Maanjäristys

Laatan Pituudelta

on pistemäinen - miksi?

7

557

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Buudda

      lokalisointialgoritmit olettavat, että energia säteilee alkupisteestä symmetrisesti, jolloin järistyksellä on laskenallinen keskipiste.
      Näinhän ei välttämättä luonnossa ole, mutta riittävällä tarkkuudella erolla ei ole merkitystä.

      • Domino-efekti?

        toisensa alle tai laatta liikku toisensa sivua pitkin - jälkimmäisestä tapauksesta esimerkkejä, että olisi sitä liikettä pitemmältäkin murroksen pituudelta?


      • buudda
        Domino-efekti? kirjoitti:

        toisensa alle tai laatta liikku toisensa sivua pitkin - jälkimmäisestä tapauksesta esimerkkejä, että olisi sitä liikettä pitemmältäkin murroksen pituudelta?

        js siten myös varsinainen järistys ei ole pistemäinen.
        Mittaustarkkuus ja mallinnustarkkuus eivät ole täysin tarkkoja,joten järistys lokalisoidaan pallon sisälle. Pallon keskipiste on episentri. Siis tarkkuuden rajoissa.
        Toki järistyksessä liike jakautuu usein jopa kymmenies. satojen kilometrien matkalle.


      • bergsman
        buudda kirjoitti:

        js siten myös varsinainen järistys ei ole pistemäinen.
        Mittaustarkkuus ja mallinnustarkkuus eivät ole täysin tarkkoja,joten järistys lokalisoidaan pallon sisälle. Pallon keskipiste on episentri. Siis tarkkuuden rajoissa.
        Toki järistyksessä liike jakautuu usein jopa kymmenies. satojen kilometrien matkalle.

        Fokus on se keskipiste josta ne aallot lähtevät, joka suuntaan, radiaalisesti.
        Epicenter on se piste mikä on lähinnä fokusta maan pinnalla (veden allakin)


      • buudda
        bergsman kirjoitti:

        Fokus on se keskipiste josta ne aallot lähtevät, joka suuntaan, radiaalisesti.
        Epicenter on se piste mikä on lähinnä fokusta maan pinnalla (veden allakin)

        Taisin sotkea episentrin ja hyposentrin. Noh, sattuu tuota, meikälle usein :P

        Fokus==hyposentri. Episentri==fokuksen projektio pinnalla.

        Kiitokset bergsmanille korjauksesta.


      • päädyin:
        buudda kirjoitti:

        js siten myös varsinainen järistys ei ole pistemäinen.
        Mittaustarkkuus ja mallinnustarkkuus eivät ole täysin tarkkoja,joten järistys lokalisoidaan pallon sisälle. Pallon keskipiste on episentri. Siis tarkkuuden rajoissa.
        Toki järistyksessä liike jakautuu usein jopa kymmenies. satojen kilometrien matkalle.

        Eli se 'keskus' on laskettu seismograafeista saadun datan perusteella. Ok - mutta mitä sitten kenttätutkimukset osoittavat maanjäristysalueen muodosta lienee sitten toinen juttu. Vaurioita enemmän tai vähemmän siirroslinjaa pitkin?

        Kun yhdestä kohtaa liikahtaa, niin paineet siirtyvät siirroksessa toisaalle?

        Joskus 65-67 uutisoitiin Tyynellä merellä olleen tsunamin, joka rantautuessaan pitkin Kolumbian rannikkoa, aallon olleen jopa 50m korkean - tämän luin lehdestä. Seikka jäi syystä mieleen, että vasta kuukautta aiemmin olimme laivan kanssa niillä vesillä Buenaventurassa.


    • ajallisesti

      Isossa järistyksessä on usein monia järähdyksiä joidenkin sekuntien sisällä ja jokaisen järähdyksen paikka on eri. Jälkijäristyksiä tapahtuu sitten päiviä, viikkoja, kuukausia, kun jännitykset laukeilevat laajalti pitkin siirrosta.

      Mannerlaatat liikkuvat kokonaisuuksina ja jatkuvasti ja jos laattojen välinen siirrospinta lukkiutuu vaikkapa satojen kilomtrien matkalta, energiaa kasautuu siirrokseen koko ajan. Kun lukkiutuma aukeaa pistemäisesti ja siirroksen puolikkaat nytkähtävät, lisäenergiaa ryöpsähtää siirroskohdasta ympärille, mikä laukaisee paljon uusia järähdyksiä.

