Mistä löydätte ystäviä? Itse olen kaikki tämänhetkiset ystäväni tavannut netissä yhteisten kiinnostuksen kohteiden ym merkeissä. Ystävä-palstojakin kokeillut, mutta sieltä tähän mennessä vain yksi kaveri, ja hänenkään kanssaan minulla ei tunnu olevan mitään yhteistä.
Mistä ystäviä löytyy?
Outous_
4286
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Yksinäinen menee istumaan bussissa jonkun tuntemattoman viereen ja aloittaa keskustelun. Keskustelun aikana tuntemattomasta tulee "naamatuttu", jota yksinäinen voi moikata ohikulkiessa ja jonka kanssa yksinäinen voi mennä juttelemaan seuraavalla bussimatkalla tai vaikka kaupassa sattumalta tavattaessa. Pian ei-enää-täysin-tuntematon oppii myös tuntemaan yksinäisen kasvot ja moikkailusta ja juttelun aloittamisista tulee molemminpuoleisia. Jonkun yhteisen bussissajuttelutuokion aikana ei-enää-täysin-yksinäinen kertoo jostain tapahtumasta, jonka arvelee kiinnostavan juttukaveriaan (jonka kiinnostuksen kohde on selvinnyt aiempien keskustelujen yhteydessä), ja kysyy lähteekö se mukaan. Bussissa vaihdetaan puhelinnumeroita ja puhelimitse sovitaan lopusta. Nyt kun numerotkin on jo vaihdettu, yhteydenpito jatkuu luontevasti tapahtuman jälkeen, vähitellen henkilökohtaisemmaksi ja tiiviimmäksi muuttuen. Näin siis kuukausien tai vuosien kuluessa tuntemattomasta tulee ensin tuttu, sen jälkeen kaveri ja lopulta ystävä.
Oletko sitä mieltä, ettei tuollaista tapahdu kuin saduissa? Suurin osa tuntemattomien kanssa jutteluista ei tietenkään johda mihinkään eikä useimmista juttukavereista saa ystäviä, mutta jos on tarpeeksi sinnikäs, ennemmin tai myöhemmin kohdalle osuu joku jonka kanssa asiat menee hyvin. Harrastuksissa tai työn ja opiskelujen parissa kaverien saamien on helpompaa, mutta kyllä se onnistuu missä tahansa muuallakin missä vaan on ihmisiä.
Ei tarvitse olla sosiaalisesti lahjakas onnistuakseen, tärkeintä on se että ottaa muihin kontaktia eikä anna torjutuksi tulemisten lannistaa. Kaikki kohtaa pettymyksiä, mutta maailmanloppu ei ole lähellä, vaikka joku murahtaa jotain töykeää vastaukseksi ystävälliseen tervehdykseen tai kieltäytyy lähtemästä seuraksi mihinkään.
" Oletko sitä mieltä, ettei tuollaista tapahdu kuin saduissa? "
Kyllä.
Kadullakin kohdatusta ihmisestä voi kyllä tulla tuttu, jonka kanssa vaihdetaan muutama sana kun sattumalta jossakin kohdataan. Harvemmin edes tiedetään toisen nimeäkään. Sen laajempaan ystävyyteen pääseminen kenenkään kanssa näyttää olevan melko lailla mahdotonta.
Myös työ- tai opiskelupaikoissa tai harrastuksissa voi tulla tuttuja, joiden kanssa keskustellaan siellä työ- tai opiskelupaikassa tai harrastuksen yhteydessä, mutta ei vapaa-ajalla. Ja kun opinnot päättyy tai työpaikka vaihtuu, yhteydenpito jää siihen, että ehkä vaihdetaan muutama sana kun joskus sattumalta tullaan jossain vastaan.
Näin asiat on havaintojeni mukaan. Luultavasti en kiinnosta ihmisiä jostain syystä, koska muilla ihmisillä sosiaalinen elämä näyttää kukoistavan.
"Kadullakin kohdatusta ihmisestä voi kyllä tulla tuttu, jonka kanssa vaihdetaan muutama sana kun sattumalta jossakin kohdataan. Harvemmin edes tiedetään toisen nimeäkään. Sen laajempaan ystävyyteen pääseminen kenenkään kanssa näyttää olevan melko lailla mahdotonta."
Oletko ollut aloitteellinen ja kysynyt tutuiltasi niiden nimeä? Oletko kysynyt niiltä, lähtisikö ne johonkin kanssasi, vai oletko suosisti tyytynyt tapaamaan niitä pelkästään silloin kun ne tulee sattumalta vastaan? Jos et itse pyydä muita viettämään aikaa kanssasi, ei kannata ihmetellä jos yksikään hyvänpäiväntuttavuus ei kehity ystävyydeksi. Harvoin se kehitys tapahtuu pelkkiä peukaloita pyörittämällä, vaan yleensä siihen vaaditaan jommalta kummalta osapuolelta selvää aloitetta. Useimmilla ihmisillä on kuitenkin sen verran sosiaalisia kontakteja, ettei niillä ole mitään erityisempää halua yrittää ystävystyä hyvänpäiväntuttujen kanssa, joten yksinäisen on itse oltava se aktiivinen osapuoli, jos tahtoo saada läheisempiä ystävyyssuhteita aikaiseksi.
"Myös työ- tai opiskelupaikoissa tai harrastuksissa voi tulla tuttuja, joiden kanssa keskustellaan siellä työ- tai opiskelupaikassa tai harrastuksen yhteydessä, mutta ei vapaa-ajalla. Ja kun opinnot päättyy tai työpaikka vaihtuu, yhteydenpito jää siihen, että ehkä vaihdetaan muutama sana kun joskus sattumalta tullaan jossain vastaan."
Niinhän siinä käy melkein väkisin, jos kumpikaan ei tee selvää aloitetta lähempään tutustumiseen. Kenenkään aika ei riitä siihen, että pitäisi tiiviisti yhteyttä kaikkiin elämän varrella tapaamiinsa ihmisiin, joten useimmat antaa etäisempien tuttujen tulla ja mennä harrastusten ja työpaikkojen mukana. Jäljelle jää ne kaverit, joihin on muodostunut läheisempi suhde vaikka edellisessä viestissäni kuvaamallani tavalla.
"Näin asiat on havaintojeni mukaan."
Kuinka monen sosiaalisesti aktiivisen ihmisen elämää olet havannoinut niin läheltä, että pystyt sanomaan missä ja miten ne ystävyyssuhteensa luovat?
No, minä ainakin yritän olla sosiaalisesti aktiivinen. Mutta en haluaisi olla aina se ainut aloitteentekijä ja tapaamisten ehdottaja.