Käsinveisto

Alkukevät paljon parempi kuin sydäntalvi. Kintaat kun lyö perseen alle ja kaivaa termarin esille auringon paistaessa. Tuore puu haisee eikä pihka vielä irtoa. Siinä on Suomipojan hyvä olla. Toinen on se hämärä hirsisauna. Itte tehty kirvespelillä. Kovasti on elämä elämisen arvoista..

Tahtoo se veistäminen tarkoittaa nykyään moottorisahaveistoa. Veiston kanssa mitään tekemistä silläkään..

Tiesitkö sitä että sitten sinä vasta mies olet kun veistät ne nurkat ilman kirvestä ? Eikä mitään huskuja apuna.

Petkeleellä voi suorittaa karkean kuorimisen jos siltä tuntuu. Nykyisin alkaa olla jokaisella sahurilla tai vastaavalla kone raakakuorintaan. Nopea homma ja helpottaa monessa työvaiheessa ja puu käytetään tehokkaasti. Kuori menee esim. lämmityskattilaan. Yksi tuttu sahuri lämmittää uuden talonsa sahaltaan keräämällä hakkeella. Ja moni muukin.
Itse tuossa terotin juuri pari vanhaa kuorimarautaa. Tai siis teräkulmat oli persiillään. Paras työkalu viimeistelyyn. Monesti pelkkä kuorinta ei pelkästään riitä, vaan edellisen hirren mukaan seuraavaa pitää muotoilla. Passaa sitten kuin isä äitin selk..
Petkeleellä on huiskittu kuorta pois kuivattamisen nopeuttamiseksi esim. polttopuusavotalla.

Vuolurauta on paree kirjoitti:

Petkeleellä voi suorittaa karkean kuorimisen jos siltä tuntuu. Nykyisin alkaa olla jokaisella sahurilla tai vastaavalla kone raakakuorintaan. Nopea homma ja helpottaa monessa työvaiheessa ja puu käytetään tehokkaasti. Kuori menee esim. lämmityskattilaan. Yksi tuttu sahuri lämmittää uuden talonsa sahaltaan keräämällä hakkeella. Ja moni muukin.
Itse tuossa terotin juuri pari vanhaa kuorimarautaa. Tai siis teräkulmat oli persiillään. Paras työkalu viimeistelyyn. Monesti pelkkä kuorinta ei pelkästään riitä, vaan edellisen hirren mukaan seuraavaa pitää muotoilla. Passaa sitten kuin isä äitin selk..
Petkeleellä on huiskittu kuorta pois kuivattamisen nopeuttamiseksi esim. polttopuusavotalla.

Lue lisää

Uretaanilla hoituu tuokin homma eikä nurkista vedä prkle.

juntieenar kirjoitti:

Uretaanilla hoituu tuokin homma eikä nurkista vedä prkle.

Ja liimalla kasaan ja höyläämällä pinta. Halkeamiin sikaflexiä. Kaks metriä lasivillaa ympärille stna eikä mitään ekohömpötyksiä. Mitä pahaa se uretaani on kenellekkään tehny? Ei saa torua, tulee surua.

juntieenrinpoekanen kirjoitti:

Ja liimalla kasaan ja höyläämällä pinta. Halkeamiin sikaflexiä. Kaks metriä lasivillaa ympärille stna eikä mitään ekohömpötyksiä. Mitä pahaa se uretaani on kenellekkään tehny? Ei saa torua, tulee surua.

Lue lisää

Niin, ensimmäisen kerran eksyessäni hirsipalstalle oli suuri yllätys että suurin kysymys oli silloin ikävän näköiset halkeamat hirsissä? Toinen yllätys oli se että keskustelut käsitteli pääasiassa eri hirsivalmistajien talopakettien hintoja? Kolmas yllätys oli aika yleisestäkin mielipiteestä että lamelli on paras hirsi, ei vääntyile ja on kaunis kiiltävä pinta? Liimapuu paras hirsi?

juntieenrinpoekanen kirjoitti:

Ja liimalla kasaan ja höyläämällä pinta. Halkeamiin sikaflexiä. Kaks metriä lasivillaa ympärille stna eikä mitään ekohömpötyksiä. Mitä pahaa se uretaani on kenellekkään tehny? Ei saa torua, tulee surua.

Lue lisää

Moon ymmärtäny että kuorinnassa otetaan kuori pois joko kuorimaraudalla tai petkeleellä (yleensä petkeleellä joutuu kuorimaan oksaset osat puusta tai sit jos kuoritaan siihen aikaan kun kuori kovasti puussa kiinni). Sitte se hirren veisto tehdään kirveellä ja nykyään nurkat yhä useammin lovetaan moottorisahalla. Olenko aivan mettäs?

Vestäjän poika kirjoitti:

Moon ymmärtäny että kuorinnassa otetaan kuori pois joko kuorimaraudalla tai petkeleellä (yleensä petkeleellä joutuu kuorimaan oksaset osat puusta tai sit jos kuoritaan siihen aikaan kun kuori kovasti puussa kiinni). Sitte se hirren veisto tehdään kirveellä ja nykyään nurkat yhä useammin lovetaan moottorisahalla. Olenko aivan mettäs?

Lue lisää

No joo, siksi kuorimarautaa sanotaan kuorimaraudaksi. Termit nyt menee kaikilla joskus sekaisin ja maakunnittain samat asiat voi tarkoittaa eri asioita. Jossakin tuima on suolatonta ja toisessa paikassa suolaista.
Itse kuorin puun ja veistohommat on näitä kirveshommia. Nurkat työstetään nurkkamallin mukaan eli kirveellä lohi, taltalla lukko ja vaikka sitten m.sahalla pitkänurkka. Telsolla varaukset ja piilulla maalut.

Vestäjä kirjoitti:

No joo, siksi kuorimarautaa sanotaan kuorimaraudaksi. Termit nyt menee kaikilla joskus sekaisin ja maakunnittain samat asiat voi tarkoittaa eri asioita. Jossakin tuima on suolatonta ja toisessa paikassa suolaista.
Itse kuorin puun ja veistohommat on näitä kirveshommia. Nurkat työstetään nurkkamallin mukaan eli kirveellä lohi, taltalla lukko ja vaikka sitten m.sahalla pitkänurkka. Telsolla varaukset ja piilulla maalut.

Lue lisää

moottorisahalla?

Just kävin kattelemassa kun tuttavan mökkityömaalla veistäjä teki lohenpyrstönurkat sahalla. Todella tarkkaa jälkeä tuli, tuskin pääsee kirveellä yhtään tiiviimpään ja parempaan jälkeen. Sähkökäyttöisellä puukkosahalla parsi nurkan tiiviiksi jos ei kertalaakista moottorisahalla mennyt umpeen. Hirsi oli isoa pelkkaa (yli kolmekymen senttistä punahonkaa), kesän kuivunutta.

Hirren pinnasta veistäjä poisti kuivumisen aikana tulleet liat ja päivettymät, taapeloidessa nosturin tekemät jäljet ja pintaan nousseen pihkan moottorisahakäyttöisellä vuolukallella. Senkään jälki ei juuri vuoluraudan jäljestä eroa (olen itse vedellyt hirsiä puhtaaksi raudalla). Paljon nopeampaa vaan. Varsinainen kuorinta oli tehty keväällä sahauksen jälkeen petkeleellä ja pehmyt pinta sen jälkeen pois vuolukallella ja sitten taapeliin

Voi olla, että tuota lohenpyrstöä on monenlaista, sellaistakin, joka ei pelkällä sahalla onnistu. Mutta tuo nyt näkemäni oli sen näköistä, että vetää aina hirsiä sisäänpäin ja näin lukinnee nurkat kiinni.

Myös lukkonurkka oli ollut kuulemma harkinnassa, mutta runsaan talttatyön vuoksi hinta olisi ollut korkeampi kuin pelkkää sahaa vaativassa lohenpyrstössä. Lyhytnurkka tuli kuulemma myös kalliimmaksi kuin pitkänurkka, vaikka molemmat syntyy pelkällä sahalla. Veistäjä ansaitsee palkkansa ja asiakas maksaa mitä jaksaa.

lohenpyrstön kirjoitti:

moottorisahalla?

Just kävin kattelemassa kun tuttavan mökkityömaalla veistäjä teki lohenpyrstönurkat sahalla. Todella tarkkaa jälkeä tuli, tuskin pääsee kirveellä yhtään tiiviimpään ja parempaan jälkeen. Sähkökäyttöisellä puukkosahalla parsi nurkan tiiviiksi jos ei kertalaakista moottorisahalla mennyt umpeen. Hirsi oli isoa pelkkaa (yli kolmekymen senttistä punahonkaa), kesän kuivunutta.

Hirren pinnasta veistäjä poisti kuivumisen aikana tulleet liat ja päivettymät, taapeloidessa nosturin tekemät jäljet ja pintaan nousseen pihkan moottorisahakäyttöisellä vuolukallella. Senkään jälki ei juuri vuoluraudan jäljestä eroa (olen itse vedellyt hirsiä puhtaaksi raudalla). Paljon nopeampaa vaan. Varsinainen kuorinta oli tehty keväällä sahauksen jälkeen petkeleellä ja pehmyt pinta sen jälkeen pois vuolukallella ja sitten taapeliin

Voi olla, että tuota lohenpyrstöä on monenlaista, sellaistakin, joka ei pelkällä sahalla onnistu. Mutta tuo nyt näkemäni oli sen näköistä, että vetää aina hirsiä sisäänpäin ja näin lukinnee nurkat kiinni.

Myös lukkonurkka oli ollut kuulemma harkinnassa, mutta runsaan talttatyön vuoksi hinta olisi ollut korkeampi kuin pelkkää sahaa vaativassa lohenpyrstössä. Lyhytnurkka tuli kuulemma myös kalliimmaksi kuin pitkänurkka, vaikka molemmat syntyy pelkällä sahalla. Veistäjä ansaitsee palkkansa ja asiakas maksaa mitä jaksaa.

