Räminäpurkki, hui hirvitys!

Ai, siltä Vilanderiltako se idea on? Jo kirjan nimi "koiranKORJAUSkirja" antaa vihjettä miten siinä koiraan suhtaudutaan. Se on aina vaikuttanut vastenmieliseltä enkä ole halunnut siihen edes tutustua. Koira on eläin eikä esine.
Nyt kun tiedän tuon hirveän koulutusmetodin olevan häneltä en todellakaan koskaan tule lukemaan Vilanderia, Tuire Kaimiota sen sijaan kyllä. T.K. vaikuttaa humaanilta ja ymmärtävän koiria eläiminä.

marisa1 kirjoitti:

Ai, siltä Vilanderiltako se idea on? Jo kirjan nimi "koiranKORJAUSkirja" antaa vihjettä miten siinä koiraan suhtaudutaan. Se on aina vaikuttanut vastenmieliseltä enkä ole halunnut siihen edes tutustua. Koira on eläin eikä esine.
Nyt kun tiedän tuon hirveän koulutusmetodin olevan häneltä en todellakaan koskaan tule lukemaan Vilanderia, Tuire Kaimiota sen sijaan kyllä. T.K. vaikuttaa humaanilta ja ymmärtävän koiria eläiminä.

Lue lisää

osannut, oli vain ottanut käyttöön :( Missään tapauksessa ei sovi kaikille koirille ja PITÄÄ tietää miten sen kanssa toimia.

marisa1 kirjoitti:

Ai, siltä Vilanderiltako se idea on? Jo kirjan nimi "koiranKORJAUSkirja" antaa vihjettä miten siinä koiraan suhtaudutaan. Se on aina vaikuttanut vastenmieliseltä enkä ole halunnut siihen edes tutustua. Koira on eläin eikä esine.
Nyt kun tiedän tuon hirveän koulutusmetodin olevan häneltä en todellakaan koskaan tule lukemaan Vilanderia, Tuire Kaimiota sen sijaan kyllä. T.K. vaikuttaa humaanilta ja ymmärtävän koiria eläiminä.

Lue lisää

siitä Kaimiosta huolimatta kannattaa Koirankorjauskirjaan tutustua, eikä uskoa kaikkea sontaa, mitä täällä kirjoitetaan. Ehkä kirjan nimi on huumoria. Ainakin itse kirjassa sitä on. Ja sitähän koiranomistajuus vaatii paljon.

marisa1 kirjoitti:

Ai, siltä Vilanderiltako se idea on? Jo kirjan nimi "koiranKORJAUSkirja" antaa vihjettä miten siinä koiraan suhtaudutaan. Se on aina vaikuttanut vastenmieliseltä enkä ole halunnut siihen edes tutustua. Koira on eläin eikä esine.
Nyt kun tiedän tuon hirveän koulutusmetodin olevan häneltä en todellakaan koskaan tule lukemaan Vilanderia, Tuire Kaimiota sen sijaan kyllä. T.K. vaikuttaa humaanilta ja ymmärtävän koiria eläiminä.

Lue lisää

Molempien henkilöiden kirjoja lukeneena, nimenomaan Kaimio pitää koiraa "koneena" jonka käyttäytymiseen vaikuttavat pelkästään välittömät ulkoiset ärsykkeet eikä koiraa ohjaavan ihmisen persoonalla ole vaikutusta koiran käyttäytymiseen (ts. laumahierarkian kieltäminen). Vilanderin mukaan koiran ja ihmisen suhde on paljon syvempi kuin pelkkä "vihjesana-toiminta-makupala"-suhde. Kaimion mielestähän koiraa ei saisi kieltää, vaan ohjata makupalojen avulla oikeaan käyttäytymiseen. Mutta ei emokoirakaan ohjaa pentuja palkkioilla lopettamaan esim. liiallista riehumista, vaan kyllä emo ärähtämällä vaatii pentuja lopettamaan. Tähän emokoiran ärähtämisen simulointiin perustuu myös "kolinapurkki", jota tässä mainitussa tapauksessa ei olisi tarvinnut/saanut käyttää lainkaan ( koira ei todennäköisesti edes rähissyt, jos kerran vastaantulija pystyi olemaan niin omissa ajatuksissa että säikähti purkkia).

bossinp kirjoitti:

Molempien henkilöiden kirjoja lukeneena, nimenomaan Kaimio pitää koiraa "koneena" jonka käyttäytymiseen vaikuttavat pelkästään välittömät ulkoiset ärsykkeet eikä koiraa ohjaavan ihmisen persoonalla ole vaikutusta koiran käyttäytymiseen (ts. laumahierarkian kieltäminen). Vilanderin mukaan koiran ja ihmisen suhde on paljon syvempi kuin pelkkä "vihjesana-toiminta-makupala"-suhde. Kaimion mielestähän koiraa ei saisi kieltää, vaan ohjata makupalojen avulla oikeaan käyttäytymiseen. Mutta ei emokoirakaan ohjaa pentuja palkkioilla lopettamaan esim. liiallista riehumista, vaan kyllä emo ärähtämällä vaatii pentuja lopettamaan. Tähän emokoiran ärähtämisen simulointiin perustuu myös "kolinapurkki", jota tässä mainitussa tapauksessa ei olisi tarvinnut/saanut käyttää lainkaan ( koira ei todennäköisesti edes rähissyt, jos kerran vastaantulija pystyi olemaan niin omissa ajatuksissa että säikähti purkkia).

Lue lisää

Ottaen huomioon,Kaimion työn,niin eiköhän hän perusta ajatuksensa lähinnä kuitenkin rodunomaiseen lajien käyttäytymiseen,nimenomaan eläinten kouluttaja kun on...
Ihminen,joka pystyy eläimiä,ja vielä vieraita kouluttamaan hyvinkin erilaisiin tilanteisiin ja juttuihin,täytyy tietää jo jotain lajien käyttäytymisestä aika hyvin.

Itse asiassa miten kukakin toimii,on oleellista SE,että tietää mitä tekee ja hallitsee sen.
Tuosta kieltämisestä en sano mitään,mutta täytyypä lukea Kaimion kirjat uudelleen,kun ei ole muistikuvaa.
Tosin yleensähän hän perustaa pitkälti positiiviseen kulutukseen ja hyvään motivointiin.

Viimekädessähän ei voi verrata ihmisen käsittelyä koiraan ja koiran koiraan,koska on niin eri lajeista kyse.
Koirat kun kommunikoi keskenään niin monella tavalla,ja perus tulee jo geeneistä,että niiden keskenäinen ymmärtäminen ja sen perus tulee paljon enemmän luonnostaan,kuin suhteessa ihmiseen.

Niin ja tuohon emokoiran ärähtämiseen,voisipa sitten sanoa,että löytyypähän sitten "koulukuntia" sieltä koirienkin sisältä ;) Eipä ne kaikki emot pahemmin ärähtele pennuille.On nääs niitä hyvinkin taitavia koirankielen käyttäjiä,jotka perustaa käytöksensä pitkälti rauhittaviin eleisiin,eikä tarvi ns."kolinapurkkeja".
Vähän niinkuin ihmisissäkin...

Ai niin,vielä kolinapurkista.Tuohon on vanha keksintö,vastaava kuin heittoketju.Alkuperäinen idea on ollut,että koira ei tiedä mikä sen hätkähdyttää ja mistä se tulee.Joten ei sitä pahemmin voi verrata emon rankaisuun.Myöskin jos verrataan tässäkin ihmisen suhteessa koiraan ja koira koiraan,niin harvemmin koira käyttää toista koiraa kohtaa mitään välinettä...

marisa1 kirjoitti:

Ai, siltä Vilanderiltako se idea on? Jo kirjan nimi "koiranKORJAUSkirja" antaa vihjettä miten siinä koiraan suhtaudutaan. Se on aina vaikuttanut vastenmieliseltä enkä ole halunnut siihen edes tutustua. Koira on eläin eikä esine.
Nyt kun tiedän tuon hirveän koulutusmetodin olevan häneltä en todellakaan koskaan tule lukemaan Vilanderia, Tuire Kaimiota sen sijaan kyllä. T.K. vaikuttaa humaanilta ja ymmärtävän koiria eläiminä.

Lue lisää

kirjassa ei ole läheskään kaikkea mitä mies oikeasti harrasti, uupuu paljon sitä ^^suurta tietämystä^^ ja koiranlukutaitoa.

molossi kirjoitti:

Ottaen huomioon,Kaimion työn,niin eiköhän hän perusta ajatuksensa lähinnä kuitenkin rodunomaiseen lajien käyttäytymiseen,nimenomaan eläinten kouluttaja kun on...
Ihminen,joka pystyy eläimiä,ja vielä vieraita kouluttamaan hyvinkin erilaisiin tilanteisiin ja juttuihin,täytyy tietää jo jotain lajien käyttäytymisestä aika hyvin.

Itse asiassa miten kukakin toimii,on oleellista SE,että tietää mitä tekee ja hallitsee sen.
Tuosta kieltämisestä en sano mitään,mutta täytyypä lukea Kaimion kirjat uudelleen,kun ei ole muistikuvaa.
Tosin yleensähän hän perustaa pitkälti positiiviseen kulutukseen ja hyvään motivointiin.

Viimekädessähän ei voi verrata ihmisen käsittelyä koiraan ja koiran koiraan,koska on niin eri lajeista kyse.
Koirat kun kommunikoi keskenään niin monella tavalla,ja perus tulee jo geeneistä,että niiden keskenäinen ymmärtäminen ja sen perus tulee paljon enemmän luonnostaan,kuin suhteessa ihmiseen.

Niin ja tuohon emokoiran ärähtämiseen,voisipa sitten sanoa,että löytyypähän sitten "koulukuntia" sieltä koirienkin sisältä ;) Eipä ne kaikki emot pahemmin ärähtele pennuille.On nääs niitä hyvinkin taitavia koirankielen käyttäjiä,jotka perustaa käytöksensä pitkälti rauhittaviin eleisiin,eikä tarvi ns."kolinapurkkeja".
Vähän niinkuin ihmisissäkin...

Ai niin,vielä kolinapurkista.Tuohon on vanha keksintö,vastaava kuin heittoketju.Alkuperäinen idea on ollut,että koira ei tiedä mikä sen hätkähdyttää ja mistä se tulee.Joten ei sitä pahemmin voi verrata emon rankaisuun.Myöskin jos verrataan tässäkin ihmisen suhteessa koiraan ja koira koiraan,niin harvemmin koira käyttää toista koiraa kohtaa mitään välinettä...

