Maanjäristys

Laatan Pituudelta

on pistemäinen - miksi?

7

562

    Vastaukset 7

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Buudda

      lokalisointialgoritmit olettavat, että energia säteilee alkupisteestä symmetrisesti, jolloin järistyksellä on laskenallinen keskipiste.
      Näinhän ei välttämättä luonnossa ole, mutta riittävällä tarkkuudella erolla ei ole merkitystä.

      • Domino-efekti?

        toisensa alle tai laatta liikku toisensa sivua pitkin - jälkimmäisestä tapauksesta esimerkkejä, että olisi sitä liikettä pitemmältäkin murroksen pituudelta?


      • buudda
        Domino-efekti? kirjoitti:

        toisensa alle tai laatta liikku toisensa sivua pitkin - jälkimmäisestä tapauksesta esimerkkejä, että olisi sitä liikettä pitemmältäkin murroksen pituudelta?

        js siten myös varsinainen järistys ei ole pistemäinen.
        Mittaustarkkuus ja mallinnustarkkuus eivät ole täysin tarkkoja,joten järistys lokalisoidaan pallon sisälle. Pallon keskipiste on episentri. Siis tarkkuuden rajoissa.
        Toki järistyksessä liike jakautuu usein jopa kymmenies. satojen kilometrien matkalle.


      • bergsman
        buudda kirjoitti:

        js siten myös varsinainen järistys ei ole pistemäinen.
        Mittaustarkkuus ja mallinnustarkkuus eivät ole täysin tarkkoja,joten järistys lokalisoidaan pallon sisälle. Pallon keskipiste on episentri. Siis tarkkuuden rajoissa.
        Toki järistyksessä liike jakautuu usein jopa kymmenies. satojen kilometrien matkalle.

        Fokus on se keskipiste josta ne aallot lähtevät, joka suuntaan, radiaalisesti.
        Epicenter on se piste mikä on lähinnä fokusta maan pinnalla (veden allakin)


      • buudda
        bergsman kirjoitti:

        Fokus on se keskipiste josta ne aallot lähtevät, joka suuntaan, radiaalisesti.
        Epicenter on se piste mikä on lähinnä fokusta maan pinnalla (veden allakin)

        Taisin sotkea episentrin ja hyposentrin. Noh, sattuu tuota, meikälle usein :P

        Fokus==hyposentri. Episentri==fokuksen projektio pinnalla.

        Kiitokset bergsmanille korjauksesta.


      • päädyin:
        buudda kirjoitti:

        js siten myös varsinainen järistys ei ole pistemäinen.
        Mittaustarkkuus ja mallinnustarkkuus eivät ole täysin tarkkoja,joten järistys lokalisoidaan pallon sisälle. Pallon keskipiste on episentri. Siis tarkkuuden rajoissa.
        Toki järistyksessä liike jakautuu usein jopa kymmenies. satojen kilometrien matkalle.

        Eli se 'keskus' on laskettu seismograafeista saadun datan perusteella. Ok - mutta mitä sitten kenttätutkimukset osoittavat maanjäristysalueen muodosta lienee sitten toinen juttu. Vaurioita enemmän tai vähemmän siirroslinjaa pitkin?

        Kun yhdestä kohtaa liikahtaa, niin paineet siirtyvät siirroksessa toisaalle?

        Joskus 65-67 uutisoitiin Tyynellä merellä olleen tsunamin, joka rantautuessaan pitkin Kolumbian rannikkoa, aallon olleen jopa 50m korkean - tämän luin lehdestä. Seikka jäi syystä mieleen, että vasta kuukautta aiemmin olimme laivan kanssa niillä vesillä Buenaventurassa.


    • ajallisesti

      Isossa järistyksessä on usein monia järähdyksiä joidenkin sekuntien sisällä ja jokaisen järähdyksen paikka on eri. Jälkijäristyksiä tapahtuu sitten päiviä, viikkoja, kuukausia, kun jännitykset laukeilevat laajalti pitkin siirrosta.

      Mannerlaatat liikkuvat kokonaisuuksina ja jatkuvasti ja jos laattojen välinen siirrospinta lukkiutuu vaikkapa satojen kilomtrien matkalta, energiaa kasautuu siirrokseen koko ajan. Kun lukkiutuma aukeaa pistemäisesti ja siirroksen puolikkaat nytkähtävät, lisäenergiaa ryöpsähtää siirroskohdasta ympärille, mikä laukaisee paljon uusia järähdyksiä.

