Sinkut ja PK-seutu, kaiken loppu?

Jotenkin itsestäni tuntuu, että täällä PK-seudulla on mahdoton tutustua naisiin. Olen miehen kokoinen, näköinen ja oloinen. Naiset kehuvat ulkonäöllisesti ja luonnetta, MUTTA kaikki tuntuvat olevan joko varattuja tai muuten pinnallisia. Yleensä itsellenikin vastaavat tytöt ovat ihan muualta kuin täältä PK-seudulta. Mutta eikö juuri täällä pitäisi olla periaatteessa paras tarjonta? Ei kyllä siltä oikein tunnu ja ikäni olen täällä asunut.

Itselläni ollut enemmän kaukosuhteita, mutta eivät nekään ole oikein kivoja kun näkee tyyliin kerran viikossa, jos sitäkään. Olen miettinyt pääni puhki, miksi olen sinkku mutta en kyllä syytä tiedä. Ehkä itsessäni ei olekaan sen suurempaa vikaa (toki on huonoja puolia, ei sillä) vaan käynyt huono tuuri?

En oikein harrasta mitään yhden illan juttujakaan, koska haluan suhteen. Haluaisin niin löytää sen oikean naisen, mutta totta puhuen tällä hetkellä se tuntuu mahdottomalta. Kuin olisi umpikujassa.

Kuitenkin alkaa ikää olemaan se 25v piakkoin niin pitäisi pikku hiljaa alkaa jotain tapahtumaan, ettei tarvitse yksin kokonaan tätä elämää elää. Haluan perheen. Vääriä minulla on ollut, mutta...ei sitä, joka rakastaisi minua ja hän minua.

Käyn töissä ja olen muutenkin ns. kunnollinen, aivan kuten moni parisuhteessa elävä mies.

Mietteitä?
23916
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 23

Vanhimmat

Helsingissä asuneena voin sanoa kokemusteni olevan samat. Jos muuta Stadiin, etkä tunne ketään, niin uusiin ihmisiin on lähes mahdoton tutustua!

Kaikki lääkärit, juristit ja pankkiirit joita Satdissa tiedän, oavt kumppaninsa iskeneet yliopistossa jo opiskeluaikoinaan. Tai sitten ovat muuten vaan niin kovia pelimiehiä ja "tuntevat kaikki", että naisia löytyy.

Stadissa on pienet piirit. Riittää että oot analyytikkona FIMillä tai meklarina Nordea Marketsissa. Tai sulla on ruotsinkielinen sukunimi. Tai ruotsinkielinen etu- ja sukunimi. Kyllä niillä naisia lohkeaa Stadissa. Tavis-miehellä ei oel mitään mahdollisuuksia.

Äänestä

Päinvastoin tuntuu, että just Länsi-Suomesta ja PK-seudulta löytys eniten seuraa, mutta itse asun taas ihan toisaalla.

Äänestä
  • "Tai ruotsinkielinen etu- ja sukunimi"
    Tämä olisi toki kova sana täällä keskemmälläkin Suomea.....

    "Kaikki lääkärit, juristit ja pankkiirit joita Satdissa tiedän, oavt kumppaninsa iskeneet yliopistossa jo opiskeluaikoinaan"

    Toimiva kuvio aina. Siis heille aina löytyy naiset "tiskin alta...."
    Toki statuksella saa hyvin kätevästi myötätuulta ytm piireissä muutenkin?

    Äänestä

Hieman samoja mietteitä täällä, taitaa olla luultua yleisempi ilmiö tuo mainitsemasi nuoren miehen huono tuuri pk-seudulla. On hämmentävää, miten mukavimmat tytöt tuntuvat olevan ihan muilta paikkakunnilta. Kehä kolmosen sisällä terve järki ja tietty nöyryys ovat lähes sukupuutossa. Täällä normaali kanssakäymisen muoto tuntuu olevan se, että miehet tunkevat naisten seuraan puoliväkisin ja ylläpitävät keskustelua ilman, että naiselta saa juuri mitään vihreää valoa tutustumisen jatkamiseen. Tämä ilmapiiri saa ainakin minut voimaan pahoin, ikään kuin ei olisi ollenkaan tilaa hengittää.

