Maanjäristys

Laatan Pituudelta

on pistemäinen - miksi?

7

518

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Buudda

      lokalisointialgoritmit olettavat, että energia säteilee alkupisteestä symmetrisesti, jolloin järistyksellä on laskenallinen keskipiste.
      Näinhän ei välttämättä luonnossa ole, mutta riittävällä tarkkuudella erolla ei ole merkitystä.

      • Domino-efekti?

        toisensa alle tai laatta liikku toisensa sivua pitkin - jälkimmäisestä tapauksesta esimerkkejä, että olisi sitä liikettä pitemmältäkin murroksen pituudelta?


      • buudda
        Domino-efekti? kirjoitti:

        toisensa alle tai laatta liikku toisensa sivua pitkin - jälkimmäisestä tapauksesta esimerkkejä, että olisi sitä liikettä pitemmältäkin murroksen pituudelta?

        js siten myös varsinainen järistys ei ole pistemäinen.
        Mittaustarkkuus ja mallinnustarkkuus eivät ole täysin tarkkoja,joten järistys lokalisoidaan pallon sisälle. Pallon keskipiste on episentri. Siis tarkkuuden rajoissa.
        Toki järistyksessä liike jakautuu usein jopa kymmenies. satojen kilometrien matkalle.


      • bergsman
        buudda kirjoitti:

        js siten myös varsinainen järistys ei ole pistemäinen.
        Mittaustarkkuus ja mallinnustarkkuus eivät ole täysin tarkkoja,joten järistys lokalisoidaan pallon sisälle. Pallon keskipiste on episentri. Siis tarkkuuden rajoissa.
        Toki järistyksessä liike jakautuu usein jopa kymmenies. satojen kilometrien matkalle.

        Fokus on se keskipiste josta ne aallot lähtevät, joka suuntaan, radiaalisesti.
        Epicenter on se piste mikä on lähinnä fokusta maan pinnalla (veden allakin)


      • buudda
        bergsman kirjoitti:

        Fokus on se keskipiste josta ne aallot lähtevät, joka suuntaan, radiaalisesti.
        Epicenter on se piste mikä on lähinnä fokusta maan pinnalla (veden allakin)

        Taisin sotkea episentrin ja hyposentrin. Noh, sattuu tuota, meikälle usein :P

        Fokus==hyposentri. Episentri==fokuksen projektio pinnalla.

        Kiitokset bergsmanille korjauksesta.


      • päädyin:
        buudda kirjoitti:

        js siten myös varsinainen järistys ei ole pistemäinen.
        Mittaustarkkuus ja mallinnustarkkuus eivät ole täysin tarkkoja,joten järistys lokalisoidaan pallon sisälle. Pallon keskipiste on episentri. Siis tarkkuuden rajoissa.
        Toki järistyksessä liike jakautuu usein jopa kymmenies. satojen kilometrien matkalle.

        Eli se 'keskus' on laskettu seismograafeista saadun datan perusteella. Ok - mutta mitä sitten kenttätutkimukset osoittavat maanjäristysalueen muodosta lienee sitten toinen juttu. Vaurioita enemmän tai vähemmän siirroslinjaa pitkin?

        Kun yhdestä kohtaa liikahtaa, niin paineet siirtyvät siirroksessa toisaalle?

        Joskus 65-67 uutisoitiin Tyynellä merellä olleen tsunamin, joka rantautuessaan pitkin Kolumbian rannikkoa, aallon olleen jopa 50m korkean - tämän luin lehdestä. Seikka jäi syystä mieleen, että vasta kuukautta aiemmin olimme laivan kanssa niillä vesillä Buenaventurassa.


    • ajallisesti

      Isossa järistyksessä on usein monia järähdyksiä joidenkin sekuntien sisällä ja jokaisen järähdyksen paikka on eri. Jälkijäristyksiä tapahtuu sitten päiviä, viikkoja, kuukausia, kun jännitykset laukeilevat laajalti pitkin siirrosta.

      Mannerlaatat liikkuvat kokonaisuuksina ja jatkuvasti ja jos laattojen välinen siirrospinta lukkiutuu vaikkapa satojen kilomtrien matkalta, energiaa kasautuu siirrokseen koko ajan. Kun lukkiutuma aukeaa pistemäisesti ja siirroksen puolikkaat nytkähtävät, lisäenergiaa ryöpsähtää siirroskohdasta ympärille, mikä laukaisee paljon uusia järähdyksiä.