Lue lisää

Ainakin Kaimion Pennun kasvatus-kirjassa käsiteltävä eläin on aivan eri eläinlajia kuin meillä asuva koiraeläin. Kirjan eläin on fyysisesti ja henkisesti niin hauras, että ei kestä juuri mitään fyysistä rasitusta ja saa elinikäiset traumat jos sattuu vähän kovemmalla äänellä kieltämään. Eläin ei myöskään tee eikä opi mitään ilman makupaloja. Kirjassa myös kiistetään koiran ja ihmisen välisen laumahierarkian olemassaolo, joten vihjesanan oppinut koira reagoi nimenomaan vihjesanaan riippumatta kuka sen sanoo ( olisi muuten hauska nähdä miten rikollinen saa poliisikoiran istumaan vihjesanan avulla).

bossinr kirjoitti:

Ainakin Kaimion Pennun kasvatus-kirjassa käsiteltävä eläin on aivan eri eläinlajia kuin meillä asuva koiraeläin. Kirjan eläin on fyysisesti ja henkisesti niin hauras, että ei kestä juuri mitään fyysistä rasitusta ja saa elinikäiset traumat jos sattuu vähän kovemmalla äänellä kieltämään. Eläin ei myöskään tee eikä opi mitään ilman makupaloja. Kirjassa myös kiistetään koiran ja ihmisen välisen laumahierarkian olemassaolo, joten vihjesanan oppinut koira reagoi nimenomaan vihjesanaan riippumatta kuka sen sanoo ( olisi muuten hauska nähdä miten rikollinen saa poliisikoiran istumaan vihjesanan avulla).

Lue lisää

Näin juurikin. Kaimiolla on muutama hyvä pointti mutta just esmes se että koira reagoi siihen sanaan, eikä siihen kuka sen sanoo on kyllä niin tuulesta temmattu ku olla ja voi. Oma koirani ei tottele ketään muuta kuin minua, ei vaikka toisella henkilöllä olisi nameja tms koirani herkkua ja kuinka sanoisi istu, maahan yms, ei riipu myöskään henkilön äänensävystä.

bossinr kirjoitti:

Ainakin Kaimion Pennun kasvatus-kirjassa käsiteltävä eläin on aivan eri eläinlajia kuin meillä asuva koiraeläin. Kirjan eläin on fyysisesti ja henkisesti niin hauras, että ei kestä juuri mitään fyysistä rasitusta ja saa elinikäiset traumat jos sattuu vähän kovemmalla äänellä kieltämään. Eläin ei myöskään tee eikä opi mitään ilman makupaloja. Kirjassa myös kiistetään koiran ja ihmisen välisen laumahierarkian olemassaolo, joten vihjesanan oppinut koira reagoi nimenomaan vihjesanaan riippumatta kuka sen sanoo ( olisi muuten hauska nähdä miten rikollinen saa poliisikoiran istumaan vihjesanan avulla).

Lue lisää

Täytyypä tosiaan lainata opus kirjastosta,kun en tarkalleen muista miten siinä lukee,joten kirjasta puhuttaessa en ihan mielipiteitäni,ainakaan vielä,tähän laita.
Hänen toisessa kirjassahan syvennytään vietteihin enemmänkin,joka vähemmässä määrin antaa kuvaa siitä,että koiran toiminta perustuu pelkkään välineen käyttöön,opetettaessakaan...

Koiran ja ihmisen välinen laumahierarkia onkin sitten mielenkiintoisempi juttu.Siitähän ollaankin jo hyvinkin monenmoista mieltä.Onko ylipäätään sellaista suhteessa ihminen-koira,vai onko se esim.keinotekoisesti luotua.Tai miten kukin sen käsittää...

marisa1 kirjoitti:

Ai, siltä Vilanderiltako se idea on? Jo kirjan nimi "koiranKORJAUSkirja" antaa vihjettä miten siinä koiraan suhtaudutaan. Se on aina vaikuttanut vastenmieliseltä enkä ole halunnut siihen edes tutustua. Koira on eläin eikä esine.
Nyt kun tiedän tuon hirveän koulutusmetodin olevan häneltä en todellakaan koskaan tule lukemaan Vilanderia, Tuire Kaimiota sen sijaan kyllä. T.K. vaikuttaa humaanilta ja ymmärtävän koiria eläiminä.

Lue lisää

Typerä asenne arvostella Vilanderia kovin sanoin, jos ei ole edes kirjaa lukenut... Oma filosofiani on lukea kaikki mahdolliset kirjat, niin Kaimiot kuin Vilanderitkin, käydä luennoilla, ja tutustua mahdollisimman monenlaisiin koirankasvatus/koulutus oppeihin. En usko kenenkään metodeihin sellaisenaan, vaan valitsen "rusinat pullasta". Eli toisin sanoen käytän niitä oppeja jotka sopivat kulloisellekin koirayksilölle.

Minusta on väärin ja tyhmää alkaa noudattamaan orjallisesti mitään tiettyä kaavaa koiran koulutuksessa, vaan valita metodit aina koulutettavan yksilön mukaan. Tämänhetkisiin koiriini ei tarvitse kolinapurkkia käyttää, mutta ymmärrän, että tietyt koirat sitä voi tarvita, enkä missään nimessä tuomitse sen käyttöä, kunhan kouluttaja tietää 100% varmasti mitä tekee.

kuumo kirjoitti:

Typerä asenne arvostella Vilanderia kovin sanoin, jos ei ole edes kirjaa lukenut... Oma filosofiani on lukea kaikki mahdolliset kirjat, niin Kaimiot kuin Vilanderitkin, käydä luennoilla, ja tutustua mahdollisimman monenlaisiin koirankasvatus/koulutus oppeihin. En usko kenenkään metodeihin sellaisenaan, vaan valitsen "rusinat pullasta". Eli toisin sanoen käytän niitä oppeja jotka sopivat kulloisellekin koirayksilölle.

Minusta on väärin ja tyhmää alkaa noudattamaan orjallisesti mitään tiettyä kaavaa koiran koulutuksessa, vaan valita metodit aina koulutettavan yksilön mukaan. Tämänhetkisiin koiriini ei tarvitse kolinapurkkia käyttää, mutta ymmärrän, että tietyt koirat sitä voi tarvita, enkä missään nimessä tuomitse sen käyttöä, kunhan kouluttaja tietää 100% varmasti mitä tekee.

Lue lisää

samaa mieltä.

Sakemaanikko kirjoitti:

samaa mieltä.

Kuin myös.

molossi kirjoitti:

Ottaen huomioon,Kaimion työn,niin eiköhän hän perusta ajatuksensa lähinnä kuitenkin rodunomaiseen lajien käyttäytymiseen,nimenomaan eläinten kouluttaja kun on...
Ihminen,joka pystyy eläimiä,ja vielä vieraita kouluttamaan hyvinkin erilaisiin tilanteisiin ja juttuihin,täytyy tietää jo jotain lajien käyttäytymisestä aika hyvin.

Itse asiassa miten kukakin toimii,on oleellista SE,että tietää mitä tekee ja hallitsee sen.
Tuosta kieltämisestä en sano mitään,mutta täytyypä lukea Kaimion kirjat uudelleen,kun ei ole muistikuvaa.
Tosin yleensähän hän perustaa pitkälti positiiviseen kulutukseen ja hyvään motivointiin.

Viimekädessähän ei voi verrata ihmisen käsittelyä koiraan ja koiran koiraan,koska on niin eri lajeista kyse.
Koirat kun kommunikoi keskenään niin monella tavalla,ja perus tulee jo geeneistä,että niiden keskenäinen ymmärtäminen ja sen perus tulee paljon enemmän luonnostaan,kuin suhteessa ihmiseen.

Niin ja tuohon emokoiran ärähtämiseen,voisipa sitten sanoa,että löytyypähän sitten "koulukuntia" sieltä koirienkin sisältä ;) Eipä ne kaikki emot pahemmin ärähtele pennuille.On nääs niitä hyvinkin taitavia koirankielen käyttäjiä,jotka perustaa käytöksensä pitkälti rauhittaviin eleisiin,eikä tarvi ns."kolinapurkkeja".
Vähän niinkuin ihmisissäkin...

Ai niin,vielä kolinapurkista.Tuohon on vanha keksintö,vastaava kuin heittoketju.Alkuperäinen idea on ollut,että koira ei tiedä mikä sen hätkähdyttää ja mistä se tulee.Joten ei sitä pahemmin voi verrata emon rankaisuun.Myöskin jos verrataan tässäkin ihmisen suhteessa koiraan ja koira koiraan,niin harvemmin koira käyttää toista koiraa kohtaa mitään välinettä...

Lue lisää

Ei kaimio tiedä koirien kasvatuksesta mitään, sehän on vain eläinten kouluttaja

.... kirjoitti:

Ei kaimio tiedä koirien kasvatuksesta mitään, sehän on vain eläinten kouluttaja

eläinten kouluttaja, vilander on vaan öljypoltinasentaja ja surkea kissarankkuri !nahkanylkijä!
Kaimio on sentäs ainoa pohjoismainen eläinnäyttelijöiden kouluttaja. Nepalissa oli norsunkoulutusprojekti jossa Kaimio oli mukana.
vilander kouluttaa koirat kyykkyyn ja tehosteena kolinapurkit, jee taitavaa.

jee purkkia nuppiin kirjoitti:

eläinten kouluttaja, vilander on vaan öljypoltinasentaja ja surkea kissarankkuri !nahkanylkijä!
Kaimio on sentäs ainoa pohjoismainen eläinnäyttelijöiden kouluttaja. Nepalissa oli norsunkoulutusprojekti jossa Kaimio oli mukana.
vilander kouluttaa koirat kyykkyyn ja tehosteena kolinapurkit, jee taitavaa.