Lue lisää

Sitähän se monesti tarkoittaa "perinteinen" hirrenveisto. Moottorisahaveistoa. Itse teen karkean työstön m.sahalla mutta viimeistelyt kirveillä ja telsolla. Nurkan teko onnistuu jollakin lailla sahallakin mutta karkeata on. "Veistäjä" on varmaan ottanut urakan ja saa paremmat tuntiansiot iukan oikomalla. Tosi asia on kylä se ettei sahalla saa samanlaista jälkeä vaikka vapaa-ajalla sahailisi puuveistoksia. Toinen fakta on se että sahan repivä jälki on kuin imupinta kosteudelle. Kirvespelillä taas vastaavasti puun solukot lyödään tukkoon ja päistä tulee sitä kautta huom. tiiviimmät ja kestävemmät.
Hirsien päät on herkin osa kehikossa. Itsekkin olen lohenpyrstöä käyttänyt nurkissa ja lopullisen painumisen jälkeen veistin kirveillä päät paitsi seinäpinnan tasoon, myös ne solukot tukkoon. Mottorisahapinnat on urakkamiehen tai tietämättömän ratkaisutapa. Nopea mutta veistoa heikompi lopputulos. Ammattiukko ei moottorisahan jälkeä esittele ylpeänä. Mutta voi olla sekin syynä että rakennuttaja on rahasyistä jopa vaatinut sahan käyttöä? Lohenpyrstö on hyvä nurkka mutta ei toimi huonosti (moottorisahalla) tehtynä. Nurkka ei pidä eikä kiristy tarkoituksen mukaisesti ja nurkkalaudoituksisat huolimatta sadevesi pääsee kastelemaan nurkan. M.sahan terän jäliltä kaltevat- ja pystypinnat on karvaisia ja solukko jää auki. Toimii imupaperin tavoin verrattuna veistopintaan.

Kaikkea sitä näkee. Karuin viritys oli sauna joka oli itse isännän tekemä. Varaukset sahalla ja silmämääräisesti!? Senttien rakoja!! Eikä ollut ainoa rakennelma jossa kintaat voi laittaa nurkkiin tai varauksiin..

Kuvat olisi mukava nähdä?

vestäjä kirjoitti:

Sitähän se monesti tarkoittaa "perinteinen" hirrenveisto. Moottorisahaveistoa. Itse teen karkean työstön m.sahalla mutta viimeistelyt kirveillä ja telsolla. Nurkan teko onnistuu jollakin lailla sahallakin mutta karkeata on. "Veistäjä" on varmaan ottanut urakan ja saa paremmat tuntiansiot iukan oikomalla. Tosi asia on kylä se ettei sahalla saa samanlaista jälkeä vaikka vapaa-ajalla sahailisi puuveistoksia. Toinen fakta on se että sahan repivä jälki on kuin imupinta kosteudelle. Kirvespelillä taas vastaavasti puun solukot lyödään tukkoon ja päistä tulee sitä kautta huom. tiiviimmät ja kestävemmät.
Hirsien päät on herkin osa kehikossa. Itsekkin olen lohenpyrstöä käyttänyt nurkissa ja lopullisen painumisen jälkeen veistin kirveillä päät paitsi seinäpinnan tasoon, myös ne solukot tukkoon. Mottorisahapinnat on urakkamiehen tai tietämättömän ratkaisutapa. Nopea mutta veistoa heikompi lopputulos. Ammattiukko ei moottorisahan jälkeä esittele ylpeänä. Mutta voi olla sekin syynä että rakennuttaja on rahasyistä jopa vaatinut sahan käyttöä? Lohenpyrstö on hyvä nurkka mutta ei toimi huonosti (moottorisahalla) tehtynä. Nurkka ei pidä eikä kiristy tarkoituksen mukaisesti ja nurkkalaudoituksisat huolimatta sadevesi pääsee kastelemaan nurkan. M.sahan terän jäliltä kaltevat- ja pystypinnat on karvaisia ja solukko jää auki. Toimii imupaperin tavoin verrattuna veistopintaan.

Kaikkea sitä näkee. Karuin viritys oli sauna joka oli itse isännän tekemä. Varaukset sahalla ja silmämääräisesti!? Senttien rakoja!! Eikä ollut ainoa rakennelma jossa kintaat voi laittaa nurkkiin tai varauksiin..

Kuvat olisi mukava nähdä?

Lue lisää

Lohenpyrstö on hyvä koska on ns. kiristyvä nurkkasalvos. Tuli sen verran saunan nurkkalaudoituksen alle kurkittua että puolisen senttiä on ilmestynyt päihin lisäpituutta valmistumisen jälkeen.

vestäjä kirjoitti:

Sitähän se monesti tarkoittaa "perinteinen" hirrenveisto. Moottorisahaveistoa. Itse teen karkean työstön m.sahalla mutta viimeistelyt kirveillä ja telsolla. Nurkan teko onnistuu jollakin lailla sahallakin mutta karkeata on. "Veistäjä" on varmaan ottanut urakan ja saa paremmat tuntiansiot iukan oikomalla. Tosi asia on kylä se ettei sahalla saa samanlaista jälkeä vaikka vapaa-ajalla sahailisi puuveistoksia. Toinen fakta on se että sahan repivä jälki on kuin imupinta kosteudelle. Kirvespelillä taas vastaavasti puun solukot lyödään tukkoon ja päistä tulee sitä kautta huom. tiiviimmät ja kestävemmät.
Hirsien päät on herkin osa kehikossa. Itsekkin olen lohenpyrstöä käyttänyt nurkissa ja lopullisen painumisen jälkeen veistin kirveillä päät paitsi seinäpinnan tasoon, myös ne solukot tukkoon. Mottorisahapinnat on urakkamiehen tai tietämättömän ratkaisutapa. Nopea mutta veistoa heikompi lopputulos. Ammattiukko ei moottorisahan jälkeä esittele ylpeänä. Mutta voi olla sekin syynä että rakennuttaja on rahasyistä jopa vaatinut sahan käyttöä? Lohenpyrstö on hyvä nurkka mutta ei toimi huonosti (moottorisahalla) tehtynä. Nurkka ei pidä eikä kiristy tarkoituksen mukaisesti ja nurkkalaudoituksisat huolimatta sadevesi pääsee kastelemaan nurkan. M.sahan terän jäliltä kaltevat- ja pystypinnat on karvaisia ja solukko jää auki. Toimii imupaperin tavoin verrattuna veistopintaan.

Kaikkea sitä näkee. Karuin viritys oli sauna joka oli itse isännän tekemä. Varaukset sahalla ja silmämääräisesti!? Senttien rakoja!! Eikä ollut ainoa rakennelma jossa kintaat voi laittaa nurkkiin tai varauksiin..

Kuvat olisi mukava nähdä?

Lue lisää

Onko tosiaan näin, että moottorisahan käyttö nurkkapinnoissa lahottaa nurkat? Pääseekö nurkkalautojen alle tosiaan niin paljon vettä, että nurkat lahoaa?

Tiedätkö todella olevan mökkejä, joissa nurkat ovat lahonneet sahapintojen vuoksi? Vai mollaatko vain viran puolesta edistystä?

Jos näin on, niin rannoillahan pesii aikapommi. Muutaman satavuotta kestämään tarkoitetut paikalla nykytyyliin veistetyt hirsimökit ei kestä edes isältä pojalle...

Harvassa taitaa olla veistäjät, jotka kirveellä tasaa nurkanpäät ja taltalla loveukset? Pelkkiä sahamiehiä on tarjolla mitä itse olen kysellyt.

Onko tässä sitten kuitenkin tilattava höylähirsimökki :(

No, lyhyttä nurkkaa tehdään vähemmän, mutta silti.

Veistätys suunnittei kirjoitti:

Onko tosiaan näin, että moottorisahan käyttö nurkkapinnoissa lahottaa nurkat? Pääseekö nurkkalautojen alle tosiaan niin paljon vettä, että nurkat lahoaa?

Tiedätkö todella olevan mökkejä, joissa nurkat ovat lahonneet sahapintojen vuoksi? Vai mollaatko vain viran puolesta edistystä?

Jos näin on, niin rannoillahan pesii aikapommi. Muutaman satavuotta kestämään tarkoitetut paikalla nykytyyliin veistetyt hirsimökit ei kestä edes isältä pojalle...

Harvassa taitaa olla veistäjät, jotka kirveellä tasaa nurkanpäät ja taltalla loveukset? Pelkkiä sahamiehiä on tarjolla mitä itse olen kysellyt.

Onko tässä sitten kuitenkin tilattava höylähirsimökki :(

No, lyhyttä nurkkaa tehdään vähemmän, mutta silti.

Lue lisää

Lahottaminen nyt on hiukan yliampuva termi. Käyttöikä kyllä lyhenee. Solukon voi tukkia myös jollain lahonsuojalla tai vastaavalla. Kerran olen nähnyt jopa tervatut nurkat. Joku naputtelee pienellä moskalla päät umpeen tai kirveellä. Valikoitu puuaines on yksi tärkeä asia kestävyyden kannalta. On myös parempaa työstettävyyttä ajatellen. Hötöpuu on p#¤###¤tä.

Viran puolesta?? No en tiedä että olisi lahonnut sahapintojen takia yksittäisiä rakennuksia. Mutta sen tiedän että nopeakasvuisesta broileripuusta moottorisahalla veistetty hirsirakenne ei ole kestävä ilman ulkovuorauksia. Sehän se ongelma tahtoo olla että varsinkin koneellisesti työstettäessä puuaineksen laatuun ei kiinnitetä paljon huomiota. Tai laadukasta puuta ei yksinkertaisesti saa kiitos tehokkaan metsätalouden. Nopeasti ja paljon kuutioita laadusta piittaamatta.

Nykyajan kiire ja kustannusnäkökohdat suosii moottorosahaveistämistä. Ihan ymmärrettävää mutta ei suositeltavaa.

Olet ihan oikeassa, veistäjät on pääasiassa moottorisahaveistäjiä. Jos veistämisestä voi yleensä silloin puhua?

En itse asiassa tiedä kuinka paljon edullisemmaksi höylähirsi tulee käsinveistoon verrattuna? Hinta ja laatueroja on hyvin paljon molemmissa tavoissa. Hirsirakentaminen on mennyt siinä mielessä hauskaksi että hirsirakennuksien "pitää" olla monelle höylättyjä ja esim. halkeamiset yms. on monelle järkyttävä kokemus?? Liimapuurakentamisesta en edes kommentoi. Makuasiat vaikuttaa teollisesta kehittymisestä huolimatta. Kehityksestäkin voidaan olla montaa mieltä..Toiselle vanha hirsirakennus on se oma juttu ja toiselle moderni hirsirakennus. Kolmas on vannoutunut perinnerakentaja uudisrakennuksenkin ollessa kysymyksessä. Uudet rakennusmääräykset tulee vaikuttamaan suuresti myös hirsirakentamista. Ongelmia kyllä tulee kun vaaditaan lisälämmöneristyksiä myös hirsirakentamisessa tuntematta rakenteen kosteusteknistä toimivuutta.

veistäjä. kirjoitti:

Lahottaminen nyt on hiukan yliampuva termi. Käyttöikä kyllä lyhenee. Solukon voi tukkia myös jollain lahonsuojalla tai vastaavalla. Kerran olen nähnyt jopa tervatut nurkat. Joku naputtelee pienellä moskalla päät umpeen tai kirveellä. Valikoitu puuaines on yksi tärkeä asia kestävyyden kannalta. On myös parempaa työstettävyyttä ajatellen. Hötöpuu on p#¤###¤tä.

