin tyhjä sisältä, mikä minut elvyttäisi elämään takaisin?
Mies kuitenkin tempaustensa jälkeen anelee armoa ja pyytelee anteeksi, lupaa ettei niin enää tapahdu, lahjoo ja vannoo rakkauttaan. Tiedän ettei tämä nainen merkitse hänelle juuri mitään mutta en käsitä mikä sinne aina kännipäissään vetää.
Olen sortunut ottamaan hänet takaisin osin siksi että normaalioloissa hän on erittäin hyvä kumppani ja meillä menee hyvin. Nyt tämän viimeisen eromme jälkeen palasimme jälleen yhteen, olimme erossa yli puoli vuotta ja sovimme ehdot suhteen jatkamiselle. Sanoin etten enää tule hyväksymään ja antamaan anteeksi, se on kerrasta poikki jos pettämistä tapahtuu. Puoli vuotta meni hyvin kunnes mies meni taas tämän saman naisen luo ja jäi kiinni teostaan. Nyt ollaan taas katuvaisia ja anellaan ja luvataan yms. En ole antanut enää periksi mutta minua kalvaa syvästi oma tyhmyyteni, miksi luotin ja uskoin kaikkien näiden temppujen jälkeen. En pysty nukkumaan, syömään, enkä halua liikkua ohmisten ilmoilla. Tunnen olevani syvästi masentunut.
Olen jo aikuinen nainen ja uuden kumppanin etsiminen ja alusta aloittaminen tuntuu raskaalta, olin toivonut saavani vanheta yhden ihmisen kanssa kaikessa rauhassa. Olen ihan kaunis nainen ja tiedän että löytäisin jonkun mutta en jaksa enää etsiä.
Minua ihmetyttää miehet jotka pettävät ja sitten ruikuttavat loputtomiin perään, miksi helvetissä pettää jos kuitenkin haluaa olla sen oman kumppaninsa kanssa.
Nyt olen taas pisteessä nolla ja täysin tyhjä sisältä, mikä minut elvyttäisi elämään takaisin?
Vastaukset 5
Vanhimmat
pettämisten suhteen koko elämän ajan,jos en sitä itse tee en myöskään hyväksy sitä puolisolta. Arvosta itseäsi ja eroa petturista,ei tule parantamaan tapojaan. Luottamus kun on suhteesta menny.
Miehes ei ARVOSTA sinua tarpeeksi.
että vaikka välillä vieraissa käykin, niin hänen vakuuttelunsa ja anteeksipyyntönsä saavat sinut aina ottamaan hänet takaisin... Niin yksinkertaista se: mies luottaa siihen, että sinä rakastat ja annat anteeksi kerta toisensa jälkeen - olethan sen jo tehnyt eräänkin kerran. Alkuun varmasti tarkoittikin, mitä sanoi, mutta kun on huomannut, ettet sinä häntä lemppaa, miksei sitten sekä söisi että säästäisi...
Karua, mutta totta. Rakastaa omalla tavallaan sinua - muttei kunnioita pätkän vertaa. Keskinäinen kunnioitus ja luottamus ovat ovat tärkeitä peruspilareita parisuhteessa - jaksatko oikeasti elää loppuikäsi ihmisen sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa sinulla ei näitä ole?
Itse olin muutama vuosi sitten samantapaisessa tilanteessa, mutta heräsin vihdoin huomaamaan tosiasiat ja mies sai mennä. Uutta parisuhdetta minulla ei ole, mutta parempi näin kuin kehnon kumppanin kanssa!
että annat joka kerran anteeksi ja otat herran takaisin. Ei hänen tarvitse olla sinulle uskollinen.
Selkärankaa nyt vaan ja itsekunnioitusta. Miehesi ei todellakaan arvosta sinua. Hän voi tehdä mitä vaan ja sinä otat hänet aina takaisin. Siihen se sun miehes luottaa. Jos jatkat, elät elämäsi onnettomana. Kenkää tuollaiselle. Kerää voimia ja uusi mies sinut elvyttää takaisin elämään.
Oletkos kuullut, että tyhmyydestä sakotetaan. Haha!