Lue lisää

Kaimion opit sopivat hyvin temppujen opettamiseen. Mutta esim. suojelukoulutuksessa, jossa koira toimii viettialueidensa äärirajoilla ja on lisäksi oltava koko ajan ohjaajansa hallinnassa, ne eivät toimi. Jostain luin (taisi olla koirat.com) että Kaimio ei pystynyt hallitsemaan Myrsky elokuvan kuvauksissa Kaukasianpaimenkoiraansa, joka hyökkäsi toisen koiran kimppuun. Toisin sanoen, temppuja osaava koira ei välttämättä ole ohjaajansa hallinnassa. Yksittäisen tempun pystyy opettamaan koiralle lyhyessä ajassa melkein kuka tahansa, mutta koiran kouluttaminen tottelemaan joka tilanteessa vaatiikin jo paljon enemmän. Olisi muuten mielenkiintoista kuulla, miten Kaimio olisi muuttanut Vilanderin Koirankorjauskirjassa kuvattujen ongelmakoirien käytöksen. Kaimion kirjoissa kun ei ole juuri mitään ohjeita ongelmakoiria varten.

bossip kirjoitti:

Kaimion opit sopivat hyvin temppujen opettamiseen. Mutta esim. suojelukoulutuksessa, jossa koira toimii viettialueidensa äärirajoilla ja on lisäksi oltava koko ajan ohjaajansa hallinnassa, ne eivät toimi. Jostain luin (taisi olla koirat.com) että Kaimio ei pystynyt hallitsemaan Myrsky elokuvan kuvauksissa Kaukasianpaimenkoiraansa, joka hyökkäsi toisen koiran kimppuun. Toisin sanoen, temppuja osaava koira ei välttämättä ole ohjaajansa hallinnassa. Yksittäisen tempun pystyy opettamaan koiralle lyhyessä ajassa melkein kuka tahansa, mutta koiran kouluttaminen tottelemaan joka tilanteessa vaatiikin jo paljon enemmän. Olisi muuten mielenkiintoista kuulla, miten Kaimio olisi muuttanut Vilanderin Koirankorjauskirjassa kuvattujen ongelmakoirien käytöksen. Kaimion kirjoissa kun ei ole juuri mitään ohjeita ongelmakoiria varten.

Lue lisää

nautin tästä kommentistasi. Niin hyvä se on. Ja niin totta.

bossinr kirjoitti:

Ainakin Kaimion Pennun kasvatus-kirjassa käsiteltävä eläin on aivan eri eläinlajia kuin meillä asuva koiraeläin. Kirjan eläin on fyysisesti ja henkisesti niin hauras, että ei kestä juuri mitään fyysistä rasitusta ja saa elinikäiset traumat jos sattuu vähän kovemmalla äänellä kieltämään. Eläin ei myöskään tee eikä opi mitään ilman makupaloja. Kirjassa myös kiistetään koiran ja ihmisen välisen laumahierarkian olemassaolo, joten vihjesanan oppinut koira reagoi nimenomaan vihjesanaan riippumatta kuka sen sanoo ( olisi muuten hauska nähdä miten rikollinen saa poliisikoiran istumaan vihjesanan avulla).

Lue lisää

Tämä keskustelun taso on jälleen tätä perinteistä luokkaa; "kyllä minä tiedän, että mamut vie meidän työpaikat ja naiset ja kaikki muslimit ovat terroristeja jne".

Minulla kun ei ole tuota kirjaa itselläni, joten voitko ottaa siitä suoran lainauksen jossa Kaimio sanoo koiran menevän pilalle jos sille sanoo ein? Tai että se ei kestä henkisesti tai edes fyysisesti juuri mitään?

Ei-sana on opetettava ensin koiralle kuten mikä tahansa sana, vasta sen jälkeen sitä voi käyttää. Kysymys on ehkä siitä, miten sana opetetaan mutta ennen kaikkea kysymys on siitä, että senkin ajan voisi käyttää opettaakseen koiralle mitä se saa tehdä. Ei-sana ei opeta oikeaa tapaa, joten se on kuitenkin tehtävä jossain vaiheessa.

MIkäli jokin ärsyke on todella ärsykekontrollissa se aiheuttaa reaktion koirassa. Tämän kiistäjä kirjoittakoon psykologian historian uusiksi. Pavlovin koira alkasi kuolaamaan jo kun se kuuli hoitajan askeleet, koska se merkitsi ruokaa. Koira joka on paukkuarka, ei erottele haulikkoa tai ilotulitetta. Tästä on kyse. Tarpeeksi ehdollistunut ärsyke aiheuttaa reaktio, mikäli se toistuu samanlaisena. Kyse ei ole valitettavasti mistään muusta kuin siitä, että koira oppii erottelemaan merkitsevät vihjeet muista. Ei ole johtajuudesta kyse, eikä laumahierarkiasta. Väittää saa kukin jotain muuta niin paljon kuin haluaa mutta niin kauan kuin väite perustuu mutuun, se on juuri tuota kaljakuppiloissa harjoitettua politiikkaa.

Se että jonkun kirjoittajan koira ei reagoi muuhun kuin omistajansa esittämiin käskyihin, tarkoittaa ehkä sitä että käsky ei ole ärsykekontrollissa. Se voi vaikka tarkooittaa, että käskyn antajalla on jokin tahaton ele samaan aikaan jota jollain muulla ei ole. Tai se tarkoittaa, että ei vaan ole treenattu tarpeeksi. Tai se voi tarkoittaa myös, että sitä on treenattu niin että vain omistajan käskyt merkitsevät. Esimerkiksi tokossa tätä testataan erikoisovoittajaluokan paikallamakuussa. Loppujen lopuksi, kyllähän koira nopeasti oppii sen, että ainoastaan omistajan suusta tullut vihje on merkitsevä. Luuletko että Kaimio ei tätä tiedä mutta me muut tiedämme?

Koira oppii jopa sen, koska omistaja painaa naksutinta - niiden äänet ovat samanlaiset - ja tästä syystä samassa tilassa voi naksutella useampi treenaaja. Koira reagoi vain ja ainoastaan naksautukseen. Muutkin eläimet kuten kissat, marsut, kalat, kanat (omasta kokemuksesta tietäen) käyttäytyvät ihan samoin, ne oppivat myös mikä vihje on merkitsevä.

.... kirjoitti:

Ei kaimio tiedä koirien kasvatuksesta mitään, sehän on vain eläinten kouluttaja

Ja mikäs koira sitten on,kasvis vai ? :D

bossip kirjoitti:

Kaimion opit sopivat hyvin temppujen opettamiseen. Mutta esim. suojelukoulutuksessa, jossa koira toimii viettialueidensa äärirajoilla ja on lisäksi oltava koko ajan ohjaajansa hallinnassa, ne eivät toimi. Jostain luin (taisi olla koirat.com) että Kaimio ei pystynyt hallitsemaan Myrsky elokuvan kuvauksissa Kaukasianpaimenkoiraansa, joka hyökkäsi toisen koiran kimppuun. Toisin sanoen, temppuja osaava koira ei välttämättä ole ohjaajansa hallinnassa. Yksittäisen tempun pystyy opettamaan koiralle lyhyessä ajassa melkein kuka tahansa, mutta koiran kouluttaminen tottelemaan joka tilanteessa vaatiikin jo paljon enemmän. Olisi muuten mielenkiintoista kuulla, miten Kaimio olisi muuttanut Vilanderin Koirankorjauskirjassa kuvattujen ongelmakoirien käytöksen. Kaimion kirjoissa kun ei ole juuri mitään ohjeita ongelmakoiria varten.

Lue lisää

Ja ne temput on mitä?

Ja miten se suojelukin on löytänyt jo tiensä tähän :D
Onko Kaimio suojelukouluttaja,tai sellaisena itseään mainostanut? Tietääkseni hän kirjassaankin on keskittynyt ihan perusjuttuihin,ei mitenkään suojeluun.Varjelu on ihan oma juttunsa ,ja tuskinpa siihen oppinsa pahemmin hakee muilta kuin SEN alan ihmisiltä,jos siihen opit haluaa.Ei muitten,ei edes ongelmakoirakouluttajilta,minkään sortin,ei purkin heittäjien,tai muidenkaan,sen enempää...
Vaan siis niiltä,joilta löytyy näyttöä siihen ;)

Kaikkeahan sitä voi lukea,lukeminen on aina hyväksi,muttei pahitteeksi ole koskaan muistaa,että on monennäköistä luettavaa.On faktaa,on fiktiota ja monenmonenmoista.Se sitten,mihin uskoo,on taas oma asiansa.Saati mitä tietoa eteenpäin laittaa...
Myrskyelokuvassa käytettiin 70 kaukaasianpaimenkoiraa.Mikä niistä oli Kaimion? Varmaan tiedät,koska olet sen myös lukenut.Minua ainakin kiinnostaa tietää,koska tietääkseni hänellä ei ole kaukkaria...Tosin minulla ei olekkaan niin hyvää lähdettä kuin koirat.com...
Ja jos kokonaishallinnasta puhutaan Kaimion ja elokuvan 70,siis 70 ihmiselle vieraiden koirien hallinnasta ja vielä yhtäkkiseltään,niin joo,ei ehkä ihan voi olettaa siihen kenenkään pystyvän,öh todellakaan.Mutta melkoinen saavutus ja taito pitää olla,ja koirien käyttäytymisen tuntemus,että pystyy ne kouluttamaan elokuvia osia varten.Ottaen vielä rodun huomioon.Eipä taitaisi ihan jokaiselta onnistua... ;).
Yksittäiset temput,70 vieraan kaukaasialaisen kanssa,että hyvin onnistuu,jokaiselta...,joo-o :D


"Kaimion kirjassa..." .Ei ole,miksi olisi.Ei siinä ole kukkien kasvattamisestakaan mitään.Jos ne Kaimion kirjat oikeasti lukee,niin varmasti huomaa mihin niissä on keskitetty ;)
On nääs hyvinkin eri kirjoja,ja kaikkien sisältö ja tarkoitus kun ei suinkaan ole samaa,saati tarkoituskaan ollut ;D

kuumo kirjoitti:

Typerä asenne arvostella Vilanderia kovin sanoin, jos ei ole edes kirjaa lukenut... Oma filosofiani on lukea kaikki mahdolliset kirjat, niin Kaimiot kuin Vilanderitkin, käydä luennoilla, ja tutustua mahdollisimman monenlaisiin koirankasvatus/koulutus oppeihin. En usko kenenkään metodeihin sellaisenaan, vaan valitsen "rusinat pullasta". Eli toisin sanoen käytän niitä oppeja jotka sopivat kulloisellekin koirayksilölle.

Minusta on väärin ja tyhmää alkaa noudattamaan orjallisesti mitään tiettyä kaavaa koiran koulutuksessa, vaan valita metodit aina koulutettavan yksilön mukaan. Tämänhetkisiin koiriini ei tarvitse kolinapurkkia käyttää, mutta ymmärrän, että tietyt koirat sitä voi tarvita, enkä missään nimessä tuomitse sen käyttöä, kunhan kouluttaja tietää 100% varmasti mitä tekee.

