Olen seurustellut nyt puoli vuotta... Sitä ennen olimme hyviä kavereita, mutta jätkällä oli tunteita minua kohtaan jo silloin. Kun aloimme seurustella, millään muulla ei ollut väliä kuin minulla. Hän rakasti minua paljon, mutta itse en tiennyt mitä tunsin... En ollut varma tunteistani, ja joskus saatoin ahdistua ja saatoin olla häntä kohtaan epäreilu. Aina hän ymmärsi. Eikä se häntä haitannut vaikka välillä olin inhottava.. Vaikea selittää!
Kuitenkin viime vuosi on ollut hänelle vaikea, kaverit pettivät ja hänelle ilmaantui paniikkihäiriöitä...Yritin tukea parhaani mukaan mutta tilanteet ahdistivat minua ja olin välinpitämätön.. Se tietenkin satutti miestäni mutta silti hän aina ymmärsi. Nyt asiat ovat muuttuneet. Nyt vasta olen tajunnut miten tärkeä ihminen hän minulle on, enkä voisi tehdä mitään mikä satuttaisi häntä..
Pari kuukautta on ollut täyttä helvettiä... Riitelemme koko ajan ja hetki sitten hän sanoi ettei enään rakasta minua. Rakkaus on hänen mielestään liian vahva sana. Sen jälkeen olen pelännyt eroa... Häntä ei pahemmin kiinnosta mun seura päivällä. Yleensä hän tulee meille vain yöksi.. Ja muutenkin hän tuntuu etäiseltä. Olemme keskustelleet erosta, mutta hän sanoo että tämä on vain sellainen vaihe joka menee ohi.
Tällähetkellä häntä ei oikein kiinnosta mikään muu kun kavereiden kanssa oleminen. Ja muutenkin menemminen... Väittää ettei kiinnostus ole lopahtanut. Mutta käyttäytyy kuitenkin toisin...
Välillä hän on ihana, mutta nykyään yleensä hän tuntuu välttelevän minua. Luulen ettei uskalla jättää minua koska olemme olleet kuitenkin läheisiä niin pitkään (alunperin kavereita). Olen sanonut että voimme erota jos hänestä siltä tuntuu.. Hän vain aina sanoo että pidetään sellaista taukoa ettei nähä usein.
En ymmärrä miksi hän haluaa seurustella kanssani jos seura ei kelpaa... sanoo että kärsivällisyys palkitaan, kyllä se ohi menee, minusta taas tuntuu toisin. Onko miehillä tälläisiä meno vaiheita vai johtuuko se minusta. olen onneton ja toivoisin että tämä alkaisi toimia niinkuin ennen. Mitä pitäisi tehdä...? Hän on kohta 19 ja minä täytän 18...
Välillä hän saattaa olla minua kohtaan tosi inhottava. Mutta silti hän aina väittää että kuvittelen kaiken ja mietin asioita liikaa. Suuttuu jos huomautan miten hän välillä puhuu minulle... Silti hän aina väittää että välittää minusta eikä välttämättä halua erota. En enään ymmärrä mitä tässä nyt pitäisi tehdä... Minun on paha olla hänen kanssaan, mutta viellä pahempi jos eroamme...
Joskus kun pahasti riitelemme hän kyllä sanoo ettei tästä mitään tule. Mutta silti emme ikinä eroa. Tiedän etten ole hänelle enään niin tärkeä mitä ennen ja se tuntuu pahalta... Mitä minun pitäisi tehdä että kaikki olisi niinkuin ennen...? Onko mitään enään tehtävissä? Vastaukset olisivat todella tärkeitä!
Kuitenkin viime vuosi on ollut hänelle vaikea, kaverit pettivät ja hänelle ilmaantui paniikkihäiriöitä...Yritin tukea parhaani mukaan mutta tilanteet ahdistivat minua ja olin välinpitämätön.. Se tietenkin satutti miestäni mutta silti hän aina ymmärsi. Nyt asiat ovat muuttuneet. Nyt vasta olen tajunnut miten tärkeä ihminen hän minulle on, enkä voisi tehdä mitään mikä satuttaisi häntä..
