Maanjäristys

Laatan Pituudelta

on pistemäinen - miksi?

7

540

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Buudda

      lokalisointialgoritmit olettavat, että energia säteilee alkupisteestä symmetrisesti, jolloin järistyksellä on laskenallinen keskipiste.
      Näinhän ei välttämättä luonnossa ole, mutta riittävällä tarkkuudella erolla ei ole merkitystä.

      • Domino-efekti?

        toisensa alle tai laatta liikku toisensa sivua pitkin - jälkimmäisestä tapauksesta esimerkkejä, että olisi sitä liikettä pitemmältäkin murroksen pituudelta?


      • buudda
        Domino-efekti? kirjoitti:

        toisensa alle tai laatta liikku toisensa sivua pitkin - jälkimmäisestä tapauksesta esimerkkejä, että olisi sitä liikettä pitemmältäkin murroksen pituudelta?

        js siten myös varsinainen järistys ei ole pistemäinen.
        Mittaustarkkuus ja mallinnustarkkuus eivät ole täysin tarkkoja,joten järistys lokalisoidaan pallon sisälle. Pallon keskipiste on episentri. Siis tarkkuuden rajoissa.
        Toki järistyksessä liike jakautuu usein jopa kymmenies. satojen kilometrien matkalle.


      • bergsman
        buudda kirjoitti:

        js siten myös varsinainen järistys ei ole pistemäinen.
        Mittaustarkkuus ja mallinnustarkkuus eivät ole täysin tarkkoja,joten järistys lokalisoidaan pallon sisälle. Pallon keskipiste on episentri. Siis tarkkuuden rajoissa.
        Toki järistyksessä liike jakautuu usein jopa kymmenies. satojen kilometrien matkalle.

        Fokus on se keskipiste josta ne aallot lähtevät, joka suuntaan, radiaalisesti.
        Epicenter on se piste mikä on lähinnä fokusta maan pinnalla (veden allakin)


      • buudda
        bergsman kirjoitti:

        Fokus on se keskipiste josta ne aallot lähtevät, joka suuntaan, radiaalisesti.
        Epicenter on se piste mikä on lähinnä fokusta maan pinnalla (veden allakin)

        Taisin sotkea episentrin ja hyposentrin. Noh, sattuu tuota, meikälle usein :P

        Fokus==hyposentri. Episentri==fokuksen projektio pinnalla.

        Kiitokset bergsmanille korjauksesta.


      • päädyin:
        buudda kirjoitti:

        js siten myös varsinainen järistys ei ole pistemäinen.
        Mittaustarkkuus ja mallinnustarkkuus eivät ole täysin tarkkoja,joten järistys lokalisoidaan pallon sisälle. Pallon keskipiste on episentri. Siis tarkkuuden rajoissa.
        Toki järistyksessä liike jakautuu usein jopa kymmenies. satojen kilometrien matkalle.

        Eli se 'keskus' on laskettu seismograafeista saadun datan perusteella. Ok - mutta mitä sitten kenttätutkimukset osoittavat maanjäristysalueen muodosta lienee sitten toinen juttu. Vaurioita enemmän tai vähemmän siirroslinjaa pitkin?

        Kun yhdestä kohtaa liikahtaa, niin paineet siirtyvät siirroksessa toisaalle?

        Joskus 65-67 uutisoitiin Tyynellä merellä olleen tsunamin, joka rantautuessaan pitkin Kolumbian rannikkoa, aallon olleen jopa 50m korkean - tämän luin lehdestä. Seikka jäi syystä mieleen, että vasta kuukautta aiemmin olimme laivan kanssa niillä vesillä Buenaventurassa.


    • ajallisesti

      Isossa järistyksessä on usein monia järähdyksiä joidenkin sekuntien sisällä ja jokaisen järähdyksen paikka on eri. Jälkijäristyksiä tapahtuu sitten päiviä, viikkoja, kuukausia, kun jännitykset laukeilevat laajalti pitkin siirrosta.

      Mannerlaatat liikkuvat kokonaisuuksina ja jatkuvasti ja jos laattojen välinen siirrospinta lukkiutuu vaikkapa satojen kilomtrien matkalta, energiaa kasautuu siirrokseen koko ajan. Kun lukkiutuma aukeaa pistemäisesti ja siirroksen puolikkaat nytkähtävät, lisäenergiaa ryöpsähtää siirroskohdasta ympärille, mikä laukaisee paljon uusia järähdyksiä.