Lue lisää

En ihan joka päivä ehdi täällä palstoilla kuikuilla, joten luin vasta nyt kaikki viestiketjun vastaukset. Hyviä tekstejä mm. molossilta ja jopetshow on best*ltä =) vastaväittajanä bossip ja monet muut.

Kuitenkaan en saanut vastausta suoraan kysymykseeni: Mikä idea kolinapurkissa on? Miten se opettaa koiraa ohittamaan kauniisti? Luulisi, että koira vain oppii pelkäämään vastaantulevia koirakoita, kun niiden lähestyessä aina rämähtää. Sehän vain lisää stressiä ohituksiin eikä vähennä sitä, kuten luulisi olevan järkevää.

Kaimion opeista sen verran, että siinä käytetään hyväksi koiran viettejä ja älyä ja positiivista ohjausta eikä todellakaan pelotella tai hylätä jääkaudelle(Vilanderin?) ja silti saadaan loistavia tuloksia ja onnellisia koiria.

Itsellä kaksi urosta, joista toinen kova macho ja toinen arkajalka. Molemmat opetettu Kaimion opein. En taatusti olisi saanut niistä näin tasapainoisia kaupunkilaiskoiria, jos olisin lähtenyt räminäpurkki-linjalle. Machoilija pyrki muiden urosten kurkkuun ja arkajalka pelkäsi lähes kaikkea liikkuvaa. Sanoisin ongelmakoiriksi, mutta silti rauhallisella ja määrätietoisella luottamuksen kasvattamisella ja positiivisella ohjauksella onnistuin. Koirani ovat isoja ja itse olen pieni nainen, joten ne oli pikkupakko saada täysin hallintaan. Makupaloja käytin alussa, mutten enää, silti kulkevat hienosti. Siinä siis vastaus niille, jotka väittivät ettei Kaimion opit sovi ongelmakoirille.

Mukavia lenkkejä kaikille =)

marisa1 kirjoitti:

En ihan joka päivä ehdi täällä palstoilla kuikuilla, joten luin vasta nyt kaikki viestiketjun vastaukset. Hyviä tekstejä mm. molossilta ja jopetshow on best*ltä =) vastaväittajanä bossip ja monet muut.

Kuitenkaan en saanut vastausta suoraan kysymykseeni: Mikä idea kolinapurkissa on? Miten se opettaa koiraa ohittamaan kauniisti? Luulisi, että koira vain oppii pelkäämään vastaantulevia koirakoita, kun niiden lähestyessä aina rämähtää. Sehän vain lisää stressiä ohituksiin eikä vähennä sitä, kuten luulisi olevan järkevää.

Kaimion opeista sen verran, että siinä käytetään hyväksi koiran viettejä ja älyä ja positiivista ohjausta eikä todellakaan pelotella tai hylätä jääkaudelle(Vilanderin?) ja silti saadaan loistavia tuloksia ja onnellisia koiria.

Itsellä kaksi urosta, joista toinen kova macho ja toinen arkajalka. Molemmat opetettu Kaimion opein. En taatusti olisi saanut niistä näin tasapainoisia kaupunkilaiskoiria, jos olisin lähtenyt räminäpurkki-linjalle. Machoilija pyrki muiden urosten kurkkuun ja arkajalka pelkäsi lähes kaikkea liikkuvaa. Sanoisin ongelmakoiriksi, mutta silti rauhallisella ja määrätietoisella luottamuksen kasvattamisella ja positiivisella ohjauksella onnistuin. Koirani ovat isoja ja itse olen pieni nainen, joten ne oli pikkupakko saada täysin hallintaan. Makupaloja käytin alussa, mutten enää, silti kulkevat hienosti. Siinä siis vastaus niille, jotka väittivät ettei Kaimion opit sovi ongelmakoirille.

Mukavia lenkkejä kaikille =)

Lue lisää

Peetsan koulutus ei ole pelkkää kolinapurkkia!!!

Täällä tunnutaan yhdistävän kolinapurkki aina peetsaan. kuitenkin peetsan koulutus alkaa koiran luonteen arvioinnilla, jossa selvitetään koiran ja ihmisen välinen suhde (arvostaako koira isäntäänsä). lisäksi siinä selvitetään koiran kovuus ja toimintakyky. tämän jälkeen pidetään jääkausi max. 2 viikkoa, jonka tarkoitus on tehdä koiralle selväksi että se ei ole lauman johtaja. tästä eteenpäin koulutus riippuu testin tuloksista käytännössä kovuudesta. Jos jääkausi on kunnolla pidetty ei purkkia yleensä tarvita varsinkin jos koiralla on miellyttämisen halua. purkkia ja ketjukaulainta käytetään jääkauden jälkeen kun koiralle tehdään selväksi johtajuutta. Ketjukaulainta käytettäessä aluksi hihnan kiristyessä nykäistään hihnasta nopeasti, jolloin koira saa kaulan isoihin lihaksiin sykäysmäisen tunteen, kuitenkin pääpointti on siinä että koira oppii kuulemaan ketjun kilinästä koska remmi kiristyy ja säätelemään omaa vauhtiaan niin ettei hihna kiristy.

Huomioitavaa olisi myös että peetsa kouluttaa 200-300 ongelmakoirakkoa vuodessa, yleensä koirat ovat agressiivisia ihmisiä tai toisia koiria kohtaan. koulutus kestää 4-8 viikkoa, eikä yksikään nakin heiluttaja tai makupala-automaatti pysty samaan ei edes kaimio, vaikka taitava temppu kouluttaja onkin.


makupalat ovat tehokkaita koulutus välineitä temppujen opettamiseen, mutta laumanjohtajuutta ja johtajuudesta seuraaviin ongelmiin niistä ei ole apua päinvastoin. vahvistamalla laumanjohtajan paikkaa ongelmat moninkertaistuvat

Peetsan metodein pystyy kouluttamaan tehokkaasti agilityä, perustottelevaisuutta, kuin suojeluakin

Ai, niin peetsalla käynnin jälkeen olen saanut hyvin saalisviettisen koirani aina käskystä luokseni, vaikka se ajaisikin jänistä

marisa1 kirjoitti:

En ihan joka päivä ehdi täällä palstoilla kuikuilla, joten luin vasta nyt kaikki viestiketjun vastaukset. Hyviä tekstejä mm. molossilta ja jopetshow on best*ltä =) vastaväittajanä bossip ja monet muut.

Kuitenkaan en saanut vastausta suoraan kysymykseeni: Mikä idea kolinapurkissa on? Miten se opettaa koiraa ohittamaan kauniisti? Luulisi, että koira vain oppii pelkäämään vastaantulevia koirakoita, kun niiden lähestyessä aina rämähtää. Sehän vain lisää stressiä ohituksiin eikä vähennä sitä, kuten luulisi olevan järkevää.

Kaimion opeista sen verran, että siinä käytetään hyväksi koiran viettejä ja älyä ja positiivista ohjausta eikä todellakaan pelotella tai hylätä jääkaudelle(Vilanderin?) ja silti saadaan loistavia tuloksia ja onnellisia koiria.

Itsellä kaksi urosta, joista toinen kova macho ja toinen arkajalka. Molemmat opetettu Kaimion opein. En taatusti olisi saanut niistä näin tasapainoisia kaupunkilaiskoiria, jos olisin lähtenyt räminäpurkki-linjalle. Machoilija pyrki muiden urosten kurkkuun ja arkajalka pelkäsi lähes kaikkea liikkuvaa. Sanoisin ongelmakoiriksi, mutta silti rauhallisella ja määrätietoisella luottamuksen kasvattamisella ja positiivisella ohjauksella onnistuin. Koirani ovat isoja ja itse olen pieni nainen, joten ne oli pikkupakko saada täysin hallintaan. Makupaloja käytin alussa, mutten enää, silti kulkevat hienosti. Siinä siis vastaus niille, jotka väittivät ettei Kaimion opit sovi ongelmakoirille.

Mukavia lenkkejä kaikille =)

Lue lisää

Suosittelisin kaikkia lukemaan Vilanderin kirjan ihan itse, niin saa parhaimman käsityksen asiasta. Ei täällä kukaan voi tiivistää koko filosofiaa muutamaan lauseeseen. Jos ei viitsi lukea kirjaa ja perehtyä aiheeseen, ei sitä mielestäni tarvitsisi kommentoida huhupuheiden perusteella.

Olen perehtynyt sekä Kaimion että Vilanderin oppeihin ja meillä käytetään kumpaakin: peruskoirankasvatus eli jokapäiväinen arki sujuu Vilanderin mukaan ja temppukoulutus eli aktivointi Kaimion tyylillä. Näin meillä on toimittu jo ennen Vilanderin ja Kaimion kirjojen lukemistakin, sillä heistä kumpikaan ei ole keksinyt mitään uutta. Hekin ovat oppinsa saaneet toisilta kouluttajilta.

jopetshow on best kirjoitti:

Tämä keskustelun taso on jälleen tätä perinteistä luokkaa; "kyllä minä tiedän, että mamut vie meidän työpaikat ja naiset ja kaikki muslimit ovat terroristeja jne".

Minulla kun ei ole tuota kirjaa itselläni, joten voitko ottaa siitä suoran lainauksen jossa Kaimio sanoo koiran menevän pilalle jos sille sanoo ein? Tai että se ei kestä henkisesti tai edes fyysisesti juuri mitään?

Ei-sana on opetettava ensin koiralle kuten mikä tahansa sana, vasta sen jälkeen sitä voi käyttää. Kysymys on ehkä siitä, miten sana opetetaan mutta ennen kaikkea kysymys on siitä, että senkin ajan voisi käyttää opettaakseen koiralle mitä se saa tehdä. Ei-sana ei opeta oikeaa tapaa, joten se on kuitenkin tehtävä jossain vaiheessa.

MIkäli jokin ärsyke on todella ärsykekontrollissa se aiheuttaa reaktion koirassa. Tämän kiistäjä kirjoittakoon psykologian historian uusiksi. Pavlovin koira alkasi kuolaamaan jo kun se kuuli hoitajan askeleet, koska se merkitsi ruokaa. Koira joka on paukkuarka, ei erottele haulikkoa tai ilotulitetta. Tästä on kyse. Tarpeeksi ehdollistunut ärsyke aiheuttaa reaktio, mikäli se toistuu samanlaisena. Kyse ei ole valitettavasti mistään muusta kuin siitä, että koira oppii erottelemaan merkitsevät vihjeet muista. Ei ole johtajuudesta kyse, eikä laumahierarkiasta. Väittää saa kukin jotain muuta niin paljon kuin haluaa mutta niin kauan kuin väite perustuu mutuun, se on juuri tuota kaljakuppiloissa harjoitettua politiikkaa.

