Tässä minun tarinani. Aloitin syksyllä uuden harrastuksen ja tutustuin siellä todella mukavaan tyttöön. Tyttö oli harrastanut lajia vähän pidempään ja oli tosi huolehtivainen minua kohtaan. Hän oli ja on edelleen tosi mukava minua kohtaan. Tyttö on tosi kiltti, söpö, nätti ja urheilullinen. Hän on kiinnostunut samoista asioista. Minä sitten ihastuin häneen ja tuntui hetken aikaa siltä, että ehkä nyt vihdoinkin minun kohdalleni osuu tyttö, jonka kanssa voisi syntyä seurustelusuhde.
Siinä sitten tutustuttiin pikkuhiljaa. Viikko sitten tämä tyttö lisäsi minut Facebook kaveriksi ja kävi ilmi, että hän seurustelee. En usko, että hän on tahallaan pimittänyt seurusteluaan. Emme tunne vielä kovin hyvin ja eikä hän tiedä, että olen ihastunut häneen tai mistä minä tiedän onko hän huomannut ihastumiseni. Näen häntä kerran kaksi viikossa. Kun näemme pystyn olemaan ihan normaalisti, mutta silti sisimmässäni tuntuu kuin puukko kääntyisi sydämmessäni. Ajattelen tyttöä vähän väliä ja olen edelleenkin korviani myöten ihastunut.
En ole koskaan seurustellut. Ihastunut olen ollut muutaman kerran tässä muutaman vuoden aikana. Ihastumiset ovat olleet yksipuolisia. Yksi tosin oli varattu ja olemme kavereita. Ei aikaisempien ihastusten kohdalla ole tuntunut näin pahalta. Mikä avuksi vai onko se niin, että vain aika auttaa? MIten lievittää tuskaa, kun huomaa, ettei voi toista saada "omakseen". Onko mitään järkeä yrittää saada hänestä hyvä kaveri enemmän siis kuin koulukaveri? Voivatko tyttö ja poika olla hyviä ystäviä, jotka tapailevat muutenkin kuin harrastusten parissa? Miten voisi ottaa asian esille, että haluaisi olla enemmän tekemisissä? Minulla ei noita oikeita kavereita liikaa ole.
Siinä sitten tutustuttiin pikkuhiljaa. Viikko sitten tämä tyttö lisäsi minut Facebook kaveriksi ja kävi ilmi, että hän seurustelee. En usko, että hän on tahallaan pimittänyt seurusteluaan. Emme tunne vielä kovin hyvin ja eikä hän tiedä, että olen ihastunut häneen tai mistä minä tiedän onko hän huomannut ihastumiseni. Näen häntä kerran kaksi viikossa. Kun näemme pystyn olemaan ihan normaalisti, mutta silti sisimmässäni tuntuu kuin puukko kääntyisi sydämmessäni. Ajattelen tyttöä vähän väliä ja olen edelleenkin korviani myöten ihastunut.
En ole koskaan seurustellut. Ihastunut olen ollut muutaman kerran tässä muutaman vuoden aikana. Ihastumiset ovat olleet yksipuolisia. Yksi tosin oli varattu ja olemme kavereita. Ei aikaisempien ihastusten kohdalla ole tuntunut näin pahalta. Mikä avuksi vai onko se niin, että vain aika auttaa? MIten lievittää tuskaa, kun huomaa, ettei voi toista saada "omakseen". Onko mitään järkeä yrittää saada hänestä hyvä kaveri enemmän siis kuin koulukaveri? Voivatko tyttö ja poika olla hyviä ystäviä, jotka tapailevat muutenkin kuin harrastusten parissa? Miten voisi ottaa asian esille, että haluaisi olla enemmän tekemisissä? Minulla ei noita oikeita kavereita liikaa ole.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ensinnäkin tekisi hyvää ettet olisi noin paljon tekemisissä hänen kanssaan koska olet ihastunut häneen ja hän on varattu.
Se voi olla tietysti eritoten tuskallista jos et aiemmin ole seurustellut.
Suosittelisin että ottaisit etäisyyttä hieman tyttöön missaamalla tuota harrastusta jne sekä olematta yhteydessä facebookissa. Tämän jälkeen kun ihastuksesi on hieman hellittänyt ja sinä olet aloittanut katselemaan muita tyttöjä sekä teroittanut mieleesi että hän on varattu ja ei ole kiinnostunut sinusta niin voit pyytää häntä kaveriksi vaikka kahville jne.
Huomioisin nyt ettei hän välttämättä suostu kahville koska on varattu. Minulla on naisia kavereita/ystävinä jotka varattuina eivät lähde mihinkään toisen miespuolisen kanssa. Niin se vain toimii.
Aika toki auttaa mutta se mikä ajassa auttaa on yleensä se että tulee muita kokemuksia, uusia ihmisiä, asioita jne. jotka saavat ihastuksen muuntumaan.
Turhaan todella kidutat itseäsi tuollla puukonkääntämisellä vaan rohkeasti teet jotain muuta sekä olet hänestä erillään.
Kuitenkin kannattaa eritoten muistaa ettei hän ole ainut tyttö maailmassa ja tämä ei ollut ainoa mahdollisuutesi. Jatkossa ehkä opit hieman hillitsemään itseäsi ennen kuin ihastut täysin.