      Amerikkalainen USGS kokoaa eri järähdykset yhteen, esimerkiksi Haitin maanjäristys:
      7.0 2010/01/12 21:53:10 18.457 -72.533 13.0 HAITI REGION
      ja ensimmäiseksi luokiteltu jälkijäristys tapahtui noin seitsemää minuuttia myöhemmin
      5.9 2010/01/12 22:00:42 18.369 -72.823 10.0 HAITI REGION

      Sveitsiläinen Redpuma ottaa tarkemmin eri järähdyskomponentit erikseen.
      13 sekunnin aikana tapahtui kuusi osajärähdystä:
      12Jan2010 21:53:12.1 19.2N 72.5W 5 mb=6.8 A*GSR HAITI REGION
      12Jan2010 21:53:09.7 18.7N 72.6W 5 mb=6.8 A*GSR HAITI REGION
      12Jan2010 21:53:08.9 18.6N 72.6W 10 MS=7.1 M*GSR HAITI REGION
      12Jan2010 21:52:59.4 17.4N 74.8W 10 mb=6.6 *ROM HAITI REGION
      12Jan2010 21:53:10.4 18.5N 72.6W 10 Mw=7.2 M*EMS HAITI REGION
      12Jan2010 21:53:09.9 18.5N 72.4W 10 M =7.0 M*NEI HAITI REGION

      Ensimmäinen jälkijäristys oli kaksiosainen
      12Jan2010 22:00:41.0 18.5N 72.7W 10 mb=5.9 M*GSR HAITI REGION
      12Jan2010 22:00:42.1 18.3N 72.9W 10 M =5.9 M*NEI HAITI REGION

      Ja toinen jälkijäristys kolmiosainen
      12Jan2010 22:11:56.3 16.7N 72.5W 5 mb=6.4 A*GSR CARIBBEAN SEA
      12Jan2010 22:12:03.0 18.6N 72.6W 10 mb=5.8 M*GSR HAITI REGION
      12Jan2010 22:12:05.3 18.5N 72.6W 10 M =5.5 M*NEI HAITI REGION


      Ensimmäiset voimakkuustiedot eivät aina varsinkaan suurimmissa ole päteviä.
      Indonesian Tsunamijäristyksen ensitiedot olivat pienempiä kuin lopullinen:

      26Dec2004 00:58:50.8 3.3N 95.8E 10 M =8.5
      Samana päivänä lukemaa nostettiin 8.9:ään
      viikkoa myöhemmin 9.0:aan
      ja viisi kuukautta myähemmin peräti 9.15:sta

      Järistyksien voimakkuusasteikko on logaritminen ja kantalukuna on 32.

      Voimakkuudet lasketaan tietyntyyppisen pintajäristysaallon ensimmäisen heilahduksen laajuudesta ja noin voimakkaita on äärimmäisen harvoin, jolloin laskukaavoja ei oltu kalibroitu kohdalleen.

      Järistys kesti 500-600 sekuntia ja siirrosalueen pituus oli 1290 kilometriä ja pinnanmuutoksia maan kuoressa esiintyi 4500 kilometrin etäisyydellä.

      Voimakkuudeltaan se oli kolmanneksi voimakkain koskaan mitatuista:
      1. Chile 1960 05 22 9.5 38.24 S 73.05 W
      2. Prince William Sound, Alaska 1964 03 28 9.2 61.02 N 147.65 W
      3. Off the West Coast of Northern Sumatra 2004 12 26 9.15 3.30 N 95.78 E

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomen markka otettiin käyttöön vuonna 1860

      Suomi käytti vuoteen 1840 asti rahayksikkönään rinnakkain Ruotsin riikintaalareita ja Venäjän ruplaa. Tämän jälkeen oli
      Maailman menoa
      43
      9698
    2. Kaivatullesi viesti ensi vuoteen?

      Kerro meneekö naiselle vai miehelle ja vähintään yksi tunniste, esim. kirjain.
      Ikävä
      71
      4995
    3. "Mä elän vieläkin"

      Ikurin turbiini vetäisi taannoin lainabiisin Topin (RIP också) ja kumppaneiden kanssa. Toivottavasti on yläkerrassa kunn
      Tampere
      59
      4327
    4. Pate Mustajärvi on kuollut

      Ihan pari tuntia sitten. Että sellaista. https://www.is.fi/viihde/art-2000011715177.html
      Maailman menoa
      137
      2866
    5. Yksityinen sektori aiheuttanut Suomen taantuman

      Investointien sijasta nostaneet voitot osinkoina omistajille. Ehdotan korjausliikkeenä yksityisen sektorin sosialisoimi
      Maailman menoa
      137
      2669
    6. Nyt Yle otti silmätikukseen sisäministeri Rantasen

      Aivan erinomaista työtä tehnyt sisäministeri Mari Rantanen on saanut paljon aikaiseksi. Maahanmuuttoon ja maahanmuuttaji
      Maailman menoa
      176
      2499
    7. Miten ikinä kelpaisin sulle

      Sinä saat niiltä muilta naisilta paljon enemmän, mitä minulta... Tai mihin minä olisin valmis. Enkä edes olisi niin tait
      Ikävä
      26
      1875
    8. Milloin näit kaivattusi edellisen kerran?

      Olitteko juttusilla vai sivusta vain? Miten reagoit?
      Ikävä
      20
      1637
    9. Edes vitamiinit eivät taanneet loputonta elämää

      Nimittäin niistä rahaa itselleen taikonut tohtori siirtyi tuonpuoleiseen.
      Maailman menoa
      36
      1540
    10. Älä nyt ainakaan pelkää

      että enää yritän lähelle. Kyllähän toisen rajoja on kunnioitettava. Olen ymmärtänyt täysin, että en kiinnosta sillä tava
      Ikävä
      72
      990
    Aihe