Tästä tapauksesta on jo hetken aikaa, mutta kerran kun parkkipaikalla pysäköin autoni ja nousin autosta, ilmestyi taakseni joku tuntematon saarnaajatyyppi. Se yritti tarjota jotain raamatullisia papereita ja puhui pelastuksesta yms. Kovasti yritti käännyttää minua, kun kerroin etten usko jumalaan ja yritin hänelle toivottaa näkemiin (kohteliaalla tavalla). Piti kuitenkin moneen kertaan sanoa että "ei", sitten hän ymmärsi että ei.
Ymmärrän kyllä, että tyyppi oli kokenut jonkinlaisen "valaistumisen", mutta millä hänet saisi ymmärtämään että riehuisi vain vaikka seurakunnan parkkipaikalla. Vähän jäi mietityttämään, että eikö todellakaan ole parempaa tekemistä kuin kiertää yleisiä parkkipaikkoja jakaen lappusia? Miksei saarnaa kirkossa tai pappilassa jolloin ne ketkä haluavat sitä kuulla, voisivat olla paikalla? Melko ärsyttävää tuollainen pakkosyöttö, kun ei kerran kiellosta mene sana perille.
Onko teillä mitään tämmöisiä tapauksia tullut kohdalle?
Ymmärrän kyllä, että tyyppi oli kokenut jonkinlaisen "valaistumisen", mutta millä hänet saisi ymmärtämään että riehuisi vain vaikka seurakunnan parkkipaikalla. Vähän jäi mietityttämään, että eikö todellakaan ole parempaa tekemistä kuin kiertää yleisiä parkkipaikkoja jakaen lappusia? Miksei saarnaa kirkossa tai pappilassa jolloin ne ketkä haluavat sitä kuulla, voisivat olla paikalla? Melko ärsyttävää tuollainen pakkosyöttö, kun ei kerran kiellosta mene sana perille.
Onko teillä mitään tämmöisiä tapauksia tullut kohdalle?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Yövuoron jälkeen ehtinyt nukkua 3h.ovikelloa rimpauttamaan saapuu sananlevittäjät,tilanteessa tahdikkuus kaikkoaa valitettavasti.
ne ovat vain jehovan todistajia
Tuossa toissakesänä istuttiin jalkakäytävän reunalla ja odoteltiin kyytiä eräällä parkkipaikalla erään pikkukaupungin torin laidalla. Siellä oli eräs uskoon tullut motoristiäijä pitänyt juuri palopuheensa. Pian puheen lopettamisensa jälkeen äijä ajaa melkoisen kovalla vauhdilla moottoripyörällään kohti meidän porukkaa, ja lopulta tekee äkkijarrutuksen. Kyllä siinä sydän pomppasi kurkkuun kun kerkesi luulla että päälle tulee.
No sitten sanoi että ette taida uskoa Jeesukseen Kristukseen meidän Herraamme kun noin säikähditte. Nimittäin kun jos Jeesukseen uskoo niin silloin ei mitään tarvitse pelätä. Ilmoitin sitten, että kyseessä taisivat olla ihan normaalit ihmiseen rakennetut refleksit jos herra motoristi on niistä sattunut kuulemaan.
No sitten alkoi paasaamaan meidän korkkaamattomista juomista; olimme ostaneet neljän hengen täysi-ikäiselle porukalle saunakaljat. No sattumalta samaan kyytiin olivat tulossa myös kaverini pikkusisko ja hänen kaverinsa, kymmenvuotiaita molemmat. Herra sitten ilmoitti että näin te sitten juotatte lapsia känniin jne. Totesin, ettemme harrasta lasten alkoholisoimista missään muodossa, ja muutenkaan ylenmääräistä pämppäämistä omallakaan kohdalla, kohtuukäyttö on nimittäin keksitty, ja tätä esimerkkiä annamme myös nuoremmille. Sitten herra alkoi auliaasti kertoa lapsenraiskaajista ja huumehörhöistä jotka vaanivat lapsia puskissa ja haluavat heille pahaa jne, että kaikenlaista porukkaa sitä maailmassa riittää, että eihän meistäkään voi olla varma. ETTÄ VITUN HYVÄ MIELI KAIKILLE. Varsinkin kahdelle kymmenvuotiaalle.
No sittenpä alkoi jeesuspaasaus ja ilmoitin ei kiitos, herra voi painua moottoripyörällään sinne mistä tulikin ja palata, kun on oppinut edes alkeelliset taidot kanssaihmisten kunnioittamisesta.
Olisinhan toki voinut sanoa samantien että voit herra tunkea sen jeesukseen anukseesi ja painua vittuun täältä, mutta mulla on tosiaankin ollut tapana kunnioittaa eri katsomuksia eriävästä mielipiteestäni huolimatta. Mutta tullaan sitten kertomaan pokkana, että juotetaan ala-asteikäisiä känniin ja sitä rataa. Näköjään ei voi asiallista käytöstä kaikilta odottaa...
omalla lapsuuden paikka kunnalla oli sellanen hurahtanut mummo mikä kylillä aina selitteli vastaan tulijoille kuinka he joutuvat helvettiin...
Joillakin on enemmän intoa kuin taitoa ja toisilla lienee enemmän taitoa, mutta vähemmän intoa... Rakkaus on maailmaa (ja ihmistä) muuttava voima. Sitä täytyy itse maistaa ja kokea. Järkeilemällä ja miettimällä se ei ehkä aukene heti - liian voimakasta ja liian hyvää!