      Amerikkalainen USGS kokoaa eri järähdykset yhteen, esimerkiksi Haitin maanjäristys:
      7.0 2010/01/12 21:53:10 18.457 -72.533 13.0 HAITI REGION
      ja ensimmäiseksi luokiteltu jälkijäristys tapahtui noin seitsemää minuuttia myöhemmin
      5.9 2010/01/12 22:00:42 18.369 -72.823 10.0 HAITI REGION

      Sveitsiläinen Redpuma ottaa tarkemmin eri järähdyskomponentit erikseen.
      13 sekunnin aikana tapahtui kuusi osajärähdystä:
      12Jan2010 21:53:12.1 19.2N 72.5W 5 mb=6.8 A*GSR HAITI REGION
      12Jan2010 21:53:09.7 18.7N 72.6W 5 mb=6.8 A*GSR HAITI REGION
      12Jan2010 21:53:08.9 18.6N 72.6W 10 MS=7.1 M*GSR HAITI REGION
      12Jan2010 21:52:59.4 17.4N 74.8W 10 mb=6.6 *ROM HAITI REGION
      12Jan2010 21:53:10.4 18.5N 72.6W 10 Mw=7.2 M*EMS HAITI REGION
      12Jan2010 21:53:09.9 18.5N 72.4W 10 M =7.0 M*NEI HAITI REGION

      Ensimmäinen jälkijäristys oli kaksiosainen
      12Jan2010 22:00:41.0 18.5N 72.7W 10 mb=5.9 M*GSR HAITI REGION
      12Jan2010 22:00:42.1 18.3N 72.9W 10 M =5.9 M*NEI HAITI REGION

      Ja toinen jälkijäristys kolmiosainen
      12Jan2010 22:11:56.3 16.7N 72.5W 5 mb=6.4 A*GSR CARIBBEAN SEA
      12Jan2010 22:12:03.0 18.6N 72.6W 10 mb=5.8 M*GSR HAITI REGION
      12Jan2010 22:12:05.3 18.5N 72.6W 10 M =5.5 M*NEI HAITI REGION


      Ensimmäiset voimakkuustiedot eivät aina varsinkaan suurimmissa ole päteviä.
      Indonesian Tsunamijäristyksen ensitiedot olivat pienempiä kuin lopullinen:

      26Dec2004 00:58:50.8 3.3N 95.8E 10 M =8.5
      Samana päivänä lukemaa nostettiin 8.9:ään
      viikkoa myöhemmin 9.0:aan
      ja viisi kuukautta myähemmin peräti 9.15:sta

      Järistyksien voimakkuusasteikko on logaritminen ja kantalukuna on 32.

      Voimakkuudet lasketaan tietyntyyppisen pintajäristysaallon ensimmäisen heilahduksen laajuudesta ja noin voimakkaita on äärimmäisen harvoin, jolloin laskukaavoja ei oltu kalibroitu kohdalleen.

      Järistys kesti 500-600 sekuntia ja siirrosalueen pituus oli 1290 kilometriä ja pinnanmuutoksia maan kuoressa esiintyi 4500 kilometrin etäisyydellä.

      Voimakkuudeltaan se oli kolmanneksi voimakkain koskaan mitatuista:
      1. Chile 1960 05 22 9.5 38.24 S 73.05 W
      2. Prince William Sound, Alaska 1964 03 28 9.2 61.02 N 147.65 W
      3. Off the West Coast of Northern Sumatra 2004 12 26 9.15 3.30 N 95.78 E

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kaksi tyttöä putosi

      Minkä takia ne tytöt katolle oli kiivenny?
      Helsinki
      153
      5234
    2. Nyt tajusin mitä haet takaa

      En epäile etteikö meillä olisi kivaa missä vaan. Se on iso hyppy henkisellä tasolla sinne syvempään päätyyn, kuten tiedä
      Ikävä
      41
      3273
    3. Mitä haluaisit tänään sanoa kaivatullesi?

      Onko sydämelläsi jotain?
      Ikävä
      248
      3122
    4. Kukapa se Ämmän Kievarissa yöllä riehui?

      En ole utelias, mutta haluaisin tietää, kuka riehui Ämmän Kievarissa viime yönä?
      Suomussalmi
      44
      2658
    5. Kiitos kun sanoit ikävästi minulle, herkälle

      Sait kesälomani pilattua😔
      Ikävä
      36
      1824
    6. Naiselle mieheltä

      Huomasin tuossa, että jääkaapissani on eräs sinun ostamasi tuote edelleen avaamattomana. Arvaatko mikä?
      Ikävä
      27
      1615
    7. Salilla oli toissapäivänä söpö tumma

      Nuori nainen, joka katseli mua. Hymyili kun nähtiin kaupan ovella sen jälkeen
      Ikävä
      41
      1566
    8. Kaipaan niin....

      Aaawww mikä kaipuun tunne iski ja lujaa🥺😭❤️
      Ikävä
      16
      1457
    9. Eiii...

      Etkä! 😘
      Ikävä
      23
      1437
    10. Mikset vain

      Unohtaisi?
      Ikävä
      24
      1347
    Aihe