Omat opiskeluaikani kuluivat miesvaltaisessa opistossa, eikä sieltä käsin oikein onnistunut muuallakaan tutustumaan omanhenkisiin naisiin. Nyt on vielä takkuisempaa, kun alkaa kasvaa muutenkin ulos opiskelijapiireistä, joissa naisia tapaisi edes periaatteessa. Alkaa tuntua siltä, että juna meni jo... tunnen jämähtäneeni deittimielessä nipin napin 20-vuotiaan tasolle. Varmaan tulen lopun elämääni etsimään sellaista vilpitöntä ilmapiiriä, jossa tyttö ja poika tutustuvat toisiinsa ja tykkäämisjuttuihin ylipäänsä. Ennuste tuollaisen löytämiseen ei vaikuta hyvältä.

Sillä ei ole miehessä paljoakaan merkitystä, onko toimeentuleva ja luotettavaa perheenisämateriaalia, jos ja kun homma tökkää jo paljon ennen kuin tutustumisessa pääsee puntaroimaan noita ominaisuuksia. En tiedä, mitä tässä voisi oikein tehdä muuta kuin kärvistellä yksinäisyydessään ja hämmästellä epätoivossaan tilannetta täällä sinkkupalstalla. Ainakin itselläni on enemmän aikaa kuin ennakkoluuloja, onko kellään introvertillekin sopivia villejä ideoita sympaattisiin naisiin tutustumiseksi?

Äänestä
  • Tuollainen "vilpitön ilmapiiri jossa tyttö ja poika tutustuisivat" on toiveajattelua. Jostain syystä monilla ATM-miehillä joille ei viina eikä baarielämä maistu on tuollaisia harhakuvitelmia elämästä. Ehkä tälläisiä on syntynyt ulkomaisten elokuvien pohjalta, mutta mitään tekemistä niillä ei tosielämän kanssa ole.

    Suhteet vastakkaiseen sukupuoleen syntyvät sivistyneessä yhteiskunnassa siihen erikseen tarkoitetuissa tiloissa ja tilanteissa, ei arkielämässä. Suomessa tämä tarkoittaa baareja joissa raja arkielämän välillä tehdään juuri alkoholin ja humalatilan avulla. Kun ollaan baarissa ja kännissä voidaan tuttavuutta tehdä vastakkaiseen sukupuoleen aivan toisella tavalla mitä arkielämässä ja silloin näitä suhteitakin voidaan saa alkuun.

    Äänestä

  • -stadissa on mahdotonta iskeä naista, juuri noista mainitsemistasi syistä eli seuraan olisi tuppauduttava ja vedettävä jotain (omasta mielestä) ärsyttävän kusipään roolia, jollaiselle itse varmaan unelma-maailmassa tarjoaisi mieluummin kunnon luuvitosen päin näköä (sattuu kuitenkin käteen jos lyö vessassa peiliä). hakevatko kaupunkilaisnaiset tarkoituksella vain sosiaalisen pelin hallitsevia supliikkimiehiä ja ties mitä teeskentelijöitä? Luulisi että siinä tapauksessa pääsisivät helpommalla jos vain marssisivat johonkin autokauppaan tai kodinkoneliikkeeseen ja antaisivat parhaan näköiselle ja vakuuttavimmalle myyjälle puhelinnumeronsa

    -landella on kyllä oikeasti paremmat mahdollisuudet tietyissä mestoissa ja tilanteissa. ainakin joku pienen kaupungin kesän kohokohta, jotkut juhlat festarit tai muut, jolloin sinne ängetään koko maakunnasta pitämään hauskaa ja naiset ovat antopäällä, ja erityisesti jos olet kiihottavalla tavalla erilainen stadilainen (toki siellä voi saada myös paikallisilta kolleilta turpaan jos ei pidä varaansa). stadissa tai missään kaupunkien lähimaillakaan tällaisia juttuja ei ole koskaan.