Viran puolesta?? No en tiedä että olisi lahonnut sahapintojen takia yksittäisiä rakennuksia. Mutta sen tiedän että nopeakasvuisesta broileripuusta moottorisahalla veistetty hirsirakenne ei ole kestävä ilman ulkovuorauksia. Sehän se ongelma tahtoo olla että varsinkin koneellisesti työstettäessä puuaineksen laatuun ei kiinnitetä paljon huomiota. Tai laadukasta puuta ei yksinkertaisesti saa kiitos tehokkaan metsätalouden. Nopeasti ja paljon kuutioita laadusta piittaamatta.

Nykyajan kiire ja kustannusnäkökohdat suosii moottorosahaveistämistä. Ihan ymmärrettävää mutta ei suositeltavaa.

Olet ihan oikeassa, veistäjät on pääasiassa moottorisahaveistäjiä. Jos veistämisestä voi yleensä silloin puhua?

En itse asiassa tiedä kuinka paljon edullisemmaksi höylähirsi tulee käsinveistoon verrattuna? Hinta ja laatueroja on hyvin paljon molemmissa tavoissa. Hirsirakentaminen on mennyt siinä mielessä hauskaksi että hirsirakennuksien "pitää" olla monelle höylättyjä ja esim. halkeamiset yms. on monelle järkyttävä kokemus?? Liimapuurakentamisesta en edes kommentoi. Makuasiat vaikuttaa teollisesta kehittymisestä huolimatta. Kehityksestäkin voidaan olla montaa mieltä..Toiselle vanha hirsirakennus on se oma juttu ja toiselle moderni hirsirakennus. Kolmas on vannoutunut perinnerakentaja uudisrakennuksenkin ollessa kysymyksessä. Uudet rakennusmääräykset tulee vaikuttamaan suuresti myös hirsirakentamista. Ongelmia kyllä tulee kun vaaditaan lisälämmöneristyksiä myös hirsirakentamisessa tuntematta rakenteen kosteusteknistä toimivuutta.

Lue lisää

Teroitus vaikuttaa paljon sahapinnan laatuun. Miten puravaksi saha on teroitettu, puruhammas. Vähemmän treenanneella jää huomiotta helposti sahan laipan kuluma tai hienoinen vääntyminen. Myös sahauskeli, jäätyneeseen puuhun pinta on "hienompi".

Kyllä kesänkosteaan puuhun kun vetää haukkaavalla sahalla niin pinnasta tulee ikävä - ikuisesti ja kyllä siinä on paljon aukinaista pintaa joka ottaa vettä. Solukon kiinni nuijimiseen (moskalla) en oikein usko...

völjari kirjoitti:

Teroitus vaikuttaa paljon sahapinnan laatuun. Miten puravaksi saha on teroitettu, puruhammas. Vähemmän treenanneella jää huomiotta helposti sahan laipan kuluma tai hienoinen vääntyminen. Myös sahauskeli, jäätyneeseen puuhun pinta on "hienompi".

Kyllä kesänkosteaan puuhun kun vetää haukkaavalla sahalla niin pinnasta tulee ikävä - ikuisesti ja kyllä siinä on paljon aukinaista pintaa joka ottaa vettä. Solukon kiinni nuijimiseen (moskalla) en oikein usko...

Lue lisää

Jos se piilu pysyy näpeissä niin eiköhän moottorisahan viilaaminenkin jollakin tasolla luonnistu?

Moskaamista en käytä kuin esim. saunanjakkaran jalkojen päihin. Ei ime vettä.

Otetaampa toinen esimerkki. Sahattu paanu ei kestä lähellekkään yhtä kauan kuin veistetty paanu tervauksesta huolimatta. Moni seurakunta on siitä valitettavasti tietoinen kirkkojensa kanssa. Erot kymmeniä vuosia. Veistettyä paanua kestävämpi on vielä liistepaanu.

Kuvia kiitos "taidokkaasta" moottorisahaveistosta:

armaani kirveellä. kirjoitti:

Jos se piilu pysyy näpeissä niin eiköhän moottorisahan viilaaminenkin jollakin tasolla luonnistu?

Moskaamista en käytä kuin esim. saunanjakkaran jalkojen päihin. Ei ime vettä.

Otetaampa toinen esimerkki. Sahattu paanu ei kestä lähellekkään yhtä kauan kuin veistetty paanu tervauksesta huolimatta. Moni seurakunta on siitä valitettavasti tietoinen kirkkojensa kanssa. Erot kymmeniä vuosia. Veistettyä paanua kestävämpi on vielä liistepaanu.

Kuvia kiitos "taidokkaasta" moottorisahaveistosta:

Lue lisää

Kaipase niillä voi teroitus luontuakkin, joilla piilu ja muut käsityökalut pysyy käsissä niin että syntyy jälkeä. Mutta kun tässä viestiketjussa viitattiin nyt niihin jotka tekee vain (ja ainoastaan) moottorisahalla, syystä tai toisesta. Voisin kuvitella että siinä kaikilla ei pysy viila.

Kuvia: katso profiilikuvaani :-)

völjari kirjoitti:

Kaipase niillä voi teroitus luontuakkin, joilla piilu ja muut käsityökalut pysyy käsissä niin että syntyy jälkeä. Mutta kun tässä viestiketjussa viitattiin nyt niihin jotka tekee vain (ja ainoastaan) moottorisahalla, syystä tai toisesta. Voisin kuvitella että siinä kaikilla ei pysy viila.

Kuvia: katso profiilikuvaani :-)

Lue lisää

Ei näe kun rekisteröityneet.

Veistätys suunnittei kirjoitti:

Onko tosiaan näin, että moottorisahan käyttö nurkkapinnoissa lahottaa nurkat? Pääseekö nurkkalautojen alle tosiaan niin paljon vettä, että nurkat lahoaa?

Tiedätkö todella olevan mökkejä, joissa nurkat ovat lahonneet sahapintojen vuoksi? Vai mollaatko vain viran puolesta edistystä?

Jos näin on, niin rannoillahan pesii aikapommi. Muutaman satavuotta kestämään tarkoitetut paikalla nykytyyliin veistetyt hirsimökit ei kestä edes isältä pojalle...

Harvassa taitaa olla veistäjät, jotka kirveellä tasaa nurkanpäät ja taltalla loveukset? Pelkkiä sahamiehiä on tarjolla mitä itse olen kysellyt.

Onko tässä sitten kuitenkin tilattava höylähirsimökki :(

No, lyhyttä nurkkaa tehdään vähemmän, mutta silti.

Lue lisää

150 vuotta vanha hirsitalo, ei niitä hirsiä ja nurkan päitä ainakaan ollut kirveellä katkottu, vaan sahaa oli käytetty nurkan päissä ja salvoksen teossa kuten nykyäänkin, sillä erolla, että ennen sahan terää kiskoi mies, nyt sähkö tai pensamoottori. Mielestäni nykyään tehdään paljon tarkemmin ja paljon paremmilla vehkeillä työtä entisaikojen timpureihin verrattuna ja hirsimiehet käyttävät pikkuhampaisia ketjuja ammattisahoissaan, joiden katkaisujälki on lähes pistosahan luokkaa. Tietysti kirveellä taltalla viimeistellään edelleenkin nurkkia, mutta että hirsien päät vestetään solukon sulkemiseksi, tuntuu tosi kaukaa haetulta, ei ainakaan Suomessa ole moista tapaa ollut, eikä tule koskaan olemaankaan ja jos tarkemmin mietitään,
niin pieni karheus salvoksessa eristää ja toimii eristeen kanssa paremmin kun täydin sileä.

kara, kirjoitti:

150 vuotta vanha hirsitalo, ei niitä hirsiä ja nurkan päitä ainakaan ollut kirveellä katkottu, vaan sahaa oli käytetty nurkan päissä ja salvoksen teossa kuten nykyäänkin, sillä erolla, että ennen sahan terää kiskoi mies, nyt sähkö tai pensamoottori. Mielestäni nykyään tehdään paljon tarkemmin ja paljon paremmilla vehkeillä työtä entisaikojen timpureihin verrattuna ja hirsimiehet käyttävät pikkuhampaisia ketjuja ammattisahoissaan, joiden katkaisujälki on lähes pistosahan luokkaa. Tietysti kirveellä taltalla viimeistellään edelleenkin nurkkia, mutta että hirsien päät vestetään solukon sulkemiseksi, tuntuu tosi kaukaa haetulta, ei ainakaan Suomessa ole moista tapaa ollut, eikä tule koskaan olemaankaan ja jos tarkemmin mietitään,
niin pieni karheus salvoksessa eristää ja toimii eristeen kanssa paremmin kun täydin sileä.

Lue lisää

Mihin se nimimerkki unohtui?

150 vuotta vanhasta hirrestä sinä et erota hevon v..ttua onko sen orava vai ihminen jyrsiny poikki.

Se että et osaa moottorisahaa vaativampaa työkalua käyttää on sinun henkilökohtainen puutteesi. Mutta ei siinä mitään, kerro lisää tietotasosi vajavaisuudesta herra höylähirsirakentaja.

seliseli,, kirjoitti:

Mihin se nimimerkki unohtui?

150 vuotta vanhasta hirrestä sinä et erota hevon v..ttua onko sen orava vai ihminen jyrsiny poikki.

Se että et osaa moottorisahaa vaativampaa työkalua käyttää on sinun henkilökohtainen puutteesi. Mutta ei siinä mitään, kerro lisää tietotasosi vajavaisuudesta herra höylähirsirakentaja.

Lue lisää

Milloinhan se timpurinsaha rantautui ameriikan puolelta pohjolaan? Joskus 1900-luvun alkupuolella.

Höpöpuhetta etteikö pistosahan ja moottorisahan työstöjäljessä olisi eroavaisuuksia. Pääasiassa nykyajan veistäjät tekee pitkäänurkkaa tai ämmänkaulaa. Hyvin yksinkertaisia salvostapoja verrattuna vanhoihin lukkonurkkiin tai vastaaviin. Ennen ämmää tosin käytettiin vain toisarvoisissa kohteissa kuten ladoissa tms.

En malta olla kommentoimatta "nykyajan" parempiin työkaluihin. Itse kun teetän asearsenaalin sepällä. Osa on vanhoja löytöjä. Kaupasta kun ei saa kunnon rautaa jne. Laatuero on todella suuri. Eihän kaupoista löydy ensimmäistäkään veistokirvestä?

Toinen kommentoinnin paikka on tuossa solukon sulkemisessa ja varsinkin siinä etteikö Suomessa tunnettaisi tai käytettäisi. Aika paksua höpöpuhetta. Koska paanuversio meni yli hilseen niin kerroppa minkä ihmeen takia seinäpintoja piilutaan oikaisemisen lisäksi. SYY?

seliseli,, kirjoitti:

Mihin se nimimerkki unohtui?

