Eli tilanne on siis se, että olemme kaukosuhteessa ulkomaalaisen poikaystäväni kanssa. Välimatkaa meillä se 6000 km eli nähdään TODELLA harvoin. Rakastamme toisiamme silti paljon ja olemme tähän asti (n.8 kk) saaneet pidettyä suhteen hyvässä kunnossa skypettelemällä melkein joka päivä. Suhteen onnistumiseen on varmasti vaikuttanut myös se, että olemme muutenkin kuin parhaat kaverit. Ollaan molemmat tosi nuoria (alle 20 molemmat), mutta silti tässä on jotain erityistä. Jätkällä ollu yli 11 muuta seksipartneria ja varmaan lähemmäs 20 "säätöä", entinen playeri siis. Muuttui kuitenkin täysin kun aloimme seurustella, joten olen varma että nyt on tosi kyseessä.
Nyt tilanne on sellainen, että vaikka kuinka haluaisimme, ei ole edes varmaa asummeko koskaan samassa maassa. Luultavasti asuisimme, mutta vasta n. 3 vuoden päästä. Joten olemme alkaneet puhua avoimesta suhteesta. Olemme myös puhuneet siitä, olisiko parempi vain erota, mutta päädyimme siihen tulokseen ettemme kumpikaan sitä halua joten avoin suhde olisi parempi vaihtoehto. Sovimme, että saamme harrastaa satunnaista seksiä toisten osapuolten kanssa, mutta ei saa aloittaa suhdetta eikä muutenkaan ottaa tunteita mukaan peliin. Muuten kuin toistemme kanssa siis. Sovimme, että laitamme toisemme aina etusijalle.
Voiko tällanen mielestänne onnistua? Omasta mielestäni tämä on hyvä idea juuri sen takia että olemme nuoria ja haluamme kokeilla asioita kuitenkaan "menettämättä" toisiamme. Olemme kumpikin melko itsenäisiä ihmisiä ja luulen, että luonteemme sopisivat tällaiseen suhteeseen kohtuullisen hyvin. Kuitenkin käytännön asiat (esim. se että onko hyvä juttu kertoa jos/kun on ollut jonkun toisen kanssa) ja mustasukkaisuuden mahdollisuus mietityttävät..? Mitä avoimessa suhteessa pitää ottaa huomioon? Ja onnistuuko siis ylipäänsä ollenkaan?
Kiitos jos viitsitte vastata :)
Nyt tilanne on sellainen, että vaikka kuinka haluaisimme, ei ole edes varmaa asummeko koskaan samassa maassa. Luultavasti asuisimme, mutta vasta n. 3 vuoden päästä. Joten olemme alkaneet puhua avoimesta suhteesta. Olemme myös puhuneet siitä, olisiko parempi vain erota, mutta päädyimme siihen tulokseen ettemme kumpikaan sitä halua joten avoin suhde olisi parempi vaihtoehto. Sovimme, että saamme harrastaa satunnaista seksiä toisten osapuolten kanssa, mutta ei saa aloittaa suhdetta eikä muutenkaan ottaa tunteita mukaan peliin. Muuten kuin toistemme kanssa siis. Sovimme, että laitamme toisemme aina etusijalle.
Voiko tällanen mielestänne onnistua? Omasta mielestäni tämä on hyvä idea juuri sen takia että olemme nuoria ja haluamme kokeilla asioita kuitenkaan "menettämättä" toisiamme. Olemme kumpikin melko itsenäisiä ihmisiä ja luulen, että luonteemme sopisivat tällaiseen suhteeseen kohtuullisen hyvin. Kuitenkin käytännön asiat (esim. se että onko hyvä juttu kertoa jos/kun on ollut jonkun toisen kanssa) ja mustasukkaisuuden mahdollisuus mietityttävät..? Mitä avoimessa suhteessa pitää ottaa huomioon? Ja onnistuuko siis ylipäänsä ollenkaan?
Kiitos jos viitsitte vastata :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei tule onnistumaan, dream on baby!
Ei tunteita peliin, voi pyhä yksinkertaisuus!
En jaksa selittää miksi, mutta usko pois,EI ONNISTU.
Tulet kyllä huomaamaan sen.
Tämä ei varmaankaan ollut sellainen vastaus mitä toivoit, teet mitäs teet, mutta onnea vain valitsemallesi tielle...
Onko ihan kokemuspohjalta tämä?
Näin iäkkäämpänä, elämänkokemusta ja -näkemystä jo jonkin verran hankkineena sanoisin tuohon kirjoitukseesi: olkaa vain hyviä ystäviä, kavereita keskenänne. Älkää lopettako yhteydenpitoanne, vaikka elätte molemmat omaa elämäänne omissa maissanne. Kokonaista elämää, poika- ja tyttökavereineen kaikkineen. Muistakaa toisianne kirjoitellen ja yhteyksiä pitäen, mutta ei toisen elämää estäen.
Sitten kun koittaa se aika, kun voisitte ajatella oikeasti muuttavanne yksiin jomman kumman maahan, niin ajatelkaa asiat uusiksi. - Avoin suhde voi onnistua, jos kaksi oikeasti avointa, rehellistä, toisilleen hyvää tarkoittavaa ihmistä osuu yhteen. Mutta niin tapahtuu vain harvoin, valitettavasti. Elämä ja varsinkin parisuhteet ovat peliä, raakaa ja rankkaa peliä, johon ei soisi kenenkään koskaan joutuvan, varsinkaan jos edellytyksiä ei ole. Avoin suhde, miksei kaikkikin suhteet, vaativat ihmiseltä kokemusta, näkemystä, järjen käyttöä tunteita unohtamatta, siis viisautta, empatiaa ja sympatiaa kaikkia osapuolia, kaikkia ihmisiä kohtaan.
"mutta ei saa aloittaa suhdetta eikä muutenkaan ottaa tunteita mukaan peliin."
Tähän se sitten lopulta tulee kaatumaan, on vain ajan kysymys milloin joku niistä satunnaisista seksikumppaneista herättää jotain muitakin tunteita ja siinä on sitten turha pyristellä, ei tunteita voi estää. Ja varsinkin kun toinen on poissa maisemista.