    -naiset kammoavat miestä, joka haluaa tutustua heihin. tämä on paradoksi. siellä pöndellä kuitenkaan naiset eivät heti mene lukkoon, kun lähestyt heitä, jolloin saat edes mahdollisuuden jutella heille, ja saattavat jopa joskus itse lähestyä sinua. stadissa naiset eivät lähesty, eivät rohkaise, eivät mitään, eivät uskalla flirtata tai edes katsoa miestä, yksinkertaisesti HE PELKÄÄVÄT MIEHIÄ AIVAN SAATANASTI

    Äänestä

  • Voisin kertoa saman pääkaupunkiseudulla asuvana naisena. Mukavimmat tapaamani miehet ovat olleet pääosin kotoisin muualta kuin pääkaupunkiseudulta. Tunne johtuu todennäköisimmin siitä, että muualta kotoisin olevat ovat olleet ehkä avoimempia juttelemaan niitä näitä tai että ylipäänsä on voinut tutustua uuteen ihmiseen. Aivan varmasti pk.seudullakin on kivoja miehiä, mutta minulla on sellainen kokemus, ettei heitä kohtaa. Ulkomaalaiset ovat sitten oma lukunsa, ja olen suhtautunut keskusteluihin heidän kanssaan vain positiivisesti. Olisi kuitenkin kiva, jos joku suomalainenkin uskaltaisi katsoa päivänvalossa joskus silmiin.

    Äänestä

Jos ole sama mies, jota epäilen, jolla on ollut suhteita ja niissä seksiä pelissä, niin mielestäni olet tehnyt väärin, koska sanot, että ne naiset eivät ole rakastaneet sinua etkä sinä heitä ja kuitenkin teillä on ollut seksisuhde.
Mielestäni ne naiset ovat lutkia ja tällä menolla omaa käyttäytymistäsi voi sanoa myös lutkitteluksi, vaikka oletkin mies.
En tajua miestäkään, joka paneskelee naista, jota ei rakasta eikä suhde ole kehittynyt miksikään eli
mitään ei jää arvailujen varaan ja tulee eteen kyllästyminen ehkä molemminpuolinen.
Uutuudenviehätys haihtuu ja tulee "arki" ja sitä samaa eli seksiä saa taas joltain toiselta.
No, ne kunnolliset naiset ovat nykyään vähissä ja luultavasti jäävät tai haluavat jäädä sinkuiksi, koska miehet käyttävät paljon vain hyväkseen ja se ei kunnolliselle naiselle sovi.
Olisitko sitten jotenkin onnellisempi, kun menisit naimisiin, olisi pari lasta ja akka lähtisi kälppimään ja veisi ne sinun omat lapsesi ja sinulla ei olisi mitään virkaa ja kaipaisit lapsiasi jatkuvasti ja lisäksi akka veisi
puolet omaisuudesta, joka olisi avioliiton aikana hankittu.
Nykynaisiin ei ole luottamista. Se on varma.

Äänestä
  • sun käsitys seurustelusta on, että ollaan kuin sisko sekä veli niin se on sinun käsitys. Jos ei olisi koskaan seksiä harrastanut niin naiset kaikkoaisi jo siitä. Ehkä olet vain kateellinen.

    Äänestä

  • Mukava, sinkku, mies kirjoitti:

    sun käsitys seurustelusta on, että ollaan kuin sisko sekä veli niin se on sinun käsitys. Jos ei olisi koskaan seksiä harrastanut niin naiset kaikkoaisi jo siitä. Ehkä olet vain kateellinen.

    Olen ollut onnellisesti naimisissa vuosikymmeniä ja arvaa vaan, paljonko sitä seksiä on tullut saaduksi ja todellista rakkautta, siis ei pelkkää seksiä.
    Mieheni ei ole kadonnut mihinkään, vaikka odotimme pari vuotta papin aamenta eli tässä näkee, kuka rakastaa ja ketä.
    Mieheni sanoi, että juuri siitä syystä hän näin halusi, koska arvosti minua ja rakasti.
    On ollut aikaa seksille ja perhe-elämälle ja vaikka mille haastavalle tässä elämässä.
    Joten en ole kateellinen.
    Minuun ei päässyt käsiksi kukaan, ennenkuin rakastamani miehen kanssa papin aamenen jälkeen alkoi se elämä, johon toi rakkauden syvyyden rakastelu.