150 vuotta vanhasta hirrestä sinä et erota hevon v..ttua onko sen orava vai ihminen jyrsiny poikki.

Se että et osaa moottorisahaa vaativampaa työkalua käyttää on sinun henkilökohtainen puutteesi. Mutta ei siinä mitään, kerro lisää tietotasosi vajavaisuudesta herra höylähirsirakentaja.

Lue lisää

solukon sulkemisesta kirveellä,, todellisuudessa hirrenpäiden pystysuora veisto avaa ja rikkoo solukkoa ja ainakin yhtä hullua on hirrenpäiden nuijiminen solukon sulkemiseksi, siis se homma kannattaa lopettaa, enen kun joutuu täysin hölömöläisten kirjoihin.
Kyllähän se totuus on tämä, että ykköstyökalu hirsiamattilaisella on moottorisaha ja jos sitä työkalua et hallitse 100% sesti, et hallitse muitakaan työvälineitä. Kakkosena tulee sitten puukkosaha, kirves, taltta, ja puukko. Kun nyt sorruin näitä tärkeimpiä työkaluja luetteloimaan, niin Ilman varaa, poraa ja pantveitseä, homma ei tietystikään etene ja vuolukallekin on tarpeen kuorintaa helpottamaan unohtamatta muutamaa kiinnityskoukkua. Muuten,,, hyvin näkyi työn jäljet 150 vuotta vanhoissa hirsissä joita suurella mielenkiinnolla ja kunnioituksella tutkin.

kara, kirjoitti:

solukon sulkemisesta kirveellä,, todellisuudessa hirrenpäiden pystysuora veisto avaa ja rikkoo solukkoa ja ainakin yhtä hullua on hirrenpäiden nuijiminen solukon sulkemiseksi, siis se homma kannattaa lopettaa, enen kun joutuu täysin hölömöläisten kirjoihin.
Kyllähän se totuus on tämä, että ykköstyökalu hirsiamattilaisella on moottorisaha ja jos sitä työkalua et hallitse 100% sesti, et hallitse muitakaan työvälineitä. Kakkosena tulee sitten puukkosaha, kirves, taltta, ja puukko. Kun nyt sorruin näitä tärkeimpiä työkaluja luetteloimaan, niin Ilman varaa, poraa ja pantveitseä, homma ei tietystikään etene ja vuolukallekin on tarpeen kuorintaa helpottamaan unohtamatta muutamaa kiinnityskoukkua. Muuten,,, hyvin näkyi työn jäljet 150 vuotta vanhoissa hirsissä joita suurella mielenkiinnolla ja kunnioituksella tutkin.

Lue lisää

Kirves avaa ja rikkoo solukkoa?? Tämän keskustelun jatkamiseen ei näköjään ole aihetta. Nyt vastassa on kansan kielessä ns. tyhjä metsä.

Moskaa en käytä hirrenpäihin mutta yhden vanhan veistäjän tapoihin kuului. Itse käytän kirvestä lyhytnurkkien päiden viimeistelyyn. Hölmöläisten kirjoihin en ole tullut luokitelluksi tätä aikaisemmin, päinvastoin ainakin veistotöiden ollessa kysymyksessä. Neuvojille annan yleensä kirven kouraan ja pyydän näyttämään mallia. Neuvot loppuu aina siihen. Käsillä ne työt tehdään, ei suuta soittamalla.

Moottorisahat löytyy luonnollisesti itseltäkin. Karkean työstön teen aina moottorisahoilla työn ja ajan (ja ukon) säästämiseksi. Moottorisaha on tärkeä työkalu hirsiveistäjälle mutta ykköstyökalut on nämä teräaseet kaikessa laajudessaan. Itseasiassa yksi piilu on vartta vailla tuossa tietokoneen vierellä. Sepän takoma kun vanhat on niin hakusessa ja ovat lähes aina ihan liian raskaita koristepiiluamiseen. Akkainpiiluksi kait tuota vanhemmat herrat kutsuisi.

Kerran olen joutunut yhdellä savusaunatyömaalla "veistot" suorittamaan pelkästään m.sahalla työnantajan rajallisen budjetin takia. En ylpeile asialla enkä ole puumerkkiä moiseen laittanut.

Kakkosena puukkosaha? Lienee tällainen kiilamainen lyhyt saha jota tiedän joidenkin hirsikurssilaisten suosivan. Sillä on helppo korjata veistäjän virheet. Itse en kyseistä työkalua omista enkä tunnista kenenkään muunkaan veistäjän työkaluihin kuuluvaksi.

Mikä ihmeen kiinnityskoukku? Hollihakaa varmaan tarkoitit? Itseltä löytyy pelkästään seppien takomia mutta säädettävästä olen haaveillut.

Onhan se hyvä jos ymmärrys riittää kunnioittamaan vanhojen veistäjien työmäärää ja ammattiosaamista. Kaikki vanha ei automaattisesti tarkoita laadukasta työn jälkeä. Moni rakennus on tavallisten maanviljeliöiden tai vastaavien suorittamia tarverakentamista. Miksi sitten et hyväksy sitä tänä päivänä harrastettavan? Perinteistä hirrenveiston ammattiosaamista.

Ykköstyökalu minkä perusteella ammattiosaamista arvostellaan on kyllä piilukirves. Varausten ja nurkkasalvosten lisäksi.

Koska et vastannut miksi hirsipintoja piilutaan valaisen sitä vielä hieman. Oikaisemisen ja siistimisen lisäksi yksi oleellinen asia on jälleen kerran solukon "kiinni" lyöminen piilulla jonka ansiosta hirsi kestää huomattavasti paremmin.

veistäjä. kirjoitti:

Kirves avaa ja rikkoo solukkoa?? Tämän keskustelun jatkamiseen ei näköjään ole aihetta. Nyt vastassa on kansan kielessä ns. tyhjä metsä.

Moskaa en käytä hirrenpäihin mutta yhden vanhan veistäjän tapoihin kuului. Itse käytän kirvestä lyhytnurkkien päiden viimeistelyyn. Hölmöläisten kirjoihin en ole tullut luokitelluksi tätä aikaisemmin, päinvastoin ainakin veistotöiden ollessa kysymyksessä. Neuvojille annan yleensä kirven kouraan ja pyydän näyttämään mallia. Neuvot loppuu aina siihen. Käsillä ne työt tehdään, ei suuta soittamalla.

Moottorisahat löytyy luonnollisesti itseltäkin. Karkean työstön teen aina moottorisahoilla työn ja ajan (ja ukon) säästämiseksi. Moottorisaha on tärkeä työkalu hirsiveistäjälle mutta ykköstyökalut on nämä teräaseet kaikessa laajudessaan. Itseasiassa yksi piilu on vartta vailla tuossa tietokoneen vierellä. Sepän takoma kun vanhat on niin hakusessa ja ovat lähes aina ihan liian raskaita koristepiiluamiseen. Akkainpiiluksi kait tuota vanhemmat herrat kutsuisi.

Kerran olen joutunut yhdellä savusaunatyömaalla "veistot" suorittamaan pelkästään m.sahalla työnantajan rajallisen budjetin takia. En ylpeile asialla enkä ole puumerkkiä moiseen laittanut.

Kakkosena puukkosaha? Lienee tällainen kiilamainen lyhyt saha jota tiedän joidenkin hirsikurssilaisten suosivan. Sillä on helppo korjata veistäjän virheet. Itse en kyseistä työkalua omista enkä tunnista kenenkään muunkaan veistäjän työkaluihin kuuluvaksi.

Mikä ihmeen kiinnityskoukku? Hollihakaa varmaan tarkoitit? Itseltä löytyy pelkästään seppien takomia mutta säädettävästä olen haaveillut.

Onhan se hyvä jos ymmärrys riittää kunnioittamaan vanhojen veistäjien työmäärää ja ammattiosaamista. Kaikki vanha ei automaattisesti tarkoita laadukasta työn jälkeä. Moni rakennus on tavallisten maanviljeliöiden tai vastaavien suorittamia tarverakentamista. Miksi sitten et hyväksy sitä tänä päivänä harrastettavan? Perinteistä hirrenveiston ammattiosaamista.

Ykköstyökalu minkä perusteella ammattiosaamista arvostellaan on kyllä piilukirves. Varausten ja nurkkasalvosten lisäksi.

Koska et vastannut miksi hirsipintoja piilutaan valaisen sitä vielä hieman. Oikaisemisen ja siistimisen lisäksi yksi oleellinen asia on jälleen kerran solukon "kiinni" lyöminen piilulla jonka ansiosta hirsi kestää huomattavasti paremmin.

Lue lisää

Karan saha tais leikata kiinni?

veistäjä. kirjoitti:

Kirves avaa ja rikkoo solukkoa?? Tämän keskustelun jatkamiseen ei näköjään ole aihetta. Nyt vastassa on kansan kielessä ns. tyhjä metsä.

Moskaa en käytä hirrenpäihin mutta yhden vanhan veistäjän tapoihin kuului. Itse käytän kirvestä lyhytnurkkien päiden viimeistelyyn. Hölmöläisten kirjoihin en ole tullut luokitelluksi tätä aikaisemmin, päinvastoin ainakin veistotöiden ollessa kysymyksessä. Neuvojille annan yleensä kirven kouraan ja pyydän näyttämään mallia. Neuvot loppuu aina siihen. Käsillä ne työt tehdään, ei suuta soittamalla.

Moottorisahat löytyy luonnollisesti itseltäkin. Karkean työstön teen aina moottorisahoilla työn ja ajan (ja ukon) säästämiseksi. Moottorisaha on tärkeä työkalu hirsiveistäjälle mutta ykköstyökalut on nämä teräaseet kaikessa laajudessaan. Itseasiassa yksi piilu on vartta vailla tuossa tietokoneen vierellä. Sepän takoma kun vanhat on niin hakusessa ja ovat lähes aina ihan liian raskaita koristepiiluamiseen. Akkainpiiluksi kait tuota vanhemmat herrat kutsuisi.

Kerran olen joutunut yhdellä savusaunatyömaalla "veistot" suorittamaan pelkästään m.sahalla työnantajan rajallisen budjetin takia. En ylpeile asialla enkä ole puumerkkiä moiseen laittanut.

Kakkosena puukkosaha? Lienee tällainen kiilamainen lyhyt saha jota tiedän joidenkin hirsikurssilaisten suosivan. Sillä on helppo korjata veistäjän virheet. Itse en kyseistä työkalua omista enkä tunnista kenenkään muunkaan veistäjän työkaluihin kuuluvaksi.