Se että jonkun kirjoittajan koira ei reagoi muuhun kuin omistajansa esittämiin käskyihin, tarkoittaa ehkä sitä että käsky ei ole ärsykekontrollissa. Se voi vaikka tarkooittaa, että käskyn antajalla on jokin tahaton ele samaan aikaan jota jollain muulla ei ole. Tai se tarkoittaa, että ei vaan ole treenattu tarpeeksi. Tai se voi tarkoittaa myös, että sitä on treenattu niin että vain omistajan käskyt merkitsevät. Esimerkiksi tokossa tätä testataan erikoisovoittajaluokan paikallamakuussa. Loppujen lopuksi, kyllähän koira nopeasti oppii sen, että ainoastaan omistajan suusta tullut vihje on merkitsevä. Luuletko että Kaimio ei tätä tiedä mutta me muut tiedämme?

Koira oppii jopa sen, koska omistaja painaa naksutinta - niiden äänet ovat samanlaiset - ja tästä syystä samassa tilassa voi naksutella useampi treenaaja. Koira reagoi vain ja ainoastaan naksautukseen. Muutkin eläimet kuten kissat, marsut, kalat, kanat (omasta kokemuksesta tietäen) käyttäytyvät ihan samoin, ne oppivat myös mikä vihje on merkitsevä.

Lue lisää

Lainauksia Pennun kasvatus kirjasta: "Koiran kieltäminen ei opeta pennulle mitään" (s.225), "ei-sanan sanomisesta ei ole koiran koulutuksessa mitään hyötyä" (s.235). Kaimion mukaan kieltämisessä on negatiivinen tunnetila, joka saa koiran vain hämilleen ja epävarmaksi, eivätkä koirat kiellä toisiaan. Kirjassa myös mainitaan että rankaisu "saattaa pilata koiran ja ihmisen suhteen lopullisesti" (rankaisuksi luetaan mm. kevyt nykäisy hihnasta). Myös suunnilleen kaikki fyysinen rasitus kielletään ennen vuoden ikää (lenkkeily, autosta pois hyppääminen jne). Voi olla tietenkin olla, että kirjan opit koiran fyysisestä ja henkisestä kestävyydestä sopivat joillekin roduille, mutta minun kokemukseni perusteella ne tuntuvat ylisuojelulta. Tietenkin kaikki fyysinen väkivalta on tuomittavaa.
Se, että koira tottelee vain yhden ihmisen käskyä, perustuu nimenomaan johtajuuteen eikä mihinkään muuhun. Sitten kun tämä väite todistetaan oikeilla tieteellisillä tutkimuksilla vääräksi, muutan mielipiteeni.
Kirjassa on myös mielestäni riistiriitaisia väitteitä: "koirien osalta arvojärjestysteoriat on saatu heittää tyystin romukoppaan" ja vähän myöhemmin todetaan: "Tähän saakka mutkatta aikuisten koirien arvovaltaa kunnioittaneet koirat, sekä nartut että urokset, saattavat kokeilla rajojaan myös aikuisiin koiriin". Mitä ihmeen arvovaltaa? Miten jollakin voi olla enemmän arvovaltaa kuin toisella, jos ei ole arvojärjestystäkään? Ja miksi koiran tarvitsee kokeilla rajoja, jos kaikki ovat samanarvoisia eikä mikään auktoriteetti estä niitä tekemästä mitään?
Sitten lainaus murrosikäisen koiran suhteesta muihin koiriin:
"Koirien käyttäytymistavat hyvin taitava, itsevarma aikuinen koira voi olla suureksi avuksi palauttamalla itsestään liikoja luulevan pennun järkähtämättömästi mutta turvallisesti takaisin maan pinnalle. Usein pelkkä tiukka katse ja varoittava murahdus riittää saamaan nuoren huligaanin taas aisoihin. Jos pentu yhä uhittelee, niin saattaa aikuinen koira rähähtää sille ja painaa sen tassuillaan maata vasten."
Mitä ihmettä? Eihän koirien pitänyt kieltää toisiaan, eikä varsinkaan selättää! Mietitään hiukan tätä edellistä lainausta suhteessa Vilanderin ja Kaimion tapoihin saada koira lopettamaan ei-toivottu käytös. Kaimio yrittää namipalojen avulla saada koira tekemään jotain muuta kuin ei-toivottua asiaa. Vilander mukaan ensin kielletään ja jos kielto ei tehoa niin kolinapurkin avulla vähän tehostetaan kiellon tehoa. Kumpiko näistä tavoista vastaa enemmän koirien luonnollista, Kaimion edellä kuvailemaa, tapaa saada koira lopettamaan ei-toivottu käytös?
Tämä namipaloilla yrittäminen ohjata oikeaan käytökseen näyttää aiheuttavan monesti vain enemmän käytösongelmia. Koirapalstoilta saa usein lukea, miten koiranomistajat ovat tietämättään palkkioiden avulla vain vahvistaneet huonoa käytöstä oikean käytöksen sijaan.
Kaimiolla myös näyttää olevan, jostain ihmeen syystä, pakonomainen tarve saada todistetuksi, että koira ei periydy suoraan isosta pahasta sudesta, vaan välissä on ollut lempeä ja kiltti eläinlaji nimeltä kyläkoira (en löytänyt mistään tiedejulkaisuista tälle eläinlajille latinankielistä nimeä). No, ainakin syksyllä julkaistussa professori Peter Savolaisen johtamassa tutkimuksessa todistetaan selvästi koirien kesyyntyneen sudesta n. 16000 vuotta sitten. Tämä tutkimus perustuu koirien ja susien geenitutkimuksiin. Vähänkin jotakin eläinlajien evoluutiosta tietävä tietää myös, onko tässä 16000 vuoden välissä ehtinyt olla myös jokin eläinlaji nimeltä kyläkoira.

marisa1 kirjoitti:

En ihan joka päivä ehdi täällä palstoilla kuikuilla, joten luin vasta nyt kaikki viestiketjun vastaukset. Hyviä tekstejä mm. molossilta ja jopetshow on best*ltä =) vastaväittajanä bossip ja monet muut.

Kuitenkaan en saanut vastausta suoraan kysymykseeni: Mikä idea kolinapurkissa on? Miten se opettaa koiraa ohittamaan kauniisti? Luulisi, että koira vain oppii pelkäämään vastaantulevia koirakoita, kun niiden lähestyessä aina rämähtää. Sehän vain lisää stressiä ohituksiin eikä vähennä sitä, kuten luulisi olevan järkevää.

Kaimion opeista sen verran, että siinä käytetään hyväksi koiran viettejä ja älyä ja positiivista ohjausta eikä todellakaan pelotella tai hylätä jääkaudelle(Vilanderin?) ja silti saadaan loistavia tuloksia ja onnellisia koiria.

Itsellä kaksi urosta, joista toinen kova macho ja toinen arkajalka. Molemmat opetettu Kaimion opein. En taatusti olisi saanut niistä näin tasapainoisia kaupunkilaiskoiria, jos olisin lähtenyt räminäpurkki-linjalle. Machoilija pyrki muiden urosten kurkkuun ja arkajalka pelkäsi lähes kaikkea liikkuvaa. Sanoisin ongelmakoiriksi, mutta silti rauhallisella ja määrätietoisella luottamuksen kasvattamisella ja positiivisella ohjauksella onnistuin. Koirani ovat isoja ja itse olen pieni nainen, joten ne oli pikkupakko saada täysin hallintaan. Makupaloja käytin alussa, mutten enää, silti kulkevat hienosti. Siinä siis vastaus niille, jotka väittivät ettei Kaimion opit sovi ongelmakoirille.

Mukavia lenkkejä kaikille =)

Lue lisää

sanoisi koiriasi ongelmakoiriksi kertomastasi huolimatta. Koira on minun mielestäni ongelmakoira vasta siinä vaiheessa, kun omistaja ei enää pärjää sen kanssa omin avuin. Miten koirasta tulee ongelmakoira on taasen omistajan taitamattomuutta ja haluttomuutta kasvattaa koiraansa. Nykyään erilaiset ihmiset haluavat ja ostavat paljon erilaisia koira ja se näkyy siten, että ongelmakoirankouluttajista on tullut tarpeellisia. Kun asiat päästetään niin pitkälle, ettei luonteeltaan ja fyysisiltä voimiltaan vahva koira ole enää lainkaan hallinnassa, eikä koiranhallintataitoa löydy, vaikka tahtoa olisi, siinä vaiheessa tarvitaan Vilanderin kaltaista apua. Ymmärrätkö yhtään, mitä tarkoitan? Kaimio taasen on ainutlaatuinen eläintenkouluttaja Suomessa, mutta ei ongelmakoirankouluttaja siitä huolimatta.
Se koiraansa kolinapurkilla heittänyt on varmastikin osannut lukea koirastaan rähinä/hyökkäysaikeita, mutta ei ole ikävä kyllä osannut ottaa huomioon vastaantulijoiden reaktiota.

molossi kirjoitti:

Ja ne temput on mitä?

