on pistemäinen - miksi?
Maanjäristys
Laatan Pituudelta
7563
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
lokalisointialgoritmit olettavat, että energia säteilee alkupisteestä symmetrisesti, jolloin järistyksellä on laskenallinen keskipiste.
Näinhän ei välttämättä luonnossa ole, mutta riittävällä tarkkuudella erolla ei ole merkitystä.
toisensa alle tai laatta liikku toisensa sivua pitkin - jälkimmäisestä tapauksesta esimerkkejä, että olisi sitä liikettä pitemmältäkin murroksen pituudelta?
js siten myös varsinainen järistys ei ole pistemäinen.
Mittaustarkkuus ja mallinnustarkkuus eivät ole täysin tarkkoja,joten järistys lokalisoidaan pallon sisälle. Pallon keskipiste on episentri. Siis tarkkuuden rajoissa.
Toki järistyksessä liike jakautuu usein jopa kymmenies. satojen kilometrien matkalle.
Fokus on se keskipiste josta ne aallot lähtevät, joka suuntaan, radiaalisesti.
Epicenter on se piste mikä on lähinnä fokusta maan pinnalla (veden allakin)
Taisin sotkea episentrin ja hyposentrin. Noh, sattuu tuota, meikälle usein :P
Fokus==hyposentri. Episentri==fokuksen projektio pinnalla.
Kiitokset bergsmanille korjauksesta.
Eli se 'keskus' on laskettu seismograafeista saadun datan perusteella. Ok - mutta mitä sitten kenttätutkimukset osoittavat maanjäristysalueen muodosta lienee sitten toinen juttu. Vaurioita enemmän tai vähemmän siirroslinjaa pitkin?
Kun yhdestä kohtaa liikahtaa, niin paineet siirtyvät siirroksessa toisaalle?
Joskus 65-67 uutisoitiin Tyynellä merellä olleen tsunamin, joka rantautuessaan pitkin Kolumbian rannikkoa, aallon olleen jopa 50m korkean - tämän luin lehdestä. Seikka jäi syystä mieleen, että vasta kuukautta aiemmin olimme laivan kanssa niillä vesillä Buenaventurassa.
Isossa järistyksessä on usein monia järähdyksiä joidenkin sekuntien sisällä ja jokaisen järähdyksen paikka on eri. Jälkijäristyksiä tapahtuu sitten päiviä, viikkoja, kuukausia, kun jännitykset laukeilevat laajalti pitkin siirrosta.
Mannerlaatat liikkuvat kokonaisuuksina ja jatkuvasti ja jos laattojen välinen siirrospinta lukkiutuu vaikkapa satojen kilomtrien matkalta, energiaa kasautuu siirrokseen koko ajan. Kun lukkiutuma aukeaa pistemäisesti ja siirroksen puolikkaat nytkähtävät, lisäenergiaa ryöpsähtää siirroskohdasta ympärille, mikä laukaisee paljon uusia järähdyksiä.
Amerikkalainen USGS kokoaa eri järähdykset yhteen, esimerkiksi Haitin maanjäristys:
7.0 2010/01/12 21:53:10 18.457 -72.533 13.0 HAITI REGION
ja ensimmäiseksi luokiteltu jälkijäristys tapahtui noin seitsemää minuuttia myöhemmin
5.9 2010/01/12 22:00:42 18.369 -72.823 10.0 HAITI REGION
Sveitsiläinen Redpuma ottaa tarkemmin eri järähdyskomponentit erikseen.
13 sekunnin aikana tapahtui kuusi osajärähdystä:
12Jan2010 21:53:12.1 19.2N 72.5W 5 mb=6.8 A*GSR HAITI REGION
12Jan2010 21:53:09.7 18.7N 72.6W 5 mb=6.8 A*GSR HAITI REGION
12Jan2010 21:53:08.9 18.6N 72.6W 10 MS=7.1 M*GSR HAITI REGION
12Jan2010 21:52:59.4 17.4N 74.8W 10 mb=6.6 *ROM HAITI REGION
12Jan2010 21:53:10.4 18.5N 72.6W 10 Mw=7.2 M*EMS HAITI REGION
12Jan2010 21:53:09.9 18.5N 72.4W 10 M =7.0 M*NEI HAITI REGION
Ensimmäinen jälkijäristys oli kaksiosainen
12Jan2010 22:00:41.0 18.5N 72.7W 10 mb=5.9 M*GSR HAITI REGION
12Jan2010 22:00:42.1 18.3N 72.9W 10 M =5.9 M*NEI HAITI REGION
Ja toinen jälkijäristys kolmiosainen
12Jan2010 22:11:56.3 16.7N 72.5W 5 mb=6.4 A*GSR CARIBBEAN SEA
12Jan2010 22:12:03.0 18.6N 72.6W 10 mb=5.8 M*GSR HAITI REGION
12Jan2010 22:12:05.3 18.5N 72.6W 10 M =5.5 M*NEI HAITI REGION
Ensimmäiset voimakkuustiedot eivät aina varsinkaan suurimmissa ole päteviä.
Indonesian Tsunamijäristyksen ensitiedot olivat pienempiä kuin lopullinen:
26Dec2004 00:58:50.8 3.3N 95.8E 10 M =8.5
Samana päivänä lukemaa nostettiin 8.9:ään
viikkoa myöhemmin 9.0:aan
ja viisi kuukautta myähemmin peräti 9.15:sta
Järistyksien voimakkuusasteikko on logaritminen ja kantalukuna on 32.
Voimakkuudet lasketaan tietyntyyppisen pintajäristysaallon ensimmäisen heilahduksen laajuudesta ja noin voimakkaita on äärimmäisen harvoin, jolloin laskukaavoja ei oltu kalibroitu kohdalleen.
Järistys kesti 500-600 sekuntia ja siirrosalueen pituus oli 1290 kilometriä ja pinnanmuutoksia maan kuoressa esiintyi 4500 kilometrin etäisyydellä.
Voimakkuudeltaan se oli kolmanneksi voimakkain koskaan mitatuista:
1. Chile 1960 05 22 9.5 38.24 S 73.05 W
2. Prince William Sound, Alaska 1964 03 28 9.2 61.02 N 147.65 W
3. Off the West Coast of Northern Sumatra 2004 12 26 9.15 3.30 N 95.78 E