Mikä ihmeen kiinnityskoukku? Hollihakaa varmaan tarkoitit? Itseltä löytyy pelkästään seppien takomia mutta säädettävästä olen haaveillut.

Onhan se hyvä jos ymmärrys riittää kunnioittamaan vanhojen veistäjien työmäärää ja ammattiosaamista. Kaikki vanha ei automaattisesti tarkoita laadukasta työn jälkeä. Moni rakennus on tavallisten maanviljeliöiden tai vastaavien suorittamia tarverakentamista. Miksi sitten et hyväksy sitä tänä päivänä harrastettavan? Perinteistä hirrenveiston ammattiosaamista.

Ykköstyökalu minkä perusteella ammattiosaamista arvostellaan on kyllä piilukirves. Varausten ja nurkkasalvosten lisäksi.

Koska et vastannut miksi hirsipintoja piilutaan valaisen sitä vielä hieman. Oikaisemisen ja siistimisen lisäksi yksi oleellinen asia on jälleen kerran solukon "kiinni" lyöminen piilulla jonka ansiosta hirsi kestää huomattavasti paremmin.

Lue lisää

Piiluaminen ohentaa hirttä enempi viikossa kuin sään vaikutus vuosisadassa. Miten niin lisää kestävyyttä?

Häh?! kirjoitti:

Piiluaminen ohentaa hirttä enempi viikossa kuin sään vaikutus vuosisadassa. Miten niin lisää kestävyyttä?

Neljäkö kertaa tuo sama asia on jo kerrottu eikä vieläkään mene perille? Noh, puuta kun lyö kirveellä saa se siitä traumoja joiden takia se kääntyy sisäänpäin eli sulkeutuu ulkomaailmalta ja erakoituu. Muodostamassaan mielikuvitusmaailmassa ulkomaailman pilkat ei häntä enää tavoita eikä aiheuta lisävaurioita henkisellä tai fyysisellä tasolla. GOT IT?

¨¨ kirjoitti:

Neljäkö kertaa tuo sama asia on jo kerrottu eikä vieläkään mene perille? Noh, puuta kun lyö kirveellä saa se siitä traumoja joiden takia se kääntyy sisäänpäin eli sulkeutuu ulkomaailmalta ja erakoituu. Muodostamassaan mielikuvitusmaailmassa ulkomaailman pilkat ei häntä enää tavoita eikä aiheuta lisävaurioita henkisellä tai fyysisellä tasolla. GOT IT?

Lue lisää

Vaikka se solukko umpeen menisikin, niin onko silti mitään järkeä tieten tahtoen ohentaa esim. 150 mm hirttä 145 milliseksi? Kestäähän aika monta vuotta ulkomaailman kuluttaa hirrestä pois tuo puoli senttiä, vaikka pintasolukko olisikin auki.

Häh?! kirjoitti:

Vaikka se solukko umpeen menisikin, niin onko silti mitään järkeä tieten tahtoen ohentaa esim. 150 mm hirttä 145 milliseksi? Kestäähän aika monta vuotta ulkomaailman kuluttaa hirrestä pois tuo puoli senttiä, vaikka pintasolukko olisikin auki.

Lue lisää

Milli ei tunnu kuin pankkitilillä. Kerrotko kuinka "ulkomaailma" kuluttaa hirsipintaa? Kerrotko miksi "ulkomaailma" kohtelee saman rakennuksen toista seinäpintaa huonommin kuin toista? Nobody home?

boooooring.. kirjoitti:

Milli ei tunnu kuin pankkitilillä. Kerrotko kuinka "ulkomaailma" kuluttaa hirsipintaa? Kerrotko miksi "ulkomaailma" kohtelee saman rakennuksen toista seinäpintaa huonommin kuin toista? Nobody home?

Lue lisää

Eli setäpä kertoo esimerkin kautta.
1. Ota esim. kakkosnelosen pätkä ja katkaise se kahtia sahalla.
2. Jätä toisen kappaleen pää sahapinnalle ja toisen kappaleen pään solukot tukit esim. vasaralla tai vastaavalla.
3. Ota kaksi ämpäriä tai vastaavaa mihin koekappaleet mahtuu. Sen jälkeen laita ämpäreiden pohjalle esim. litra vettä tarkasti mittaamalla.
4. Seuraavaksi aseta toiseen astiaan parru sahapinta alaspäin. Toiseen se parru jonka pää on työstetty.
5. Poista parrut 15 min. päästä astioista ja mittaa jäljelle jääneet vesimäärät. Vesimäärien erotuksesta voit päätellä kumpi koekappale sitoi itseensä vettä kokeen aikana? Voit myös punnita vertailukappaleet jonka perusteella voit arvioida kumpi pitää sisällään enemmän vettä.

Laiskanmiehen versio: Usko kun setä sanoo että tavalla tai toisella suljettu solukko imee vettä huomattavasti heikommin kuin sahapinta.

Simon says kirjoitti:

Eli setäpä kertoo esimerkin kautta.
1. Ota esim. kakkosnelosen pätkä ja katkaise se kahtia sahalla.
2. Jätä toisen kappaleen pää sahapinnalle ja toisen kappaleen pään solukot tukit esim. vasaralla tai vastaavalla.
3. Ota kaksi ämpäriä tai vastaavaa mihin koekappaleet mahtuu. Sen jälkeen laita ämpäreiden pohjalle esim. litra vettä tarkasti mittaamalla.
4. Seuraavaksi aseta toiseen astiaan parru sahapinta alaspäin. Toiseen se parru jonka pää on työstetty.
5. Poista parrut 15 min. päästä astioista ja mittaa jäljelle jääneet vesimäärät. Vesimäärien erotuksesta voit päätellä kumpi koekappale sitoi itseensä vettä kokeen aikana? Voit myös punnita vertailukappaleet jonka perusteella voit arvioida kumpi pitää sisällään enemmän vettä.

Laiskanmiehen versio: Usko kun setä sanoo että tavalla tai toisella suljettu solukko imee vettä huomattavasti heikommin kuin sahapinta.

Lue lisää

Höpö hommaa tällainen solukon sulkeminen. Testin jälkeen aivan varmasti molemmat kalikat ovat yhtä painavia.

Piiluttaminen tosiaan ohentaa hirsiseinää. Piiluttamisella ei ole mitään muuta arvoa kuin ulkonäkö. Tuollaiset solukon sulkemiset ovat täyttä hölyn pölyä.

veistäjä. kirjoitti:

Kirves avaa ja rikkoo solukkoa?? Tämän keskustelun jatkamiseen ei näköjään ole aihetta. Nyt vastassa on kansan kielessä ns. tyhjä metsä.

Moskaa en käytä hirrenpäihin mutta yhden vanhan veistäjän tapoihin kuului. Itse käytän kirvestä lyhytnurkkien päiden viimeistelyyn. Hölmöläisten kirjoihin en ole tullut luokitelluksi tätä aikaisemmin, päinvastoin ainakin veistotöiden ollessa kysymyksessä. Neuvojille annan yleensä kirven kouraan ja pyydän näyttämään mallia. Neuvot loppuu aina siihen. Käsillä ne työt tehdään, ei suuta soittamalla.

Moottorisahat löytyy luonnollisesti itseltäkin. Karkean työstön teen aina moottorisahoilla työn ja ajan (ja ukon) säästämiseksi. Moottorisaha on tärkeä työkalu hirsiveistäjälle mutta ykköstyökalut on nämä teräaseet kaikessa laajudessaan. Itseasiassa yksi piilu on vartta vailla tuossa tietokoneen vierellä. Sepän takoma kun vanhat on niin hakusessa ja ovat lähes aina ihan liian raskaita koristepiiluamiseen. Akkainpiiluksi kait tuota vanhemmat herrat kutsuisi.

Kerran olen joutunut yhdellä savusaunatyömaalla "veistot" suorittamaan pelkästään m.sahalla työnantajan rajallisen budjetin takia. En ylpeile asialla enkä ole puumerkkiä moiseen laittanut.

Kakkosena puukkosaha? Lienee tällainen kiilamainen lyhyt saha jota tiedän joidenkin hirsikurssilaisten suosivan. Sillä on helppo korjata veistäjän virheet. Itse en kyseistä työkalua omista enkä tunnista kenenkään muunkaan veistäjän työkaluihin kuuluvaksi.

Mikä ihmeen kiinnityskoukku? Hollihakaa varmaan tarkoitit? Itseltä löytyy pelkästään seppien takomia mutta säädettävästä olen haaveillut.

Onhan se hyvä jos ymmärrys riittää kunnioittamaan vanhojen veistäjien työmäärää ja ammattiosaamista. Kaikki vanha ei automaattisesti tarkoita laadukasta työn jälkeä. Moni rakennus on tavallisten maanviljeliöiden tai vastaavien suorittamia tarverakentamista. Miksi sitten et hyväksy sitä tänä päivänä harrastettavan? Perinteistä hirrenveiston ammattiosaamista.

Ykköstyökalu minkä perusteella ammattiosaamista arvostellaan on kyllä piilukirves. Varausten ja nurkkasalvosten lisäksi.

Koska et vastannut miksi hirsipintoja piilutaan valaisen sitä vielä hieman. Oikaisemisen ja siistimisen lisäksi yksi oleellinen asia on jälleen kerran solukon "kiinni" lyöminen piilulla jonka ansiosta hirsi kestää huomattavasti paremmin.

Lue lisää

piti sanoman, että toottakai veistämällä saadaan sileä kiiltävä pinta, jota pitkin vesi juoksee alas nopeammin katolta kun sahattua pintaa myöten joten sahattu harkea paanu pysyy märkänä kauemmin lyhentäen paanun ikää. Samoin se on päreen kanssa, sileä kiiltäväpintainen päre kestää tietysti parhaiten. Tylsällä terällä höylättyjä ei kannata kattoon laittaa.

Seinähirsien piiluamisesta sen verran, että ennen hirret tehtiin piilukirveellä, mainitsemani purkutalon hirret oli piilukirveellä pelkattu ja sama siinä tietysti pätee kun paanukatossakin, laineveistojälki on silempi kun sahattu ja näin ollen vettä ei imeydy hirteen samalla tavalla ja se nopeuttaa seinän kuivamista.

Lähes kaikki puut ovat joko enemmän tai vähemmän kieroja ja kun piilulla veistää hirren sivua , joutuu usein veistämään yhtä paljon vastakarvaan kun myötäkarvaankin, siis hirren keskiohdasta alaspäin veistäessä kierous muuttuu vasta tai myötäkarvaan, myötäkarvaan veistäessä solukko menee kiinni ja vastakarvaan se avautuu mutta en sitä eroa ainakaan vanhoissa hirsissä ole huomannut, lahoja tietysti löytyy, mutta mistä syystä on eri asia.