Ja miten se suojelukin on löytänyt jo tiensä tähän :D
Onko Kaimio suojelukouluttaja,tai sellaisena itseään mainostanut? Tietääkseni hän kirjassaankin on keskittynyt ihan perusjuttuihin,ei mitenkään suojeluun.Varjelu on ihan oma juttunsa ,ja tuskinpa siihen oppinsa pahemmin hakee muilta kuin SEN alan ihmisiltä,jos siihen opit haluaa.Ei muitten,ei edes ongelmakoirakouluttajilta,minkään sortin,ei purkin heittäjien,tai muidenkaan,sen enempää...
Vaan siis niiltä,joilta löytyy näyttöä siihen ;)

Kaikkeahan sitä voi lukea,lukeminen on aina hyväksi,muttei pahitteeksi ole koskaan muistaa,että on monennäköistä luettavaa.On faktaa,on fiktiota ja monenmonenmoista.Se sitten,mihin uskoo,on taas oma asiansa.Saati mitä tietoa eteenpäin laittaa...
Myrskyelokuvassa käytettiin 70 kaukaasianpaimenkoiraa.Mikä niistä oli Kaimion? Varmaan tiedät,koska olet sen myös lukenut.Minua ainakin kiinnostaa tietää,koska tietääkseni hänellä ei ole kaukkaria...Tosin minulla ei olekkaan niin hyvää lähdettä kuin koirat.com...
Ja jos kokonaishallinnasta puhutaan Kaimion ja elokuvan 70,siis 70 ihmiselle vieraiden koirien hallinnasta ja vielä yhtäkkiseltään,niin joo,ei ehkä ihan voi olettaa siihen kenenkään pystyvän,öh todellakaan.Mutta melkoinen saavutus ja taito pitää olla,ja koirien käyttäytymisen tuntemus,että pystyy ne kouluttamaan elokuvia osia varten.Ottaen vielä rodun huomioon.Eipä taitaisi ihan jokaiselta onnistua... ;).
Yksittäiset temput,70 vieraan kaukaasialaisen kanssa,että hyvin onnistuu,jokaiselta...,joo-o :D


"Kaimion kirjassa..." .Ei ole,miksi olisi.Ei siinä ole kukkien kasvattamisestakaan mitään.Jos ne Kaimion kirjat oikeasti lukee,niin varmasti huomaa mihin niissä on keskitetty ;)
On nääs hyvinkin eri kirjoja,ja kaikkien sisältö ja tarkoitus kun ei suinkaan ole samaa,saati tarkoituskaan ollut ;D

Lue lisää

Jos Myrsky elokuvaan on koulutettu (paino sanalla "koulutettu") 70 koiraa ja elokuvan tekemiseen on mennyt esim. 1,5 vuotta, niin yhden koiran kouluttamiseen on käytetty noin viikon verran aikaa. Jos näin on, niin arvostan todella Kaimion saavutusta, varsinkin kun nämä koirat ovat olleet Kaimion omien sanojen mukaan kouluttamattomia. Jokainen joka on joskus kouluttanut koiria, tietää että viikko on todella lyhyt aika koiran kouluttamisessa. Suorituksen arvoa myös nostaa se, että Kaimio on kouluttanut yhtä elokuvaa varten n. 10% koko Suomen Kaukasianpaimenkoira kannasta. Koirien omistajat ovat varmaan tyytväisiä, kun saavat mennä suoraan kuvauksista tottelevaisuuskokeisiin.

bossinr kirjoitti:

Jos Myrsky elokuvaan on koulutettu (paino sanalla "koulutettu") 70 koiraa ja elokuvan tekemiseen on mennyt esim. 1,5 vuotta, niin yhden koiran kouluttamiseen on käytetty noin viikon verran aikaa. Jos näin on, niin arvostan todella Kaimion saavutusta, varsinkin kun nämä koirat ovat olleet Kaimion omien sanojen mukaan kouluttamattomia. Jokainen joka on joskus kouluttanut koiria, tietää että viikko on todella lyhyt aika koiran kouluttamisessa. Suorituksen arvoa myös nostaa se, että Kaimio on kouluttanut yhtä elokuvaa varten n. 10% koko Suomen Kaukasianpaimenkoira kannasta. Koirien omistajat ovat varmaan tyytväisiä, kun saavat mennä suoraan kuvauksista tottelevaisuuskokeisiin.

Lue lisää

Ja vähän rautalangasta vääntäen...

Eli viestissänihän sanoin,että KOKONAISVALTAINEN kasvatus tuskin keltään olisi onnistunut tilanteessa.Kuten myös,tuskinpa niitä " temppujakaan" moni pystyy opettamaan,vaikka sinun mielestäsi se helppoa olisikin,vau.
"...että pystyy ne kouluttamaan ELOKUVAOSIA VARTEN.Siis osiin tuleviin suorituksiin.Olisi ilmeisesti pitänyt kunnolla vääntää tuo kohta,ettei olisi tullut epäselvyyksiä,näemmä.
Otetaas vielä tuplaten,viestissä ei lukenut,että koulutettu ( pelkästään käytetty sanaa koulutettu) ylipäätään,saati kokonaisvaltaisesti,saati tottelevaisuuskouluksen alokasluokan liikkeet,ja vielä ne viilaten kisoihin asti,vaan elokuvaan osiin ( paino sanoilla "elokuvan osiin" ;) )

"Jokainen,joka on joskus kouluttanut koiria,tietää että viikko on todella lyhyt aika koiran kouluttamiseen" .
Pitää paikkansa.Siksi ihmettelenkin kommenttiasi " kun saavat mennä suoraan kuvauksista tottelevaisuuskokeisiin " :D

Ai niin,et vastannut mikä noista koirista oli Kaimion OMA koira,josta puhuit,joka oli käynyt johonkin kiinni?

" Tämä namipaloilla yrittäminen ohjata oikeaan käytökseen näyttää aiheuttavan monesti vain enemmän käytösongelmia ".
Aivan kuten muissakin tavoissa voisi kärjistää,jos halutaan ottaa vaan yksi asia esiin (kolinapurkki ;) ),mitä ne sitten onkin,pakotteisiin perustuvissa,ei-motivoivissa ym. Eli taas tullaan vaan siihen,että teki miten teki,niin SEN pointti on,että tietää mitä tekee ja hallitsee sen.

Sakemaanikko kirjoitti:

sanoisi koiriasi ongelmakoiriksi kertomastasi huolimatta. Koira on minun mielestäni ongelmakoira vasta siinä vaiheessa, kun omistaja ei enää pärjää sen kanssa omin avuin. Miten koirasta tulee ongelmakoira on taasen omistajan taitamattomuutta ja haluttomuutta kasvattaa koiraansa. Nykyään erilaiset ihmiset haluavat ja ostavat paljon erilaisia koira ja se näkyy siten, että ongelmakoirankouluttajista on tullut tarpeellisia. Kun asiat päästetään niin pitkälle, ettei luonteeltaan ja fyysisiltä voimiltaan vahva koira ole enää lainkaan hallinnassa, eikä koiranhallintataitoa löydy, vaikka tahtoa olisi, siinä vaiheessa tarvitaan Vilanderin kaltaista apua. Ymmärrätkö yhtään, mitä tarkoitan? Kaimio taasen on ainutlaatuinen eläintenkouluttaja Suomessa, mutta ei ongelmakoirankouluttaja siitä huolimatta.
Se koiraansa kolinapurkilla heittänyt on varmastikin osannut lukea koirastaan rähinä/hyökkäysaikeita, mutta ei ole ikävä kyllä osannut ottaa huomioon vastaantulijoiden reaktiota.

Lue lisää

Väittäisin edelleen koirieni olleen aluksi ongelmakoiria, sillä tullessaan minulle alle vuoden ikäisinä olivat ne lopetusuhan alla käytöshäiriöidensä takia. Ensimmäiset omistajat olivat luovuttaneet ja niinpä päätin yrittää.
Ensimmäinen koirani on nyt lähes neljä vuotias ja nuorempi täyttää seuraavaksi kaksi. Ne ovat samaa rotua, ensimmäisen koiran kanssa onnistumisesta rohkaistuin ottamaan tämän toisenkin. Onneksi, sillä nyt ne ovat tosi upeat kaverit.

Ei. en todellakaan ymmärrä miksi ongelmakäyttäytymistä yritetään korjata pelottelulla ja lievälläkään pahoinpitelyllä, joksi hylkäämisen laumasta(=jääkausi) lasken. Se, että saa agressiivisen tai kaikkea pelkäävän koiran luottamaan itseensä ja HALUAVAN totella ilman pakottamista tai pelottelua on mielestäni hieno saavutus ja olen ylpeä onnistumisestani. En väitä olevani mikään erityisen erinomainen koiran kouluttamisessa, ei se helppoa ollut eikä tapahtunut yhdessä yössä. Katsoessani nyt näitä rauhallisia ja luottavaisia kaveruksia olen kyllä tyytyväinen.

molossi kirjoitti:

Ja vähän rautalangasta vääntäen...

Eli viestissänihän sanoin,että KOKONAISVALTAINEN kasvatus tuskin keltään olisi onnistunut tilanteessa.Kuten myös,tuskinpa niitä " temppujakaan" moni pystyy opettamaan,vaikka sinun mielestäsi se helppoa olisikin,vau.
"...että pystyy ne kouluttamaan ELOKUVAOSIA VARTEN.Siis osiin tuleviin suorituksiin.Olisi ilmeisesti pitänyt kunnolla vääntää tuo kohta,ettei olisi tullut epäselvyyksiä,näemmä.
Otetaas vielä tuplaten,viestissä ei lukenut,että koulutettu ( pelkästään käytetty sanaa koulutettu) ylipäätään,saati kokonaisvaltaisesti,saati tottelevaisuuskouluksen alokasluokan liikkeet,ja vielä ne viilaten kisoihin asti,vaan elokuvaan osiin ( paino sanoilla "elokuvan osiin" ;) )

"Jokainen,joka on joskus kouluttanut koiria,tietää että viikko on todella lyhyt aika koiran kouluttamiseen" .
Pitää paikkansa.Siksi ihmettelenkin kommenttiasi " kun saavat mennä suoraan kuvauksista tottelevaisuuskokeisiin " :D

Ai niin,et vastannut mikä noista koirista oli Kaimion OMA koira,josta puhuit,joka oli käynyt johonkin kiinni?

" Tämä namipaloilla yrittäminen ohjata oikeaan käytökseen näyttää aiheuttavan monesti vain enemmän käytösongelmia ".
Aivan kuten muissakin tavoissa voisi kärjistää,jos halutaan ottaa vaan yksi asia esiin (kolinapurkki ;) ),mitä ne sitten onkin,pakotteisiin perustuvissa,ei-motivoivissa ym. Eli taas tullaan vaan siihen,että teki miten teki,niin SEN pointti on,että tietää mitä tekee ja hallitsee sen.

Lue lisää

Sarkasmi on vaikea laji.Varsinkin sen ymmärtäminen. Totta ihmeessä minä tiedän, että 70 koiran kokonaisvaltainen kouluttaminen tuossa ajassa ei onnistu keneltänkään maailmassa. Siksi tuota sanaa "kouluttaminen" ei tulisikaan käyttää jos ei ole kyse ns. oikeasta kouluttamisesta. Oikeammin tulisi sanoa, että elokuvan tekemiseen käytettiin/osallistui 70 Kaukasianpaimenkoiraa joiden ohjaajana toimi Tuire Kaimio.