Jos sattuu tuollaista, voipi jäädä ikävä maku. On niitä erilaisiakin tapauksia, jolloin tulee hyvä maku ja varsinkin kun oma "ruokahalu" kasvaa ja saa maistaa sitä HYVÄÄ, mistä puhutaan... Pakkosyöttö on siitä paha, ettei sen jälkeen halua, maistaa, vaikka tulisi se todellinen tarve ja elämänsä tilaisuus. Se on murheellista.
Rakkautta ei korvaa mikään! Ota vastaan rakkaus elämääsi, mutta ei pakkosyötön kautta. Anna anteeksi innokkaille ja taitamattomille kavereille. Eivät he pahalla sitä tee.
Pakkosyötöstä olen itse saanut tarpeeksi, mutta onneksi sain myös itse maistaa, omaan tahtiin ja ilman tyrkkääjiä. Olisin mahdollisesti menettänyt elämäni suurimman aarteen, jos toisin olisi käynyt. Olen onnellinen ja kiitollinen.
Ei varsinaisesti ole kadulla jumalaa tyrkytetty, mutta ovikelloa jaksoi pimputtaa samat tädit kerta toisensa jälkeen, jopa sen jälkeen kun yhä uudestaan heidän alkaessaan jumalasta ja paratiisista puhumaan kerroin olevani ateisti, noh sehän vain lisäsi vettä myllyyn, innostuivat selittämään kuinka sitä suuremmalla syyllä olisi hyvä jumalan armosta keskustella. Hetkeen ei ole tosin heitä näkynyt, toivottavasti luovuttivat.
Tämä on aika hauska ja sopii aiheeseen:))
http://www.youtube.com/watch?v=HbO_rp9Ik_w
jehovat siis, mutta parkkipaikalla kohtaamastani tyypistä en ole tarkalleen varma, että mitä uskontokuntaa hän edusti. Jotain kristillistä hänellä oli, kun ristin kuvia oli paperissa. En niitä niin tarkasti sitten katsonut, kun ei oikein ollut aikaa/kiinnostusta jäädä siihen pitkäksi aikaa. Tuntuisi jo siltä, että jehovat ovat "luovuttaneet" asuinseutuni suhteen, ei ole pitkään aikaan niitä näkynyt oven takana (onneksi).
Tuo sinun video toi heti mieleen sen tyypin :D Tuo on loistava, onkohan tekijöillä jotain kokemusta asiasta?
ne tulevat koputtamaan oveen. Kun he kerran sitten olivat ovellani, kun olin juuri tulossa kotiin, sanoin, että olen vapaa-ajattelija. Se riitti, he toivottivat hyvää päivän jakoa ja lähtivät pois, eikä heitä ole sen jälkeen näkynyt.
Joku pari kolme vuotta sitten kesällä olin kattohommissa omallla katolla ja huomasin kun kaksi hyvinpukeutunutta nuorta miestä, reput selässä, kävellen liikkeellä, oli tulossa meille. Olivat jo kääntymässä pihaan kun toinen katsoi jotain pienestä vihosta ja nappasi kaveria kädestä, sanoi jotain ja he kääntyivät vikkelään ja jatkoivat ripein askelin matkaansa.
Mainitsin vaimolleni asiasta ja tätä nauratti. Oli kuulemma jokin aika sitten ovikello soinut juuri kun oli ruoka uunissa, pyykit sylissä ja kissa yrjönnyt lattialle ja eikös siellä ollutkin jeesuksen kaveri oven takana. Oli sitten aika tulikivenkatkuisesti toivottanut heidät ---ttuun...
Jännä juttu on se, että nämä kettuun toivotetut evät kuulemma olleet mormonin oloisia... Voisiko olla, että näillä eri hihhuleilla olisi yhteinen "vältä näitä osoitteita" -tietokanta...
Jos olisit palavassa talossa ja katto olisi romahtamaisillaan, varmaan kiittäisit jos joku kiskaisi sinut vaikka tukasta hangelle. Kuitenkin tulipalossa voi kuolla vain ajallisesti. Jos ei ole Jeeusken veren sovitusta, kuolee niin fyysisesti kuin sielullisestikin ja joutuu iankaikkisen tuhoon!
Rakkautta on yrittää pysäytellä hukkuvia iankaikkisen uhan edellä. Sinäkin olet pysähtynyt, vielä pitkän ajan kuluttua muistat tilanteen!
Miksi olet niin vihainen ja katkera?
Pari ihan asiallista jehovaa käy aina silloin tällöin ovella, saatetaan niitä näitä jutella pari minuuttia. Eivät tyrkytä mitään, eivätkä edes puhu uskonnosta, vartiotornin kyllä antavat. No, kyllä kierrätyspaperia maailman mahtuu... Mutta todella mukavia ja kohteliaita miehiä.
Aika hauska juttu useamman vuoden takaa, hansakorttelin edustalla pyöri pari jeesustelijaa saarnaamassa, pysäyttelemässä ihmisiä ja jakamassa jotain propagandalippusiaan. Nainen nappasi minua hihasta kiinni, lykkäsi lapun käteen ja alkoi paasata. Repäisin paperin kahtia, tiputin maahan ja pyysin toisen. Hölmö antoi. Tällä kertaa rypistin sen palloksi. Hymyilin nätisti ja kysyin vieläkö jatketaan, vai sopiiko että poistun?
Olisin varmaan saanut seisoskella siinä repimässä papereita hymyillen ties kuinka kauan, näitä hihuja ei ainakaan kiinnostanut ihmisten kanssa kommunikointi, kyse oli pelkästä suu vaahdossa saarnaamisesta hirveässä hurmoksessa.