Maanjäristys

Laatan Pituudelta

on pistemäinen - miksi?

7

548

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Buudda

      lokalisointialgoritmit olettavat, että energia säteilee alkupisteestä symmetrisesti, jolloin järistyksellä on laskenallinen keskipiste.
      Näinhän ei välttämättä luonnossa ole, mutta riittävällä tarkkuudella erolla ei ole merkitystä.

      • Domino-efekti?

        toisensa alle tai laatta liikku toisensa sivua pitkin - jälkimmäisestä tapauksesta esimerkkejä, että olisi sitä liikettä pitemmältäkin murroksen pituudelta?


      • buudda
        Domino-efekti? kirjoitti:

        toisensa alle tai laatta liikku toisensa sivua pitkin - jälkimmäisestä tapauksesta esimerkkejä, että olisi sitä liikettä pitemmältäkin murroksen pituudelta?

        js siten myös varsinainen järistys ei ole pistemäinen.
        Mittaustarkkuus ja mallinnustarkkuus eivät ole täysin tarkkoja,joten järistys lokalisoidaan pallon sisälle. Pallon keskipiste on episentri. Siis tarkkuuden rajoissa.
        Toki järistyksessä liike jakautuu usein jopa kymmenies. satojen kilometrien matkalle.


      • bergsman
        buudda kirjoitti:

        js siten myös varsinainen järistys ei ole pistemäinen.
        Mittaustarkkuus ja mallinnustarkkuus eivät ole täysin tarkkoja,joten järistys lokalisoidaan pallon sisälle. Pallon keskipiste on episentri. Siis tarkkuuden rajoissa.
        Toki järistyksessä liike jakautuu usein jopa kymmenies. satojen kilometrien matkalle.

        Fokus on se keskipiste josta ne aallot lähtevät, joka suuntaan, radiaalisesti.
        Epicenter on se piste mikä on lähinnä fokusta maan pinnalla (veden allakin)


      • buudda
        bergsman kirjoitti:

        Fokus on se keskipiste josta ne aallot lähtevät, joka suuntaan, radiaalisesti.
        Epicenter on se piste mikä on lähinnä fokusta maan pinnalla (veden allakin)

        Taisin sotkea episentrin ja hyposentrin. Noh, sattuu tuota, meikälle usein :P

        Fokus==hyposentri. Episentri==fokuksen projektio pinnalla.

        Kiitokset bergsmanille korjauksesta.


      • päädyin:
        buudda kirjoitti:

        js siten myös varsinainen järistys ei ole pistemäinen.
        Mittaustarkkuus ja mallinnustarkkuus eivät ole täysin tarkkoja,joten järistys lokalisoidaan pallon sisälle. Pallon keskipiste on episentri. Siis tarkkuuden rajoissa.
        Toki järistyksessä liike jakautuu usein jopa kymmenies. satojen kilometrien matkalle.

        Eli se 'keskus' on laskettu seismograafeista saadun datan perusteella. Ok - mutta mitä sitten kenttätutkimukset osoittavat maanjäristysalueen muodosta lienee sitten toinen juttu. Vaurioita enemmän tai vähemmän siirroslinjaa pitkin?

        Kun yhdestä kohtaa liikahtaa, niin paineet siirtyvät siirroksessa toisaalle?

        Joskus 65-67 uutisoitiin Tyynellä merellä olleen tsunamin, joka rantautuessaan pitkin Kolumbian rannikkoa, aallon olleen jopa 50m korkean - tämän luin lehdestä. Seikka jäi syystä mieleen, että vasta kuukautta aiemmin olimme laivan kanssa niillä vesillä Buenaventurassa.


    • ajallisesti

      Isossa järistyksessä on usein monia järähdyksiä joidenkin sekuntien sisällä ja jokaisen järähdyksen paikka on eri. Jälkijäristyksiä tapahtuu sitten päiviä, viikkoja, kuukausia, kun jännitykset laukeilevat laajalti pitkin siirrosta.

      Mannerlaatat liikkuvat kokonaisuuksina ja jatkuvasti ja jos laattojen välinen siirrospinta lukkiutuu vaikkapa satojen kilomtrien matkalta, energiaa kasautuu siirrokseen koko ajan. Kun lukkiutuma aukeaa pistemäisesti ja siirroksen puolikkaat nytkähtävät, lisäenergiaa ryöpsähtää siirroskohdasta ympärille, mikä laukaisee paljon uusia järähdyksiä.

      Amerikkalainen USGS kokoaa eri järähdykset yhteen, esimerkiksi Haitin maanjäristys:
      7.0 2010/01/12 21:53:10 18.457 -72.533 13.0 HAITI REGION
      ja ensimmäiseksi luokiteltu jälkijäristys tapahtui noin seitsemää minuuttia myöhemmin
      5.9 2010/01/12 22:00:42 18.369 -72.823 10.0 HAITI REGION

      Sveitsiläinen Redpuma ottaa tarkemmin eri järähdyskomponentit erikseen.
      13 sekunnin aikana tapahtui kuusi osajärähdystä:
      12Jan2010 21:53:12.1 19.2N 72.5W 5 mb=6.8 A*GSR HAITI REGION
      12Jan2010 21:53:09.7 18.7N 72.6W 5 mb=6.8 A*GSR HAITI REGION
      12Jan2010 21:53:08.9 18.6N 72.6W 10 MS=7.1 M*GSR HAITI REGION
      12Jan2010 21:52:59.4 17.4N 74.8W 10 mb=6.6 *ROM HAITI REGION
      12Jan2010 21:53:10.4 18.5N 72.6W 10 Mw=7.2 M*EMS HAITI REGION
      12Jan2010 21:53:09.9 18.5N 72.4W 10 M =7.0 M*NEI HAITI REGION

      Ensimmäinen jälkijäristys oli kaksiosainen
      12Jan2010 22:00:41.0 18.5N 72.7W 10 mb=5.9 M*GSR HAITI REGION
      12Jan2010 22:00:42.1 18.3N 72.9W 10 M =5.9 M*NEI HAITI REGION

      Ja toinen jälkijäristys kolmiosainen
      12Jan2010 22:11:56.3 16.7N 72.5W 5 mb=6.4 A*GSR CARIBBEAN SEA
      12Jan2010 22:12:03.0 18.6N 72.6W 10 mb=5.8 M*GSR HAITI REGION
      12Jan2010 22:12:05.3 18.5N 72.6W 10 M =5.5 M*NEI HAITI REGION


      Ensimmäiset voimakkuustiedot eivät aina varsinkaan suurimmissa ole päteviä.
      Indonesian Tsunamijäristyksen ensitiedot olivat pienempiä kuin lopullinen:

      26Dec2004 00:58:50.8 3.3N 95.8E 10 M =8.5
      Samana päivänä lukemaa nostettiin 8.9:ään
      viikkoa myöhemmin 9.0:aan
      ja viisi kuukautta myähemmin peräti 9.15:sta

      Järistyksien voimakkuusasteikko on logaritminen ja kantalukuna on 32.

      Voimakkuudet lasketaan tietyntyyppisen pintajäristysaallon ensimmäisen heilahduksen laajuudesta ja noin voimakkaita on äärimmäisen harvoin, jolloin laskukaavoja ei oltu kalibroitu kohdalleen.

      Järistys kesti 500-600 sekuntia ja siirrosalueen pituus oli 1290 kilometriä ja pinnanmuutoksia maan kuoressa esiintyi 4500 kilometrin etäisyydellä.

      Voimakkuudeltaan se oli kolmanneksi voimakkain koskaan mitatuista:
      1. Chile 1960 05 22 9.5 38.24 S 73.05 W
      2. Prince William Sound, Alaska 1964 03 28 9.2 61.02 N 147.65 W
      3. Off the West Coast of Northern Sumatra 2004 12 26 9.15 3.30 N 95.78 E

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hallitus pyrkii rajoittamaan kaupan omien halpamerkkien myyntiä

      Helsingin Sanomien mukaan hallitus valmistelee lakihanketta, joka suitsii kaupan valtaa ja rajoittaa omien halpamerkkien
      Yhteiskunta
      114
      2554
    2. Kysy jotain kaivatultasi

      Tämä ketju on sitä varten.
      Ikävä
      228
      2035
    3. Huomenna sähkö maksaa jo yli 60 snt/kWh. Milloin ALV putoaa?

      Kysynkin persuilta, että milloin aiotte pudottaa sähkön arvonlisäveron kuten Marinin hallitus teki sähkön hinnan noustes
      Maailman menoa
      183
      1828
    4. Tapettu

      On joku kangaskadulla perjantaina
      Sotkamo
      49
      1595
    5. Persut päättivät hiilivoimaloiden alasajosta

      Persut ovat Suomen kansan vastainen putinistiporukka, josta nyt maksamme kovaa hintaa.
      Maailman menoa
      104
      1376
    6. Muistattekos kuinka kokoomus ja persut vinkuivat sähkön hinnasta?

      Oppositiossa vuonna 2022, kun sähkön hinta uhkasi nousta 20 senttiin kilowattitunnilta? Nyt ovat hiiren hiljaa, kun pitä
      Maailman menoa
      49
      1314
    7. Mitä ajattelet hänestä

      Millaisena pidät kaivattuasi?
      Ikävä
      122
      1148
    8. Onko jollekin vielä epäselvää Raamatun kanta homoseksuaaliseen käytökseen?

      😺 On oma mielipiteesi mikä tahansa on hyvä muistaa, mikä on Jumalan mielipide. Edelliset ketjut ovat tulleet täyteen jo
      Luterilaisuus
      282
      907
    9. Mietin sua liikaa

      Mietin nytkin sitä, että millaista se olisi tulla kotiin, kun sinä olisit täällä vastassa. Tai niin päin, että sinä tuli
      Ikävä
      65
      815
    10. Vanhemmassa miehessä

      on sellaista elämän mukana tullutta viehättävää charmia. Hän paranee iän myötä niinkuin hyvä viini tai juusto! Tuli tuo
      Ikävä
      64
      769
    Aihe