No..meni se solukko sitten kiinni tai auki, niin silti me täällä pohjanmaalla timprailemme laadukkaita hirsirakennuksia maailman markkinoille. Koska perinteet velvoittavat.

kara, kirjoitti:

piti sanoman, että toottakai veistämällä saadaan sileä kiiltävä pinta, jota pitkin vesi juoksee alas nopeammin katolta kun sahattua pintaa myöten joten sahattu harkea paanu pysyy märkänä kauemmin lyhentäen paanun ikää. Samoin se on päreen kanssa, sileä kiiltäväpintainen päre kestää tietysti parhaiten. Tylsällä terällä höylättyjä ei kannata kattoon laittaa.

Seinähirsien piiluamisesta sen verran, että ennen hirret tehtiin piilukirveellä, mainitsemani purkutalon hirret oli piilukirveellä pelkattu ja sama siinä tietysti pätee kun paanukatossakin, laineveistojälki on silempi kun sahattu ja näin ollen vettä ei imeydy hirteen samalla tavalla ja se nopeuttaa seinän kuivamista.

Lähes kaikki puut ovat joko enemmän tai vähemmän kieroja ja kun piilulla veistää hirren sivua , joutuu usein veistämään yhtä paljon vastakarvaan kun myötäkarvaankin, siis hirren keskiohdasta alaspäin veistäessä kierous muuttuu vasta tai myötäkarvaan, myötäkarvaan veistäessä solukko menee kiinni ja vastakarvaan se avautuu mutta en sitä eroa ainakaan vanhoissa hirsissä ole huomannut, lahoja tietysti löytyy, mutta mistä syystä on eri asia.

No..meni se solukko sitten kiinni tai auki, niin silti me täällä pohjanmaalla timprailemme laadukkaita hirsirakennuksia maailman markkinoille. Koska perinteet velvoittavat.

Lue lisää

Tuolla tietotasolla ajatus hiukan pelottaa. Puukkosahaveistäjä..Oliko pääpaikka missä päin että voin käydä katsomassa? Kuvatkin toki riittää mutta en ole kaukana. Itseasiassa täältä pohjanmaalta.

Firman nimi joka käyttää kiinnityskoukkuja?

Insi-nörtti kirjoitti:

Höpö hommaa tällainen solukon sulkeminen. Testin jälkeen aivan varmasti molemmat kalikat ovat yhtä painavia.

Piiluttaminen tosiaan ohentaa hirsiseinää. Piiluttamisella ei ole mitään muuta arvoa kuin ulkonäkö. Tuollaiset solukon sulkemiset ovat täyttä hölyn pölyä.

Lue lisää

Ai insinööri, sehän selittääkin kaiken. Lycka till..

kara, kirjoitti:

piti sanoman, että toottakai veistämällä saadaan sileä kiiltävä pinta, jota pitkin vesi juoksee alas nopeammin katolta kun sahattua pintaa myöten joten sahattu harkea paanu pysyy märkänä kauemmin lyhentäen paanun ikää. Samoin se on päreen kanssa, sileä kiiltäväpintainen päre kestää tietysti parhaiten. Tylsällä terällä höylättyjä ei kannata kattoon laittaa.

Seinähirsien piiluamisesta sen verran, että ennen hirret tehtiin piilukirveellä, mainitsemani purkutalon hirret oli piilukirveellä pelkattu ja sama siinä tietysti pätee kun paanukatossakin, laineveistojälki on silempi kun sahattu ja näin ollen vettä ei imeydy hirteen samalla tavalla ja se nopeuttaa seinän kuivamista.

Lähes kaikki puut ovat joko enemmän tai vähemmän kieroja ja kun piilulla veistää hirren sivua , joutuu usein veistämään yhtä paljon vastakarvaan kun myötäkarvaankin, siis hirren keskiohdasta alaspäin veistäessä kierous muuttuu vasta tai myötäkarvaan, myötäkarvaan veistäessä solukko menee kiinni ja vastakarvaan se avautuu mutta en sitä eroa ainakaan vanhoissa hirsissä ole huomannut, lahoja tietysti löytyy, mutta mistä syystä on eri asia.

No..meni se solukko sitten kiinni tai auki, niin silti me täällä pohjanmaalla timprailemme laadukkaita hirsirakennuksia maailman markkinoille. Koska perinteet velvoittavat.

Lue lisää

Mikä sai mielen muuttumaan? Hullua ja hömöläisten hommaa ja seuraavaksi sama nimimerkki kirjoittaa TOTTAKAI veistopinta on parempi ja blaa blaa..? Hieman aikaisemmin kirves RIKKOI ja AVASI solukon ja seuraavassa hetkessä veistopinta suojaa puuta? Ja perinteet velvoittaa? Moottori-, puukkosahaa ja kiinnityskoukkuja käyttämään?

Miten tylsällä terällä saadaan päre aikaiseksi? Eiköhän se ykkösvaatimus päreen kestolle ole sen oikeinpäin asentaminen ennen kiinnitystä..

Sileä pinta voi olla yhtä tehokas imupinta kuin sahattu pinta.

KARAhti kiville kirjoitti:

Mikä sai mielen muuttumaan? Hullua ja hömöläisten hommaa ja seuraavaksi sama nimimerkki kirjoittaa TOTTAKAI veistopinta on parempi ja blaa blaa..? Hieman aikaisemmin kirves RIKKOI ja AVASI solukon ja seuraavassa hetkessä veistopinta suojaa puuta? Ja perinteet velvoittaa? Moottori-, puukkosahaa ja kiinnityskoukkuja käyttämään?

Miten tylsällä terällä saadaan päre aikaiseksi? Eiköhän se ykkösvaatimus päreen kestolle ole sen oikeinpäin asentaminen ennen kiinnitystä..

Sileä pinta voi olla yhtä tehokas imupinta kuin sahattu pinta.

Lue lisää

Kyllähän siinä solukko aukeaisi apposen ammolleen ensimmäisessä sateessa jos päreet ja paanut ladottaisi kattoon vastakarvaan, No siitä nurkan päiden pystysuorasta veistosta sen verran, että hirren yläosa on myötä alaosa on vastaveistoa, alosan vesto luultavasti,, aiheuttaa pientä halkeaman alkua, joka tunnetusti on huono juttu ja lohenpyrstönurkan alapuoli
ei kestä veistoa lohkeamatta lainkaan.


Puukko/varkaan saha ainakin täällä meilläpäin on ollut timpurien tärkeimpiä työkaluja. Jos sitä värkkiä ei tunne eikä käytä, niin ihmettelen suuresti.

kara, kirjoitti:

Kyllähän siinä solukko aukeaisi apposen ammolleen ensimmäisessä sateessa jos päreet ja paanut ladottaisi kattoon vastakarvaan, No siitä nurkan päiden pystysuorasta veistosta sen verran, että hirren yläosa on myötä alaosa on vastaveistoa, alosan vesto luultavasti,, aiheuttaa pientä halkeaman alkua, joka tunnetusti on huono juttu ja lohenpyrstönurkan alapuoli
ei kestä veistoa lohkeamatta lainkaan.


Puukko/varkaan saha ainakin täällä meilläpäin on ollut timpurien tärkeimpiä työkaluja. Jos sitä värkkiä ei tunne eikä käytä, niin ihmettelen suuresti.

Lue lisää

Sadehhan se solukot aukoo?! Jep jep..
..ja lohenpyrstönurkan alapuoli ei kestä veistoa lohkeamatta lainkaan?
Sinähän mestari taidat olla? Taltalla alapuolelta hiukan vastaan ja se siitä. Ei pienintäkään ongelmaa.

Tuttuhan se värkki, kuuluu timpurointiin ei veistelyyn. Kuten sanoin, kuuluu hirsikurssilaisten kalupakkiin. Veisto kun ei oikein luonnistu niin on helppo korjata varausta sahalla. Huvittavan näköistä touhua kun iso aikuinen ihminen nylkyttää sahalla varauksia..Jos värkkiä ei käytä, tarkoittaa se sitä ettei sille ole käyttöä. Henkilökohtaisesti en tunne ensimmäistäkään veistäjää joka kehtaisi pakissaan puukkosahaa kantaa.
Ihmettelen suuresti miten "hirsiveistäjä" ihmettelee suuresti jos äijä saa hirret istumaan ilman kepulikonsteja? Tärkeimpiä työkaluja? Puukkosaha?

Pistä kuvia. Tekstiosio vei jo uskottavuuden.

vessmann kirjoitti:

Sadehhan se solukot aukoo?! Jep jep..
..ja lohenpyrstönurkan alapuoli ei kestä veistoa lohkeamatta lainkaan?
Sinähän mestari taidat olla? Taltalla alapuolelta hiukan vastaan ja se siitä. Ei pienintäkään ongelmaa.

Tuttuhan se värkki, kuuluu timpurointiin ei veistelyyn. Kuten sanoin, kuuluu hirsikurssilaisten kalupakkiin. Veisto kun ei oikein luonnistu niin on helppo korjata varausta sahalla. Huvittavan näköistä touhua kun iso aikuinen ihminen nylkyttää sahalla varauksia..Jos värkkiä ei käytä, tarkoittaa se sitä ettei sille ole käyttöä. Henkilökohtaisesti en tunne ensimmäistäkään veistäjää joka kehtaisi pakissaan puukkosahaa kantaa.
Ihmettelen suuresti miten "hirsiveistäjä" ihmettelee suuresti jos äijä saa hirret istumaan ilman kepulikonsteja? Tärkeimpiä työkaluja? Puukkosaha?

Pistä kuvia. Tekstiosio vei jo uskottavuuden.

Lue lisää

Eikös se ollut kirves joka rikkoo ja avaa solukkoa? Anna olla..

veistäjä, kirjoitti:

Eikös se ollut kirves joka rikkoo ja avaa solukkoa? Anna olla..

Perinteet velvoittaa varmaan käyttämään kierresalkoakin heh heh?

v.mann kirjoitti:

Perinteet velvoittaa varmaan käyttämään kierresalkoakin heh heh?

Mikä on hyvä astekulma piilukirveen terälle?

veistäjä, kirjoitti:

Eikös se ollut kirves joka rikkoo ja avaa solukkoa? Anna olla..

siksi koska haluttiin peittää hirsi lautaseinällä ja maalaus muun väriseksi kuin punaiseksi kertoi omistajan vauraudesta

Billnäs kirjoitti:

siksi koska haluttiin peittää hirsi lautaseinällä ja maalaus muun väriseksi kuin punaiseksi kertoi omistajan vauraudesta

KUN kehítys oli jo niin pitkällä että lautoja yleensä sai, pelkatkin sahattiin. Ei pelkkaa piiluta laudoitusta varten. Ei tarvitse kuin maksimissaan lohmia pahimpia pattia pois jos sitäkään.