Tuohon Kaimion oman koiran käyttöön elokuvassa en löytänyt lähdettä, mutta muistelisin lukeneeni että "päänäyttelijä" koira olisi ollut hänellä pitemmän aikaa. Mutta sillähän ei pitäisi olla mitään merkitystä, jos koirat eivät kerran ymmärrä mitään johtajuudesta ja niille on ihan sama kuka niitä ohjaa (huom. sarkasmia). Tuo tarina koiran kiinnikäymisestä toiseen koiraan löytyy koirat.com vuoden 2008 keskusteluista (joo, tiedän ettei kaikki keskustelupalstoilla oleva ole välttämättä 100% varmaa).
Tässä kuitenkin lainaus:
"Itseasiassa sen laumisleffan kuvauksissa ei laumikset ihan aina pysyneet käsissä (edes Kaimiolla). Leffan eräässä kohtauksessa, jossa Myrsky haukkuu raivoisasti, käytettiin "syöttinä" pientä koiraa. No siinä oli sitten Myrsky ottanut ja kiskaissut remminsä katki ja käynyt pikku koiran päälle. Pikkukoira selvisi vammoitta. Ja Kaimio sitten siinä yritti rauhoitella tilannetta ja pulen tunnin päästä tokaisi, jotta eihän kuinkaan käyny kun pikkukoira syö jo namejakin. Tarina ei kerro, että miten pikkukoira suhtautuu tänä päivänä isoihin koiriin."
Toisin kuin monet tuntuvat uskovan, vaikka koira osaa temppuja, se ei välttämättä ole ohjaajan hallinassa.

"Eli taas tullaan vaan siihen,että teki miten teki,niin SEN pointti on,että tietää mitä tekee ja hallitsee sen."
Täysin samaa mieltä. Kolinapurkki on oikein käytettynä erittäin hyvä apuväline ongelmakoiran "korjaamisessa", mutta väärin käytettynä aiheutta vain enemmän ongelmia. Myös namipaloilla voidaan koiran ongelmakäytöstä vain vahvistaa, päinvastaisista aikeista huolimatta.

marisa1 kirjoitti:

Väittäisin edelleen koirieni olleen aluksi ongelmakoiria, sillä tullessaan minulle alle vuoden ikäisinä olivat ne lopetusuhan alla käytöshäiriöidensä takia. Ensimmäiset omistajat olivat luovuttaneet ja niinpä päätin yrittää.
Ensimmäinen koirani on nyt lähes neljä vuotias ja nuorempi täyttää seuraavaksi kaksi. Ne ovat samaa rotua, ensimmäisen koiran kanssa onnistumisesta rohkaistuin ottamaan tämän toisenkin. Onneksi, sillä nyt ne ovat tosi upeat kaverit.

Ei. en todellakaan ymmärrä miksi ongelmakäyttäytymistä yritetään korjata pelottelulla ja lievälläkään pahoinpitelyllä, joksi hylkäämisen laumasta(=jääkausi) lasken. Se, että saa agressiivisen tai kaikkea pelkäävän koiran luottamaan itseensä ja HALUAVAN totella ilman pakottamista tai pelottelua on mielestäni hieno saavutus ja olen ylpeä onnistumisestani. En väitä olevani mikään erityisen erinomainen koiran kouluttamisessa, ei se helppoa ollut eikä tapahtunut yhdessä yössä. Katsoessani nyt näitä rauhallisia ja luottavaisia kaveruksia olen kyllä tyytyväinen.

Lue lisää

ne ole ongelmakoiria, koska SINÄ et suostunut siihen. Ja se on hyvä se. Minulle ei tuota mitään vaikeuksia ymmärtää sitä, että Vilanderin kovilta vaikuttavia metodeja tarvitaan. Olen nähnyt niin paljon niin väärin pidettyjä koiria, niin monta koiraa ihmisillä joille ei koira sovi ollenkaan ja niin monta agressiiviseksi päässyttä koiraa.

bossinr kirjoitti:

Sarkasmi on vaikea laji.Varsinkin sen ymmärtäminen. Totta ihmeessä minä tiedän, että 70 koiran kokonaisvaltainen kouluttaminen tuossa ajassa ei onnistu keneltänkään maailmassa. Siksi tuota sanaa "kouluttaminen" ei tulisikaan käyttää jos ei ole kyse ns. oikeasta kouluttamisesta. Oikeammin tulisi sanoa, että elokuvan tekemiseen käytettiin/osallistui 70 Kaukasianpaimenkoiraa joiden ohjaajana toimi Tuire Kaimio.

Tuohon Kaimion oman koiran käyttöön elokuvassa en löytänyt lähdettä, mutta muistelisin lukeneeni että "päänäyttelijä" koira olisi ollut hänellä pitemmän aikaa. Mutta sillähän ei pitäisi olla mitään merkitystä, jos koirat eivät kerran ymmärrä mitään johtajuudesta ja niille on ihan sama kuka niitä ohjaa (huom. sarkasmia). Tuo tarina koiran kiinnikäymisestä toiseen koiraan löytyy koirat.com vuoden 2008 keskusteluista (joo, tiedän ettei kaikki keskustelupalstoilla oleva ole välttämättä 100% varmaa).
Tässä kuitenkin lainaus:
"Itseasiassa sen laumisleffan kuvauksissa ei laumikset ihan aina pysyneet käsissä (edes Kaimiolla). Leffan eräässä kohtauksessa, jossa Myrsky haukkuu raivoisasti, käytettiin "syöttinä" pientä koiraa. No siinä oli sitten Myrsky ottanut ja kiskaissut remminsä katki ja käynyt pikku koiran päälle. Pikkukoira selvisi vammoitta. Ja Kaimio sitten siinä yritti rauhoitella tilannetta ja pulen tunnin päästä tokaisi, jotta eihän kuinkaan käyny kun pikkukoira syö jo namejakin. Tarina ei kerro, että miten pikkukoira suhtautuu tänä päivänä isoihin koiriin."
Toisin kuin monet tuntuvat uskovan, vaikka koira osaa temppuja, se ei välttämättä ole ohjaajan hallinassa.

"Eli taas tullaan vaan siihen,että teki miten teki,niin SEN pointti on,että tietää mitä tekee ja hallitsee sen."
Täysin samaa mieltä. Kolinapurkki on oikein käytettynä erittäin hyvä apuväline ongelmakoiran "korjaamisessa", mutta väärin käytettynä aiheutta vain enemmän ongelmia. Myös namipaloilla voidaan koiran ongelmakäytöstä vain vahvistaa, päinvastaisista aikeista huolimatta.

Lue lisää

Sarkasmi on vaikea laji,ymmärtämisen ohella myös mihin kohtaan kirjoittaa...

Miksi sanaa "kouluttaa" ei voi käyttää ? Sanallahan on monta merkitystä .Ja jos puhutaan vaikka jonkun " ohjaamisesta" johonkin,niin ihan normaalia on sana "kouluttaa". Tuskinpa kukaan on määrittänyt,missä yhteydessä voi puhua kouluttamisesta sanana,jos samaa asiaa ajetaan,tai missä ei.
Ja kyllä minä ainakin näen,että eläin koulutetan osaansa,oli se sitten mikä elukkaa tahansa.
Ja omassa viestissänihän vielä mainittiin nimenomaan mistä/mihin kouluttamisesta oli kyse ;)
Mutta,riippuu tietenkin mitä tarkoittaa oikealla koulutuksella...Minulle kun siis kouluttaminen voi olla monenlaista :)

Tuohon leffan tapaukseen en ota kantaa,koska en siitä tiedä,enkä ole kuullut,luotettavalta taholtakaan.
Itse kun suhtaudun aika skeptisesti johonkin juttuihin,jotka perustuu vähään löysiin...
Juuri mainitsemasi keskustelupalstat on hyvä esimerkki,jossa jotkut jutut on välillä melkoisia mielenkiintoisia :D

Mutta tuo pitää paikkansa,että jos koira osaa jotain temppuja,niin ei se välttämättä ole ohjaajansa hallinnassa.
Mutta kun viitattiin tuon leffan yhteyteen,niin tuskinpa niitä koiria ylipäätäänkään ihan nopeasti,tempuilla tai ilman,saa kokonaishallintaan,ei-omia vielä vähemmän ;)

" MYÖS ( oma korostus) namipaloilla voidaan...
"VÄÄRIN ( myös oma korostus) käytettynä"
Nyt päästiin jopa samoille linjoille :D. Eli asiat voidaan tehdä niin väärin,kuin oikein.Välttämättä itse tapa toimia ei ole huono,hyvä,oikea/väärä, ainoa ym., vaan miten sen homman hallitsee.
Näkemykset on sitten näkemyksiä,jos nyt puhutaan ihan inhimillisistä tavoista toimia ylipäätään.
Ja jo ihan kongreettisesti,kun on koiraharrastusta ollut suht monipuoliselta kantilta,niin monenmoista on tullut nähtyä.Ihan kasvatus/koulutukseen liittyen. Muutamissa kymmeniin vuosiin kun on jokusiakin " trendejä" tullut nähtyä.Niin ääripäitä,kuin jotain siltä väliltäkin.

marisa1 kirjoitti:

Väittäisin edelleen koirieni olleen aluksi ongelmakoiria, sillä tullessaan minulle alle vuoden ikäisinä olivat ne lopetusuhan alla käytöshäiriöidensä takia. Ensimmäiset omistajat olivat luovuttaneet ja niinpä päätin yrittää.
Ensimmäinen koirani on nyt lähes neljä vuotias ja nuorempi täyttää seuraavaksi kaksi. Ne ovat samaa rotua, ensimmäisen koiran kanssa onnistumisesta rohkaistuin ottamaan tämän toisenkin. Onneksi, sillä nyt ne ovat tosi upeat kaverit.

Ei. en todellakaan ymmärrä miksi ongelmakäyttäytymistä yritetään korjata pelottelulla ja lievälläkään pahoinpitelyllä, joksi hylkäämisen laumasta(=jääkausi) lasken. Se, että saa agressiivisen tai kaikkea pelkäävän koiran luottamaan itseensä ja HALUAVAN totella ilman pakottamista tai pelottelua on mielestäni hieno saavutus ja olen ylpeä onnistumisestani. En väitä olevani mikään erityisen erinomainen koiran kouluttamisessa, ei se helppoa ollut eikä tapahtunut yhdessä yössä. Katsoessani nyt näitä rauhallisia ja luottavaisia kaveruksia olen kyllä tyytyväinen.

Lue lisää

Tarkennetaan sen verran, että jääkausi ei ole sama asia kuin laumasta erottaminen. Jääkauden tarkoituksena on herättää koira tajuamaan että se ei ole lauman pomo, jonka pillin mukaan tanssitaan. Laitetaan koira siis periaatteessa siinä laumahierarkiassa oikealle paikalleen.