      Amerikkalainen USGS kokoaa eri järähdykset yhteen, esimerkiksi Haitin maanjäristys:
      7.0 2010/01/12 21:53:10 18.457 -72.533 13.0 HAITI REGION
      ja ensimmäiseksi luokiteltu jälkijäristys tapahtui noin seitsemää minuuttia myöhemmin
      5.9 2010/01/12 22:00:42 18.369 -72.823 10.0 HAITI REGION

      Sveitsiläinen Redpuma ottaa tarkemmin eri järähdyskomponentit erikseen.
      13 sekunnin aikana tapahtui kuusi osajärähdystä:
      12Jan2010 21:53:12.1 19.2N 72.5W 5 mb=6.8 A*GSR HAITI REGION
      12Jan2010 21:53:09.7 18.7N 72.6W 5 mb=6.8 A*GSR HAITI REGION
      12Jan2010 21:53:08.9 18.6N 72.6W 10 MS=7.1 M*GSR HAITI REGION
      12Jan2010 21:52:59.4 17.4N 74.8W 10 mb=6.6 *ROM HAITI REGION
      12Jan2010 21:53:10.4 18.5N 72.6W 10 Mw=7.2 M*EMS HAITI REGION
      12Jan2010 21:53:09.9 18.5N 72.4W 10 M =7.0 M*NEI HAITI REGION

      Ensimmäinen jälkijäristys oli kaksiosainen
      12Jan2010 22:00:41.0 18.5N 72.7W 10 mb=5.9 M*GSR HAITI REGION
      12Jan2010 22:00:42.1 18.3N 72.9W 10 M =5.9 M*NEI HAITI REGION

      Ja toinen jälkijäristys kolmiosainen
      12Jan2010 22:11:56.3 16.7N 72.5W 5 mb=6.4 A*GSR CARIBBEAN SEA
      12Jan2010 22:12:03.0 18.6N 72.6W 10 mb=5.8 M*GSR HAITI REGION
      12Jan2010 22:12:05.3 18.5N 72.6W 10 M =5.5 M*NEI HAITI REGION


      Ensimmäiset voimakkuustiedot eivät aina varsinkaan suurimmissa ole päteviä.
      Indonesian Tsunamijäristyksen ensitiedot olivat pienempiä kuin lopullinen:

      26Dec2004 00:58:50.8 3.3N 95.8E 10 M =8.5
      Samana päivänä lukemaa nostettiin 8.9:ään
      viikkoa myöhemmin 9.0:aan
      ja viisi kuukautta myähemmin peräti 9.15:sta

      Järistyksien voimakkuusasteikko on logaritminen ja kantalukuna on 32.

      Voimakkuudet lasketaan tietyntyyppisen pintajäristysaallon ensimmäisen heilahduksen laajuudesta ja noin voimakkaita on äärimmäisen harvoin, jolloin laskukaavoja ei oltu kalibroitu kohdalleen.

      Järistys kesti 500-600 sekuntia ja siirrosalueen pituus oli 1290 kilometriä ja pinnanmuutoksia maan kuoressa esiintyi 4500 kilometrin etäisyydellä.

      Voimakkuudeltaan se oli kolmanneksi voimakkain koskaan mitatuista:
      1. Chile 1960 05 22 9.5 38.24 S 73.05 W
      2. Prince William Sound, Alaska 1964 03 28 9.2 61.02 N 147.65 W
      3. Off the West Coast of Northern Sumatra 2004 12 26 9.15 3.30 N 95.78 E

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Veroaste on Suomessa viitisen prosenttiyksikköä liian matala

      Veropohjaa on rapautettu käytännössä koko kulunut vuosituhat, jonka vuoksi valtion menoja on jouduttu rahoittamaan velka
      Maailman menoa
      86
      2483
    2. Tiedän satavarmasti ettet tule koskaan

      Uskaltamaan mitään. Ei me tulla edes näkemään koskaan.
      Ikävä
      67
      1445
    3. Kyläkauppias ajoi kännissä töistä kotiin

      Ei edes kallis auto estä humalassa ajamista, vaikka luulisi alkolukko olevan sellaisessa jo vakiovarusteena. https://ww
      Maailman menoa
      81
      1331
    4. EU komissio - EU-elpymisrahoja voidaan käyttää TILAPÄISESTI väärin!

      Espanja ohjasi miljardeja euroja – Nyt EU-komissio teki yllättävän paljastuksen Skandaaliksi noussut Espanjan EU-rahoje
      Maailman menoa
      11
      1192
    5. Miks me oikein

      Rakastuttiin vaikka kaikki on mahdotonta?
      Ikävä
      79
      905
    6. Kiitos upeasta palvelusta kukkamyyjä

      Kiitos sinulle upea kaunis kukkamyyjä Kuhmon torilla 🌹 Upea iloinen asenteesi ja kaunis hymysi pelasti päiväni ❤️ Jäi
      Kuhmo
      19
      890
    7. Nainen, mikset lähetä

      miehelle viestiä? Tiedän, että sulla on asiaa ja kysyttävää.
      Ikävä
      54
      773
    8. Miehet trikoissaan

      On se kauhian näkköistä, kun miehet tiukossa trikkoissa juoksentelloo ja mulukku paestaa trikkoijjen läpi. Kahtokkee pe
      Suomussalmi
      31
      759
    9. Ratikka Turkuun

      Ei hyvä. Ja syy on siinä , kukaan ei osaa suunnitella oikeaa reittiä. Pitää huomioide, kiskoja sijaintia ei voi muutta
      Turku
      101
      750
    10. Rakastan sinua

      Yhä.
      Ikävä
      30
      696
    Aihe