Harrastelija. kirjoitti:

Mikä on hyvä astekulma piilukirveen terälle?

Riippuu vähän piilusta tai aika paljonkin. Oma koriste..no joo, akkainpiilu on niinkin loivassa kulmassa kuin 40.

Billnäs kirjoitti:

siksi koska haluttiin peittää hirsi lautaseinällä ja maalaus muun väriseksi kuin punaiseksi kertoi omistajan vauraudesta

Miksi pelkan tasatut sivut pitäisi kirveellä uudestaan tasata? On taas kirjallisuutta harrastettu ymmärtämättä luettua?

Pelkkauksen jälkeen pinnoista sahataan yleensä juuri sitä lautaa.

,,? kirjoitti:

Miksi pelkan tasatut sivut pitäisi kirveellä uudestaan tasata? On taas kirjallisuutta harrastettu ymmärtämättä luettua?

Pelkkauksen jälkeen pinnoista sahataan yleensä juuri sitä lautaa.

Lue lisää

koko hirsirakentaminen.
Kovia poikia antamaan neuvoja. kumma kun ei käsketä vielä piiluamaan tai veistämään niitä ulkovuorilautojakin.Nehän vanhoissa rakennuksissa suojaa hirsirakennetta.
Eikös höylätty hirsi ole suljettu veistämällä?
Pakko kai on vaan kaikki tehdä mahdollisimman alkukantaisilla välineillä.
Nyt eletään jo 2tuhat lukua herätkää unistanne.

kirvesmiäs kirjoitti:

koko hirsirakentaminen.
Kovia poikia antamaan neuvoja. kumma kun ei käsketä vielä piiluamaan tai veistämään niitä ulkovuorilautojakin.Nehän vanhoissa rakennuksissa suojaa hirsirakennetta.
Eikös höylätty hirsi ole suljettu veistämällä?
Pakko kai on vaan kaikki tehdä mahdollisimman alkukantaisilla välineillä.
Nyt eletään jo 2tuhat lukua herätkää unistanne.

Lue lisää

Itse asiassa liistelauta on kestävin heh heh.

Relaa!

Miksipä sitä itseään kiuasaamaan työnp..skalla kun liimapuuhirsikin on keksitty?

Kellokoski. kirjoitti:

KUN kehítys oli jo niin pitkällä että lautoja yleensä sai, pelkatkin sahattiin. Ei pelkkaa piiluta laudoitusta varten. Ei tarvitse kuin maksimissaan lohmia pahimpia pattia pois jos sitäkään.

Lue lisää

ei nyt tiedä mitään. Kyllä piilukirveellä ennen vanhaan pelkka syntyy helpommin kuin sahalla. Laudat sahattiin käsin, oli yläsahuri ja alasahuri, onko tuttua hommaa...........

Wanhaa historiaa kirjoitti:

ei nyt tiedä mitään. Kyllä piilukirveellä ennen vanhaan pelkka syntyy helpommin kuin sahalla. Laudat sahattiin käsin, oli yläsahuri ja alasahuri, onko tuttua hommaa...........

Lue lisää

Helpommin kuin sahalla? Ja montako pelkkaa olet kirveellä veistänyt? Aika kaukana helposta.
No kun kerta kysyit niin on tuttua hommaa. On tullut sahaustakin kokeiltua. Kovaa hommaa.

Kellokoski. kirjoitti:

Helpommin kuin sahalla? Ja montako pelkkaa olet kirveellä veistänyt? Aika kaukana helposta.
No kun kerta kysyit niin on tuttua hommaa. On tullut sahaustakin kokeiltua. Kovaa hommaa.

Lue lisää

leveäteräisiä piilukirveitä, joilla isoisän isä aikoinaan oli veistänyt pelkkoja ja ja myös muurmannin ratatyömaalla ratapölkkyjä. Sen verran olen kuullut tuosta pelkan veistosta kirveellä, että siinä olisi sahaa käytetty apuna. Sahalla oli tehty pykäliä pelkan kylkeen ja kirveellä lyöty sahausten väliset palat ( laahkuiksi niitä paloja isoisä nimitti, lie joku pohjoisen murresana) pois. Sen jälkeen piiluttamalla pelkka veistettiin mittoihin. Epäilemättä nopeampaa ja kevyempää muotoilla pelkka noin kuin sahata käsinvedettävällä lankkusahalla kantit pois.
Toinen tapa oli kuulemma ollut lyödä hirren kylkeen kolmenkymmenen sentin välein lovet lovet ja lyödä välistä palat pois.

Tiedä sitten onko tuo totta, mutta näin minulle kerrottiin kirveitä käytetyn. Voi niillä kuulemma seinääkin piiluttaa, mutta molemmat, ja varsinkin toinen niistä, ovat niin leveitä ja painavia, että vaikea uskoa sillä kenenkään pystyseinään piilujälkeä hakanneen. Pari kertaa olen nähnyt nykyveistäjien seinää käsin piiluttavan, molempien piilukirves oli paljon pienempi kuin perintökirveeni ovat. Voin hyvin kuvitella, että ne soveltuvat hyvin tuollaiseen pukeiila olevan pyöreän hirren pelkaksi tai ratapölkyksi muotoiluun.

Se on selvää, että kovaa työtä niiden heiluttelu on ollut.

Mummolassa oli pari sataa vuotta vanha mylly. Sen sisäseinähirsien kirveeniskujäljistä näki että pelkka oli veistetty kirveellä. Veistosuunta oli mieluummin pitkin pelkan kylkeä kuin poikkihirteen niin kuin seinän viimeistely piilutuksessa (koristepiilutus?).

pari kirvestä, kirjoitti:

leveäteräisiä piilukirveitä, joilla isoisän isä aikoinaan oli veistänyt pelkkoja ja ja myös muurmannin ratatyömaalla ratapölkkyjä. Sen verran olen kuullut tuosta pelkan veistosta kirveellä, että siinä olisi sahaa käytetty apuna. Sahalla oli tehty pykäliä pelkan kylkeen ja kirveellä lyöty sahausten väliset palat ( laahkuiksi niitä paloja isoisä nimitti, lie joku pohjoisen murresana) pois. Sen jälkeen piiluttamalla pelkka veistettiin mittoihin. Epäilemättä nopeampaa ja kevyempää muotoilla pelkka noin kuin sahata käsinvedettävällä lankkusahalla kantit pois.
Toinen tapa oli kuulemma ollut lyödä hirren kylkeen kolmenkymmenen sentin välein lovet lovet ja lyödä välistä palat pois.

Tiedä sitten onko tuo totta, mutta näin minulle kerrottiin kirveitä käytetyn. Voi niillä kuulemma seinääkin piiluttaa, mutta molemmat, ja varsinkin toinen niistä, ovat niin leveitä ja painavia, että vaikea uskoa sillä kenenkään pystyseinään piilujälkeä hakanneen. Pari kertaa olen nähnyt nykyveistäjien seinää käsin piiluttavan, molempien piilukirves oli paljon pienempi kuin perintökirveeni ovat. Voin hyvin kuvitella, että ne soveltuvat hyvin tuollaiseen pukeiila olevan pyöreän hirren pelkaksi tai ratapölkyksi muotoiluun.

Se on selvää, että kovaa työtä niiden heiluttelu on ollut.

Mummolassa oli pari sataa vuotta vanha mylly. Sen sisäseinähirsien kirveeniskujäljistä näki että pelkka oli veistetty kirveellä. Veistosuunta oli mieluummin pitkin pelkan kylkeä kuin poikkihirteen niin kuin seinän viimeistely piilutuksessa (koristepiilutus?).

Lue lisää

No jopas, asiaakin joku osaa kirjoittaa?

Ihan oikein meni pyöreän puun pelkkaus kirvespelillä. Itseltäkin löytyy yksi julmetun suuri piilu pitkällä varrella. Paino tekee tavallaan puolet työstä. Mutta ei se nopeampaa ja helpompaa ole käsisahaukseen verrattuna. On ollut "ilo" kokeilla. Ei käy kateeksi entisaikojen ukkoja. Ei ihan puhelinsoitolla ole talopakettia pihaan tuotu.

Totta sekin että pelkkaukseen ja itse piiluamiseen on omat kirveensä. Työkalut työn mukaan. Karkeasti luokiteltuna piiluja on kolme. Eri variaatioita on toki huomattavasti enemmän. Painaisikohan viisi kiloa oma pelkkapiilu? Koristepiilu varmaan menee hiukan alle kahden kilon. Akkainpiiluksi "haukkuvat". Pelkästään maalun veistoon suunniteltu. Sitten on ainakin yksi välimalli jolla on pääasiassa oiottu seinäpintoja mutta piiluttukin.
Olikohan myllyn ulkoseiniä vielä erikseen piiluttu? Ei tainnut enää erottaa kuluneesta pinnasta? Harva osaa edes katsoa tuollaisia yksityiskohtia.

oHo? kirjoitti:

No jopas, asiaakin joku osaa kirjoittaa?

Ihan oikein meni pyöreän puun pelkkaus kirvespelillä. Itseltäkin löytyy yksi julmetun suuri piilu pitkällä varrella. Paino tekee tavallaan puolet työstä. Mutta ei se nopeampaa ja helpompaa ole käsisahaukseen verrattuna. On ollut "ilo" kokeilla. Ei käy kateeksi entisaikojen ukkoja. Ei ihan puhelinsoitolla ole talopakettia pihaan tuotu.

Totta sekin että pelkkaukseen ja itse piiluamiseen on omat kirveensä. Työkalut työn mukaan. Karkeasti luokiteltuna piiluja on kolme. Eri variaatioita on toki huomattavasti enemmän. Painaisikohan viisi kiloa oma pelkkapiilu? Koristepiilu varmaan menee hiukan alle kahden kilon. Akkainpiiluksi "haukkuvat". Pelkästään maalun veistoon suunniteltu. Sitten on ainakin yksi välimalli jolla on pääasiassa oiottu seinäpintoja mutta piiluttukin.
Olikohan myllyn ulkoseiniä vielä erikseen piiluttu? Ei tainnut enää erottaa kuluneesta pinnasta? Harva osaa edes katsoa tuollaisia yksityiskohtia.

Lue lisää

Myllyn ulkoseinän oli sää syönyt vuosikymmenten aikana niin, ettei niistä työstötapaa pystynyt päättelemään. Mutta sisäpinnat oli hyvin säilyneet, ilmeisesti aina ollut hyvä katto päällä. Niissä veistojälki kulki vinottain, josta päättelin että se oli tehty hirren ollessa irti seinästä. Mitään pystyyn menevää oikaisu tai viimeistely piilutuksen jälkeä ei ollut. Silti hirret oli siistiä työtä, pinnat suoria ja hirret tasapaksuja.