    Äänestä

  • Rakkausseksi kirjoitti:

    Olen ollut onnellisesti naimisissa vuosikymmeniä ja arvaa vaan, paljonko sitä seksiä on tullut saaduksi ja todellista rakkautta, siis ei pelkkää seksiä.
    Mieheni ei ole kadonnut mihinkään, vaikka odotimme pari vuotta papin aamenta eli tässä näkee, kuka rakastaa ja ketä.
    Mieheni sanoi, että juuri siitä syystä hän näin halusi, koska arvosti minua ja rakasti.
    On ollut aikaa seksille ja perhe-elämälle ja vaikka mille haastavalle tässä elämässä.
    Joten en ole kateellinen.
    Minuun ei päässyt käsiksi kukaan, ennenkuin rakastamani miehen kanssa papin aamenen jälkeen alkoi se elämä, johon toi rakkauden syvyyden rakastelu.

    Ole realismia enää tänä päivänä, ei kummankaan sukupuolen kannalta. Tai ainakin kumppanin valinnassa korostuisi kohtuuttomasti vain se seikka ettei kumpikaan halua seksiä. Melkoinen lottovoitto, jos kaikki muukin natsaisi. On mukauduttava miten parhaaksi näkee, voihan se mukautuminen johtaa siihenkin että päättää elää elämänsä yksin. Sekin on kuitenkin hyvin mustavalkoinen ja yksinkertaistettu näkemys, että tämän päivän seurusteluita yhdistäisi vain seksi.

    Äänestä

  • vain... kirjoitti:

    Ole realismia enää tänä päivänä, ei kummankaan sukupuolen kannalta. Tai ainakin kumppanin valinnassa korostuisi kohtuuttomasti vain se seikka ettei kumpikaan halua seksiä. Melkoinen lottovoitto, jos kaikki muukin natsaisi. On mukauduttava miten parhaaksi näkee, voihan se mukautuminen johtaa siihenkin että päättää elää elämänsä yksin. Sekin on kuitenkin hyvin mustavalkoinen ja yksinkertaistettu näkemys, että tämän päivän seurusteluita yhdistäisi vain seksi.

    Paitsi seurakunnissa, vaikka ei sielläkään enää kaikki ajattele niin. Mutta suurin osa kuitenkin.

    Joooooooooooooooo

    Äänestä

Ihminen voi olla:

Nobody
Somebody
Anybody

...

Nobodyt haluavat olla somebody. Sinä olet nobody, siksi et kiinnosta naisia. Samanlaisia Nobodyjä on maailma väärällään, miksi naisen tulisi kiinnostua juuri sinusta?

Nobody on halutessaan Anybody - kelpaa sellaiselle jolle kelpaa oikeastaan kaikki, Anybody will do.

Somebody. Kuinka vitussa olla sellainen? Se on se mihin helpoiten vastauksen löytävät täysin egosentriset, kriminaalin itsekkäät, narsistiset ja mahdollisimman roolisuoritykseen pyrkivät pyrkyrit. Samoin ne jotka ovat luonnostaan erinomaisia ja hehkuvat sitä ympärilleen. Kuinka Nobody voi olla Somebody?

Stop giving a fuck about shit. Sammuta rasvapalo naamallasi. Ole joku. Tyrmää kaikki muut ympärilläsi niin että huomio on sinussa.

Sitten se on kuin tikkarin lapselta veisi.

Äänestä
  • Jos olisin nobody niin naiset eivät kehuisi, eikä olisi ollut suhdetta itseäni vanhempaan, nuorempaan sekä samanikäiseen.

    Äänestä

  • Ei somebodyn tarvitse olla mikään perinteinen naisia keräilevä hahmo, vaan oma persoonansa. Ilman kovaa itseluottamusta ja täydellistä itsensä hyväksymistä tietenkään omia vahvuuksiaan ei kykene tuomaan muiden tietoisuuteen. Olen ehkä itse osuvimmin se juppihippipunkkari, tänä päivänä se vain on vahvuuteni eikä se jää kellekään epäselväksi. Osaa se ihastuttaa ja toisia vihastuttaa tai pikemminkin peloittaa.