Oma koirani on läpikäynyt viikon lievennetyn jääkauden, jonka aikana ainoa ohjeeni oli että "minulla ei ole koiraa". Jos koira tuli puolta metriä lähemmäs omaehtoisesti, niin murahdettiin pois, oppi kummasti kunnioittamaan/antamaan ihmisille tilaa. Kerran pari päivässä sain kutsua koiran luokseni "hellyyshetkeä" viettämään. Kun ei viikkoon saanut hakemalla huomiota, vaikka söi parit kirjat ja muuta mukavaa, tajusi hetkessä että ihmisen ehdoilla mennään.

Pevi-metodissa laumasta erottamisesta on kyse siinä vaiheessa kun koira karkailee tai ei tule kutsusta luokse, vaan palaa laumaan sitten kuin sitä itseään sattuu huvittamaan. Tällöin koiralle tehdään ns. häätö, eli kun koira lopulta itse saa päähänsä palata omistajansa luokse, sitä ei päästetäkään takaisin laumaan. Häädettävä koira pidetään kaukana esim. metelöimällä/karjumalla, nakkomalla näitä paljon pelättyjä purkkeja ja lähes millä tahansa keinoin, PAITSI tietenkään koiraan ei käydä fyysisesti käsiksi. Koira hämmentyy ja ravaa edestakaisin, ja kun se lopulta alistuu kohtaloonsa eli että se on "erotettu laumasta", omistaja kutsuu koiran luokseen. Ja voi että se koira tulee salamana, laumasta erottaminen kun on koiralle pahin mitä voi tapahtua.

Kokonaisuudessa tähän keskusteluun totean samaa mitä nimim. "suinkin" tuossa aikaisemmin sanoi, että kannattaa perehtyä molempiin ja käyttää sitä mikä omalle koiralle parhaiten jakeluun menee. Ei ole yhtä oikeaa. Meillä menee päivittäinen peruskäyttäytyminen Vilanderin oppeihin perustuen, ja kaikki muu temppuilu yms. sitten Kaimiota mukaillen.

Ai niin, ja ketjun aloittajalle vielä, meillä kun käytettiin tuota purkkia noitten ohitusten kanssa. Idea tosiaankin on se, että pyrkimys on ohittaa toinen koira hihna pitkänä ja löysällä, eikä koira juuri vilkaisua enempää kiinnittäisi huomiota toiseen koiraan. Hihnan löysyys on olennaista sen takia, ettei omistaja keri hihnaa tiukalle ja kiristetyllä taluttimella välitä koiralle ajatusta että tässä tilanteessa on nyt jotakin erikoista tai pelottavaa. Samaten sinne polun sivuun tai ojan penkalle EI pysähdytä istumaan ja odottamaan että toinen koira ohittaa, koska siinä ohitustilanteessa ei ole mitään erikoista.

Niin kuin tuossa purkin käytössä muutenkin, idea on että ensin kielletään koiraa sanallisesti (tuijottamasta liian kiinteästi vastaantulevaa koiraa, menemästä/yrittämästä toisen koiran luokse tai räkyttämästä toiselle koiralle), ja jos kielto ei mene perille, sitten kielletään uudestaan ja samalla heitetään purkki sanan/kiellon vahvisteeksi. Omalle koiralle riittää kun vain heläytän purkkia kädessä, mutta on niitä koiria joille pitää nakata purkki joko suoraan jalkoihin tai ihan päin. Ja tietenkään tässä ei nyt puhuta mistään täysiä heittämisestä. Tavoitteena on että purkin kanssa ei jäädä naimisiin, vaan että koira oppii kunnioittamaan kieltoa eikä purkkia.

Mutta kuten kaikkien metodeitten kanssa, väärinkäytön riski on olemassa jos omistaja ei tiedä mitä tekee. Siksi näitä jääkausia, häätöjä, purkkeja ja muita EI tulisi omin päin ottaa käyttöön, vaan käydä ihan oikean Pertin hyväksymän pevi-kouluttajan luona testaamassa koira ja hakemassa ne omat neuvot, eikä jotakin mitä naapurin kummin kaima sanoo.

Ei mulla muuta, me lähdetään nyt lenkille ohittelemaan muita koiria :)

mie kirjoitti:

Tarkennetaan sen verran, että jääkausi ei ole sama asia kuin laumasta erottaminen. Jääkauden tarkoituksena on herättää koira tajuamaan että se ei ole lauman pomo, jonka pillin mukaan tanssitaan. Laitetaan koira siis periaatteessa siinä laumahierarkiassa oikealle paikalleen.

Oma koirani on läpikäynyt viikon lievennetyn jääkauden, jonka aikana ainoa ohjeeni oli että "minulla ei ole koiraa". Jos koira tuli puolta metriä lähemmäs omaehtoisesti, niin murahdettiin pois, oppi kummasti kunnioittamaan/antamaan ihmisille tilaa. Kerran pari päivässä sain kutsua koiran luokseni "hellyyshetkeä" viettämään. Kun ei viikkoon saanut hakemalla huomiota, vaikka söi parit kirjat ja muuta mukavaa, tajusi hetkessä että ihmisen ehdoilla mennään.

Pevi-metodissa laumasta erottamisesta on kyse siinä vaiheessa kun koira karkailee tai ei tule kutsusta luokse, vaan palaa laumaan sitten kuin sitä itseään sattuu huvittamaan. Tällöin koiralle tehdään ns. häätö, eli kun koira lopulta itse saa päähänsä palata omistajansa luokse, sitä ei päästetäkään takaisin laumaan. Häädettävä koira pidetään kaukana esim. metelöimällä/karjumalla, nakkomalla näitä paljon pelättyjä purkkeja ja lähes millä tahansa keinoin, PAITSI tietenkään koiraan ei käydä fyysisesti käsiksi. Koira hämmentyy ja ravaa edestakaisin, ja kun se lopulta alistuu kohtaloonsa eli että se on "erotettu laumasta", omistaja kutsuu koiran luokseen. Ja voi että se koira tulee salamana, laumasta erottaminen kun on koiralle pahin mitä voi tapahtua.

Kokonaisuudessa tähän keskusteluun totean samaa mitä nimim. "suinkin" tuossa aikaisemmin sanoi, että kannattaa perehtyä molempiin ja käyttää sitä mikä omalle koiralle parhaiten jakeluun menee. Ei ole yhtä oikeaa. Meillä menee päivittäinen peruskäyttäytyminen Vilanderin oppeihin perustuen, ja kaikki muu temppuilu yms. sitten Kaimiota mukaillen.

Ai niin, ja ketjun aloittajalle vielä, meillä kun käytettiin tuota purkkia noitten ohitusten kanssa. Idea tosiaankin on se, että pyrkimys on ohittaa toinen koira hihna pitkänä ja löysällä, eikä koira juuri vilkaisua enempää kiinnittäisi huomiota toiseen koiraan. Hihnan löysyys on olennaista sen takia, ettei omistaja keri hihnaa tiukalle ja kiristetyllä taluttimella välitä koiralle ajatusta että tässä tilanteessa on nyt jotakin erikoista tai pelottavaa. Samaten sinne polun sivuun tai ojan penkalle EI pysähdytä istumaan ja odottamaan että toinen koira ohittaa, koska siinä ohitustilanteessa ei ole mitään erikoista.

Niin kuin tuossa purkin käytössä muutenkin, idea on että ensin kielletään koiraa sanallisesti (tuijottamasta liian kiinteästi vastaantulevaa koiraa, menemästä/yrittämästä toisen koiran luokse tai räkyttämästä toiselle koiralle), ja jos kielto ei mene perille, sitten kielletään uudestaan ja samalla heitetään purkki sanan/kiellon vahvisteeksi. Omalle koiralle riittää kun vain heläytän purkkia kädessä, mutta on niitä koiria joille pitää nakata purkki joko suoraan jalkoihin tai ihan päin. Ja tietenkään tässä ei nyt puhuta mistään täysiä heittämisestä. Tavoitteena on että purkin kanssa ei jäädä naimisiin, vaan että koira oppii kunnioittamaan kieltoa eikä purkkia.

Mutta kuten kaikkien metodeitten kanssa, väärinkäytön riski on olemassa jos omistaja ei tiedä mitä tekee. Siksi näitä jääkausia, häätöjä, purkkeja ja muita EI tulisi omin päin ottaa käyttöön, vaan käydä ihan oikean Pertin hyväksymän pevi-kouluttajan luona testaamassa koira ja hakemassa ne omat neuvot, eikä jotakin mitä naapurin kummin kaima sanoo.

Ei mulla muuta, me lähdetään nyt lenkille ohittelemaan muita koiria :)

Lue lisää

jääkausi saattaa toimia hellyyshakuisella koiralla, mutta ei oikein sillä, joka mieluiten on pihalla päivät ja tulee sisålle nukkumaan, ja menee usein saunaan saadakseen olla rauhassa. Häätö laumasta? Jos koira on ollut karussa 10-30 tuntia ja tulee kotia, ei sitä pahemmin hätkäytä se, että käsketään häipyyn. Saattaa totellakin! Niin ettäon niitä oman tiensä kulkijoitakin ( karkasi eka kerran 4 kk ikäisiä, kun noudatin metodia että älä kutsu pentua vaan anna pennun etsiä sinut, eli pennun jäädessä nuuskimaan marssin mutkan taa. Oli talvi, joten ajattelin penikan pysyvän tiellä, kattia kanssa. Pari tuntia siinä juoksin piskin perässä saappaat täynnä lunta, kunnes tavoitin leikkimästä myyrällä.

"Ei ole reilua,"...todella hyvä huomio!

Ymmärrän pakoputkikommenttisi, mutta miten tuo puudeli liittyy asiaan...?

Joka tapauksessa, pitää ottaa myös muut huomioon. En ainakaan itse tieten tahtoen halua säikytellä ketään, vaikka periaatteessa jokainen on vastuussa vain omasta koirastaan ja lenkillä voi tapahtua mitä vaan.

Arka koira voi olla vaikka kodinvaihtaja, joka tulee huonoista oloista ja sen on vaikea siksi luottaa ihmisiin. Asiaa ei auta, jos joku rämistelee purkin kanssa korvan juuressa. En tiedä vaikuttaako näkökantaani se, että olen kotoisin maalta, jossa on tapana ottaa myös muut huomioon. Kaupungissa kaikki ajattelevat enemmän vain itseään.

Arka koira on vaativampi kun tavallisilla hermoilla varustettu koira. Arkuus ja pehmeys koirassa on todella iso ongelma jos koira juoksee varjoansakin pakoon. Peritty arkuus ei poistu sitä voi vaan lieventää ja kasvattaa koiran itsetuntoa.