Paksuimmat pelkat oli käsityönä tehdyiksi järkyttävän suuria, nousu liki kuusikymmentä senttiä. Seinän paksuus oli noin 8 tuumaa. Nämä järeimmät puut olivat sellaisissa paikoissa, joihin ilmeisesti oli aikoinaan kiinnitetty myllykoneistoa tai jotain muita rakenteita, koskapa niissä oli sekä pyöreitä, että neliskanttisia reikiä ja lovia.

Lisättäköön vielä, että mylly ei ollut enää minun sitä poikasena katsellessani alkuperäisellä paikalla vaan rakennus oli siirretty muuhun käyttöön ja myllykoneisto oli purettu.

sisäseiniä kirjoitti:

Myllyn ulkoseinän oli sää syönyt vuosikymmenten aikana niin, ettei niistä työstötapaa pystynyt päättelemään. Mutta sisäpinnat oli hyvin säilyneet, ilmeisesti aina ollut hyvä katto päällä. Niissä veistojälki kulki vinottain, josta päättelin että se oli tehty hirren ollessa irti seinästä. Mitään pystyyn menevää oikaisu tai viimeistely piilutuksen jälkeä ei ollut. Silti hirret oli siistiä työtä, pinnat suoria ja hirret tasapaksuja.

Paksuimmat pelkat oli käsityönä tehdyiksi järkyttävän suuria, nousu liki kuusikymmentä senttiä. Seinän paksuus oli noin 8 tuumaa. Nämä järeimmät puut olivat sellaisissa paikoissa, joihin ilmeisesti oli aikoinaan kiinnitetty myllykoneistoa tai jotain muita rakenteita, koskapa niissä oli sekä pyöreitä, että neliskanttisia reikiä ja lovia.

Lisättäköön vielä, että mylly ei ollut enää minun sitä poikasena katsellessani alkuperäisellä paikalla vaan rakennus oli siirretty muuhun käyttöön ja myllykoneisto oli purettu.

Lue lisää

Vanhoissa kirkoissa tai vastaavissa tulee vastaan todella kookasta puumateriaalia ja ei voi kun ihmetellä kuinka mikäkin työvaihe on onnistuttu suorittamaan ilman työkaluja ja koneita? Työmäärä vetää hiljaiseksi monessa kohtaa. Nyt ei "tikkuinen" hirsipinta edes kelpaa rouvalle koska on niin ikävän näköinen ja vaikea siivota..

Ei löydy enää Suomen metsistä vastaanlaista kookasta ja tiukkasyistä puumateriaalia. Kengittäjiä ja hirsitaitajia kylläkin.

Kellokoski. kirjoitti:

Helpommin kuin sahalla? Ja montako pelkkaa olet kirveellä veistänyt? Aika kaukana helposta.
No kun kerta kysyit niin on tuttua hommaa. On tullut sahaustakin kokeiltua. Kovaa hommaa.

Lue lisää

eikös alkuperäinen aihe ollut miksi piiluttiin? Piiluamiseen johti se muotisuunta kun ei haluttu asua pyöreästä hirrestä tehdyssä talossa tai torpassa. Vaurautta näytettiin ulospäin verhomalla talo laudalla ja maalaamalla. Nykyään jotkut "koiranpaskavahdit" laittaa taloonsa pulpetti katon ja ikkunaa lattiasta kattoon.

Epäilen suuresti että et olet sahannut käsin lautoja??? Vai olitko alasahurina oikein?

Onko egyptin parrun veisto tuttua sulle? Jos on tekijä mies kyllä piilulla lähtee poski pois helpommin kuin sahaamalla käsin kahteen mieheen.

vessmann kirjoitti:

Sadehhan se solukot aukoo?! Jep jep..
..ja lohenpyrstönurkan alapuoli ei kestä veistoa lohkeamatta lainkaan?
Sinähän mestari taidat olla? Taltalla alapuolelta hiukan vastaan ja se siitä. Ei pienintäkään ongelmaa.

Tuttuhan se värkki, kuuluu timpurointiin ei veistelyyn. Kuten sanoin, kuuluu hirsikurssilaisten kalupakkiin. Veisto kun ei oikein luonnistu niin on helppo korjata varausta sahalla. Huvittavan näköistä touhua kun iso aikuinen ihminen nylkyttää sahalla varauksia..Jos värkkiä ei käytä, tarkoittaa se sitä ettei sille ole käyttöä. Henkilökohtaisesti en tunne ensimmäistäkään veistäjää joka kehtaisi pakissaan puukkosahaa kantaa.
Ihmettelen suuresti miten "hirsiveistäjä" ihmettelee suuresti jos äijä saa hirret istumaan ilman kepulikonsteja? Tärkeimpiä työkaluja? Puukkosaha?

Pistä kuvia. Tekstiosio vei jo uskottavuuden.

Lue lisää

puukkosahan käytöstä hirsirakentamisessa. Koska varaaja ei ole tädellinen ja viivaa seuraava sahuri/kirvesm. ei yllä täydellisyyteen kovasta pyrkimyksestä huolimatta, niin sanomista on varauksessa tai nurkassa ilman muuta, harvoin (joskus kylläkin) kertasovituksella 100% sesti hirsi toisen selkään sopii. Siis hirsi ei laskeudu kunnolla, jostain kantaa enemmän tai vähemmän. Joku voi jättää asian sikseen, mutta huolellinen hirsimies ottaa nopeasti makita puukkosahan, (ainakin meillä) ja menee läpi nurkat/varaukset ja niin hirret lepäävät toisissaan kiinni kun yhteen kasvaneet ja ripeästi se homma vaan siitä etenee.

Wanhaa historiaa kirjoitti:

eikös alkuperäinen aihe ollut miksi piiluttiin? Piiluamiseen johti se muotisuunta kun ei haluttu asua pyöreästä hirrestä tehdyssä talossa tai torpassa. Vaurautta näytettiin ulospäin verhomalla talo laudalla ja maalaamalla. Nykyään jotkut "koiranpaskavahdit" laittaa taloonsa pulpetti katon ja ikkunaa lattiasta kattoon.

Epäilen suuresti että et olet sahannut käsin lautoja??? Vai olitko alasahurina oikein?

Onko egyptin parrun veisto tuttua sulle? Jos on tekijä mies kyllä piilulla lähtee poski pois helpommin kuin sahaamalla käsin kahteen mieheen.

Lue lisää

Alkuperäinen aihe oli kyllä petkele mutta mieluummin mitenkä vaan.

Muotia tai ei, kuitenkin huomattiin että veistetty pinta oli paitsi silmälle miellyttävämpi, oli se myös kestävämpi ajan hammasta vastaan. Sama asia kuin sianrakon vaihtaminen lasiruutuihin. Hienompi ja toimii paremmin.

Soppii soppii, eppäillä aina soppii mutta tankki se on.
Pelkkoja sahattiin. Mitä ihmeen merkitystä onko ylhäällä vai alhaalla? Alhaalla pääsee hiukan helpommalla mutta saa vastaavasti purut silmille. Samalla lailla molemmat yrittää pysyä viivalla.

Heikosti käy kauppa e.parrulla nykyään mutta pelkkausta on pitänyt uteliaisuuttaan kokeilla. Minä en sinun kans rupia inttämään kumman isä voittaa kumman isän? Molemmat on kovaa hommaa. Onneksi koneellinen sahaus on keksitty jo aikoja sitten. Höylääminen ja sorvaaminen nyt ois saanu jäädä vaikka keksimättä..

kara, kirjoitti:

puukkosahan käytöstä hirsirakentamisessa. Koska varaaja ei ole tädellinen ja viivaa seuraava sahuri/kirvesm. ei yllä täydellisyyteen kovasta pyrkimyksestä huolimatta, niin sanomista on varauksessa tai nurkassa ilman muuta, harvoin (joskus kylläkin) kertasovituksella 100% sesti hirsi toisen selkään sopii. Siis hirsi ei laskeudu kunnolla, jostain kantaa enemmän tai vähemmän. Joku voi jättää asian sikseen, mutta huolellinen hirsimies ottaa nopeasti makita puukkosahan, (ainakin meillä) ja menee läpi nurkat/varaukset ja niin hirret lepäävät toisissaan kiinni kun yhteen kasvaneet ja ripeästi se homma vaan siitä etenee.

Lue lisää

No sehän nyt traumoja aiheutti?

Minä olen niin laiska veistäjä että en kehtaa tehdä yhen homman kuin kerran. Tosin kerta-asennuksena en edes yritä saada hirttä toisen selkään. Ensin karkeasti lähelle toista ja kertapiirrolla ja veistolla valmista. Sitä se laiskuus teettää. Harvemmin sätkäpaperia kummempaa saa väliin tungettua. Työkalut pitää olla iskussa ja sitä aikaa monesti perään kuulutan. Ihmisillä on aina hirveä kiire tehdä mahd. paljon töitä vaikka laatu kärsiikin oleellisesti urakoidessa. Itse yritän tehdä hommat niin ettei tilipäivänä käsi vapise ja kehtaa tekemäkseen sanoa..Kukaan ei kysy kauanko tuossa meni vaan kuka sen teki?

Varauksenpohjan saa sahallakin ihan viivaa myöten mutta itse teen viimeistelyn telsolla ainakin itselle. Kerran on kaikki "veistot" pitänyt tehdä moottorisahalla. Karua hommaa.

Huolellinen ammattiukko ei puukkosahaa tarvitse. Eikä rakoja tule. Sulla on huono vara tai puusilmä. Opit kyllä. Jos on jo monta kehikkoa takana ja puukkosaha löytyy edelleen pakista, mieti alan vaihtoa.

Voihan se olla että tällainen "harrastelija" ei osaa suhtautua urakkaveistäjien työtapoihin. Huono tekijähän se sellainen on jonka pitää itseään kehua? Hyvän ukon kun ei tarvitse..

kirvesmiäs kirjoitti:

koko hirsirakentaminen.
Kovia poikia antamaan neuvoja. kumma kun ei käsketä vielä piiluamaan tai veistämään niitä ulkovuorilautojakin.Nehän vanhoissa rakennuksissa suojaa hirsirakennetta.
Eikös höylätty hirsi ole suljettu veistämällä?
Pakko kai on vaan kaikki tehdä mahdollisimman alkukantaisilla välineillä.
Nyt eletään jo 2tuhat lukua herätkää unistanne.

Lue lisää

Ihme läppää nimimerkiltä kirvesmiäs? Tiedätkö mikä on kirves?

Kellok. kirjoitti:

Riippuu vähän piilusta tai aika paljonkin. Oma koriste..no joo, akkainpiilu on niinkin loivassa kulmassa kuin 40.

Eikö hirsipalstalla ole ketään toista joka tietäisi piilun teräkulman?