    Äänestä

Itselläni on ollut jo kauan samanlaisia ajatuksia kuin sulla, mutta satun olemaan 22v nainen. Tuntuu, että viimeisen vuoden aikana olen tavannut vain pinnallisia, itseriittoisia ja keskustelutaidottomia miehiä.. Tiedän, että hyviä miehiä on oltava olemassa mutta missä ne kaikki luuraa!? Noh..suurin osa on varmasti varattuja tai hakee jotain ihan toisenlaista tyttöä kuin minä satun olemaan. Ehkä tosiaan maalta löytyisi aidompia ihmisiä, joten täytyy alkaa harkitsemaan sinne muuttoa :)

T: nätti kiva tyttö Vantaalta

Äänestä
  • Minulla on täsmälleen sama tilanne kuin aloittajalla, tosin olen nainen. Käydessäni syntymäkaupungissani, tutustuminen miehiin on huomattavasti helpompaa, mutta en jaksaisi enää kaukosuhteita, niitäkin on jo kokeiltu muutaman kerran. Tätä sanovat todella monet ihmiset pääkaupunkiseudulla. Ihmisiin on vaikea tutustua. Monet pääkaupunkiseudulla asuvat ystäväni ovatkin löytäneet sen kumppanin muualta, juuri tuolta syntymäkaupungista kesälomalla tai jolulomalla ja molemmat ovat asuneet jo valmiiksi Helsingissä ja siitä se on lähtenyt. Kaikilla ei sitten ole käynyt yhtä hyvä tuuri. Tuttavapiirissäni on paljon sellaisia potentiaalisia tyttöystäväehdokkaita, nättejä, mukavia ja kunnollisia. Heille ei vain löydy tavallista miestä, kuten ei minullekaan.
    En tiedä missä on vika, luultavasti yleisessä ilmapiirissä koska ongelma tuntuu olevan näin laaja.

    Minusta taas baari on nimenomaan luonnoton tutustumisympäristö, tämänkin voi kokea niin eri tavalla. Ihmiset ovat humalassa eivätkä käyttäydy samalla tavalla kuin normaalielämässä. Minusta paras tutustumisympäristö on kavereiden kautta tutustuminen. Työpaikkakin voisi olla ok, jos siitä ei tule hankaluuksia työpaikalla. Opiskeluympäristö on myös potentiaalinen, tosin en minä sitä kautta itsekään ketään löytänyt. Monet löytävät opiskelijatoiminnan (erilaisten alayhdistysten) kautta seurusteluumppanin.

    Äänestä

Olen ikään kuin ollut huomaavinani samaa - tänne muuttoni jälkeen en ole todella tutustunut tyhjältä pohjalta käytännössä muihin kuin työkavereihin, joista kaikki taitavat olla alunperin kotoisin jostain aivan muualta. Muut uusiksi laskettavat tuttavuudet olen tuntenut jo entuudestaan, vaikkakin ehkä hieman heikommin. Vissiin yhden uudeksi laskettavan tuttavuuden olen saanut, mutta sekin hieman vanhojen puolituttujen kautta. Sekin on laskettava ihmeeksi, sillä näiden mainittujen tuttavuuksien kautta olen periaatteessa ollut sosiaalisissa tekemisissä kokonaan uusien ihmisten kanssa, mutta oikeasti mitään kontaktia ei pääse syntymään - välissä on ikään kuin jonkinlainen seinä, jonka läpi ei kulje mitään muuta kuin varovainen huomio, että tuossa vissiin on joku ihminen, mutta olkoot.

Äänestä

Maalaistytöt ovat parasta iskumateriaalia (ja mahdollisesti myös tyttöystävä-, mutta siihen asti en ikinä ole päässyt) ja jossain maakuntien kesäfestareilla flaksi on ollut aivan eri luokkaa kuin täällä pääkaupungin yössä. Ihan hämmästyttävän upeitakin nuoria naisia on päässyt kesäjuhlissa hellimään. Harmi vaan että se välimatka on tehnyt jatkon mahdottomaksi. Jotenkin tuntuu että ne maalais/pikkukaupunkilaistytötkin vaan valtaosin pilaantuvat ensi vuoden kuluessa Helsinkiin muutettuaan, ilmeisesti rupeavat epävarmuuttaan apinoimaan sex-in-the-city-elämäntapaa ja unohtavat oman aidon herkän itsensä. Tai ainakin peittävät sen olemassaolon cooliin baarikäytökseen niin hyvin, ettei heitä enää tunnista. Viimeksi sain viattoman lähestymisyrityksen seurauksena paskaa kohtelua tänne jo vuosia sitten muuttaneelta pohjoisen tytöltä.