Pari kuukautta on ollut täyttä helvettiä... Riitelemme koko ajan ja hetki sitten hän sanoi ettei enään rakasta minua. Rakkaus on hänen mielestään liian vahva sana. Sen jälkeen olen pelännyt eroa... Häntä ei pahemmin kiinnosta mun seura päivällä. Yleensä hän tulee meille vain yöksi.. Ja muutenkin hän tuntuu etäiseltä. Olemme keskustelleet erosta, mutta hän sanoo että tämä on vain sellainen vaihe joka menee ohi.
Tällähetkellä häntä ei oikein kiinnosta mikään muu kun kavereiden kanssa oleminen. Ja muutenkin menemminen... Väittää ettei kiinnostus ole lopahtanut. Mutta käyttäytyy kuitenkin toisin...
Välillä hän on ihana, mutta nykyään yleensä hän tuntuu välttelevän minua. Luulen ettei uskalla jättää minua koska olemme olleet kuitenkin läheisiä niin pitkään (alunperin kavereita). Olen sanonut että voimme erota jos hänestä siltä tuntuu.. Hän vain aina sanoo että pidetään sellaista taukoa ettei nähä usein.
En ymmärrä miksi hän haluaa seurustella kanssani jos seura ei kelpaa... sanoo että kärsivällisyys palkitaan, kyllä se ohi menee, minusta taas tuntuu toisin. Onko miehillä tälläisiä meno vaiheita vai johtuuko se minusta. olen onneton ja toivoisin että tämä alkaisi toimia niinkuin ennen. Mitä pitäisi tehdä...? Hän on kohta 19 ja minä täytän 18...
Välillä hän saattaa olla minua kohtaan tosi inhottava. Mutta silti hän aina väittää että kuvittelen kaiken ja mietin asioita liikaa. Suuttuu jos huomautan miten hän välillä puhuu minulle... Silti hän aina väittää että välittää minusta eikä välttämättä halua erota. En enään ymmärrä mitä tässä nyt pitäisi tehdä... Minun on paha olla hänen kanssaan, mutta viellä pahempi jos eroamme...
Joskus kun pahasti riitelemme hän kyllä sanoo ettei tästä mitään tule. Mutta silti emme ikinä eroa. Tiedän etten ole hänelle enään niin tärkeä mitä ennen ja se tuntuu pahalta... Mitä minun pitäisi tehdä että kaikki olisi niinkuin ennen...? Onko mitään enään tehtävissä? Vastaukset olisivat todella tärkeitä!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Onko miehillä tälläisiä meno vaiheita vai
-
ei kaikilla
johtuuko se minusta. olen onneton ja toivoisin että tämä alkaisi toimia niinkuin ennen. Mitä pitäisi tehdä...?
-
etsiä uusi niin vanha unohtuu, naisillahan se on helppoa, aina uusi löytyy kun luuserimiehiä riittää
Mulla on hieman sama tilanne eli olen 19w kundi ja seurustelin 18w tytön kans. Se sanoi alussa rakastavansa minua niin ettei halua koskaan erota ja tunsin yös häntä kohtaan saman lailla ja tunnen edelleen. Mutta kolmen kuukauden jälkeen hän etäytyi ja sanoi että hänellä ei nyt riitä minulle aikaa ja haluua olla kavereiden kanssa ja ettei koko ajan ole joku kiehnaamassa vieressä mutta silti hän ei halua kuulemma minua menettää vaikka on minua kohtaan tosi tyly.. Hän sanoi että kesällä voisimme jo olla yhdessä mutta en tiedä onko se totta nyt hänellä on jotain juttua jonku muun kanssa. En tiedä mitä teen en ymmärä nisia. Tämä on niin vaikeaa :((
JA KYLLÄ MÄ ITKIN JUST VIIME PERJANTAINA. AJATTELIN SAATANA SILLOIN ETTÄ OLEN SAANUT NIIN PALJON PASKAA NISKAANI TÄÄ OLI VIELÄ MUN KOULUKAVERINI HÄN LÄHETTELI NÄITÄ IHME VIESTEJÄNSÄ