      Amerikkalainen USGS kokoaa eri järähdykset yhteen, esimerkiksi Haitin maanjäristys:
      7.0 2010/01/12 21:53:10 18.457 -72.533 13.0 HAITI REGION
      ja ensimmäiseksi luokiteltu jälkijäristys tapahtui noin seitsemää minuuttia myöhemmin
      5.9 2010/01/12 22:00:42 18.369 -72.823 10.0 HAITI REGION

      Sveitsiläinen Redpuma ottaa tarkemmin eri järähdyskomponentit erikseen.
      13 sekunnin aikana tapahtui kuusi osajärähdystä:
      12Jan2010 21:53:12.1 19.2N 72.5W 5 mb=6.8 A*GSR HAITI REGION
      12Jan2010 21:53:09.7 18.7N 72.6W 5 mb=6.8 A*GSR HAITI REGION
      12Jan2010 21:53:08.9 18.6N 72.6W 10 MS=7.1 M*GSR HAITI REGION
      12Jan2010 21:52:59.4 17.4N 74.8W 10 mb=6.6 *ROM HAITI REGION
      12Jan2010 21:53:10.4 18.5N 72.6W 10 Mw=7.2 M*EMS HAITI REGION
      12Jan2010 21:53:09.9 18.5N 72.4W 10 M =7.0 M*NEI HAITI REGION

      Ensimmäinen jälkijäristys oli kaksiosainen
      12Jan2010 22:00:41.0 18.5N 72.7W 10 mb=5.9 M*GSR HAITI REGION
      12Jan2010 22:00:42.1 18.3N 72.9W 10 M =5.9 M*NEI HAITI REGION

      Ja toinen jälkijäristys kolmiosainen
      12Jan2010 22:11:56.3 16.7N 72.5W 5 mb=6.4 A*GSR CARIBBEAN SEA
      12Jan2010 22:12:03.0 18.6N 72.6W 10 mb=5.8 M*GSR HAITI REGION
      12Jan2010 22:12:05.3 18.5N 72.6W 10 M =5.5 M*NEI HAITI REGION


      Ensimmäiset voimakkuustiedot eivät aina varsinkaan suurimmissa ole päteviä.
      Indonesian Tsunamijäristyksen ensitiedot olivat pienempiä kuin lopullinen:

      26Dec2004 00:58:50.8 3.3N 95.8E 10 M =8.5
      Samana päivänä lukemaa nostettiin 8.9:ään
      viikkoa myöhemmin 9.0:aan
      ja viisi kuukautta myähemmin peräti 9.15:sta

      Järistyksien voimakkuusasteikko on logaritminen ja kantalukuna on 32.

      Voimakkuudet lasketaan tietyntyyppisen pintajäristysaallon ensimmäisen heilahduksen laajuudesta ja noin voimakkaita on äärimmäisen harvoin, jolloin laskukaavoja ei oltu kalibroitu kohdalleen.

      Järistys kesti 500-600 sekuntia ja siirrosalueen pituus oli 1290 kilometriä ja pinnanmuutoksia maan kuoressa esiintyi 4500 kilometrin etäisyydellä.

      Voimakkuudeltaan se oli kolmanneksi voimakkain koskaan mitatuista:
      1. Chile 1960 05 22 9.5 38.24 S 73.05 W
      2. Prince William Sound, Alaska 1964 03 28 9.2 61.02 N 147.65 W
      3. Off the West Coast of Northern Sumatra 2004 12 26 9.15 3.30 N 95.78 E

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset ymmärtävät ettei talous lähde nousuun

      Miten paljon järjellisempi olento nainen onkaan kuin tilastollisestikin paremmin tienaava mies. Kun kaikkialla puskuroid
      Maailman menoa
      172
      1135
    2. En jaksa

      Enää pelleillä ja paljastan J naisen nimen. Se on Jonna ja hän ei koskaan, edes luultavasti ollut täällä. Silti piene
      Ikävä
      45
      773
    3. Minkälainen nainen

      Minkälainen kaipaamasi nainen on luonteeltaan? Kaikki hassun hauskat antava ja helppo on sallittuja, jos poikien on kovi
      Ikävä
      27
      733
    4. Kissa eli kivuissa useita viikkoja

      Ei vienyt lääkäriin vaikka kissa parka maukui ja moni seuraajakin (minäkin) näin että kissa on sairas.
      Tuusniemi
      137
      728
    5. Herkkyydestä

      Toisessa ketjussa toivottiin keskustelua herkkyydestä. Aloitan omalla näkemykselläni. Mielestäni herkät ihmiset ovat l
      Sinkut
      225
      688
    6. Yksi asia sen esti

      Etten antanut meille mahdollisuutta
      Ikävä
      44
      679
    7. Okei, eli olet rakastunut

      Hyvä sinä, niin minäkin.
      Ikävä
      67
      635
    8. Martinan mauton tyyli

      Voi hyvää päivää 🤣 nyt ollaan oltu Muhiksen kanssa Kultareservin avajaisissa suorat housut jalassa ja 500€ korsetti pää
      Kotimaiset julkkisjuorut
      164
      622
    9. Arvaako kukaan?

      "Humalojalla metalliromun keräyspaikalla on kulkenut pitkin kevättä ja kesää joku henkilö, joka on vienyt sieltä kymmeni
      Haapavesi
      36
      600
    10. Jos meillä olisi yhteinen koti

      Niin haittaisiko sinua pitää se vähä tavaraisena? Ajattelin tänään että jos joskus asuttaisiin yhdessä ja haluaisit pal
      Ikävä
      53
      587
    Aihe