Äänestä

en asu pk-seudulla mutta monia ystäviäni opiskelee siellä päin ja joskus tulee käytyä yhdessä illanvietossa tyttöporukalla. Yllätyin aikoinaan kun huomasin miten suorasukaisesti ja aggressiivisestikin jotkut miehet tulevat juttelemaan ja seuraavat illanvietossa - tein kyllä selväksi, että en ole yhdenillanpanoa hakemassa ja asun sitä paitsi eri paikkakunnalla ja olen vain käymässä täällä...ja sitten alkoi se puhelinnumeron kysely. Luulisi, että sinkkumiehille on naisia tarjolla vaikka kuinka paljon ihan pääkaupunkiseudun omissakin asukkaissa mutta nähtävästi ei ole. Opiskelen ja asustelen Turussa ja viihdyin hyvin.

Äänestä
  • turkulaisen naisen kanssa ja sille oli pakkomielle tulla raskaaksi.

    Äänestä

  • ........ kirjoitti:

    turkulaisen naisen kanssa ja sille oli pakkomielle tulla raskaaksi.

    No minulla ei ole ainakaan pakkomiellettä tulla raskaaksi. Jätän suosiolla nuo vauvahaaveet avioliittoon. En ymmärrä mikä hinku joillakin naisilla on haluta lapsia melkein miehen kuin miehen kanssa. Tiedänpä minäkin yhden pk-seudulla asuvan naisen, joka on itse asiassa ex-poikaystäväni veljen tyttökaveri ja tämä nainen oli nuoruudeen innolla hankkinut/saanut lapsen jonkun mustan miehen kanssa ns. lomaromanssin seurauksena....mua ainakin hävettäisi tuollainen toiminta suunnattomasti. Ei näköjään haittaa kaikkia miehiä tuo vaikka naisella olisikin tumma lapsi edellisen suhteen seuraksena mutta kyllä silti pistää varmasti joitakin miehiä hieman mietityttämään, että minkälaisen naisen kanssa on tekemisissä. Nykyisin kun ei todellakaan ns. vahingossa vain tulla raskaaksi vaan kyllä se on naisen vastuulla nuo ehkäisyasiatkin.

    Äänestä

Älä pirus. Miljoona ihmistähän asuu siellä. Sitä se vaativuus tuottaa. Kyl se o kemioist kii.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Mukava, sinkku, mies kirjoitti:

Jotenkin itsestäni tuntuu, että täällä PK-seudulla on mahdoton tutustua naisiin. Olen miehen kokoinen, näköinen ja oloinen. Naiset kehuvat ulkonäöllisesti ja luonnetta, MUTTA kaikki tuntuvat olevan joko varattuja tai muuten pinnallisia. Yleensä itsellenikin vastaavat tytöt ovat ihan muualta kuin täältä PK-seudulta. Mutta eikö juuri täällä pitäisi olla periaatteessa paras tarjonta? Ei kyllä siltä oikein tunnu ja ikäni olen täällä asunut.

Itselläni ollut enemmän kaukosuhteita, mutta eivät nekään ole oikein kivoja kun näkee tyyliin kerran viikossa, jos sitäkään. Olen miettinyt pääni puhki, miksi olen sinkku mutta en kyllä syytä tiedä. Ehkä itsessäni ei olekaan sen suurempaa vikaa (toki on huonoja puolia, ei sillä) vaan käynyt huono tuuri?

En oikein harrasta mitään yhden illan juttujakaan, koska haluan suhteen. Haluaisin niin löytää sen oikean naisen, mutta totta puhuen tällä hetkellä se tuntuu mahdottomalta. Kuin olisi umpikujassa.

Kuitenkin alkaa ikää olemaan se 25v piakkoin niin pitäisi pikku hiljaa alkaa jotain tapahtumaan, ettei tarvitse yksin kokonaan tätä elämää elää. Haluan perheen. Vääriä minulla on ollut, mutta...ei sitä, joka rakastaisi minua ja hän minua.

Käyn töissä ja olen muutenkin ns. kunnollinen, aivan kuten moni parisuhteessa elävä mies.

Mietteitä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu