Miksi mies ei halua naimisiin?

Rakkaus on tunne joka asuu korvien välissä.
ei siihen tarvita oletettua sitoytumista.
kaiken mailman killutimilla.eine ole olennaisia,
tärkeintä on jakaa tämä päivä ja oppia nauttimaan pienistä joka päiväisistä asioista.
tästä hetkestä. kaikki muu on turhaa.Tollasella
pohdiskelulla saa vain itselleen pahan olon.
ja se näkyy suhteen toiminnassa negatiivisesti.
näin sanoo 20v avopuolisona elänyt onnelinen.
perheen isä.

Sanoo haluavansa, muttei kihlaa ja ota avioksi. Tietänet itsekin joskus olevan helppoa sanoa asioita.Joskus saatat sanoa itsekin jotain pelkästeen siksi että tiedät niitä sanoja odottettavan sinulta. Kokemuksesta en lähtisi enää samaa keneltäkään vaatimaan. Ensimmäiseen avioon pääsin sitä tarpeeksi kauan kyseltyäni,vaikkei silloinen sulhaseni sitä oikeasti olisi halunnutkaan. Eroon se päättyi,ei asiat naimisiinmenolla parane,selkiä,vahvistu. Luuletko elämän olevan jotenkin autuaampaa aviossa, vai haluaisitko vain paremmat kiinnitykset nykyiseesi ?
Rakkaus on niin hienovarainen ja herkkä asia,että se pitäisi uskoa siitä mitä saa,eikä vaatia aina vaan enemmän todisteluja. Jos taas pitää itseään jonain prinsessana joka on oikeutetettu saamaan kaiken haluamansa ei syytä tarvinne kaukaa hakea.

Olin vastaavassa tilanteessa viitisen vuotta sitten.(Olen nyt 39).
Kaikki oli hyvin, oltiin rakastuneita, haaveiltiin tulevasta, tehtiin suunnitelmia...kaikki niinkuin parhaastakin onnellisesta parisuhteesta.
Mutta ei naimisiin, ei millään, ei edes kihloihin.Mies oli eronnut aiemmin.Liekö se jättänyt niin syvät haavat, että ei enää uskaltanut sitoutua kihloilla ja avioliitolla.
Juteltiin asiasta ja mies sanoi, että näin oli.
Kysyin, että sitten et rakasta tarpeeksi, sanoi, että ehkä sitten ei niin.
Se oli kamala ero, mutta ero tuli.
Nyt uus mies ja aviossa. Tämä kosi pian ja elämä hymyilee!
toivottavasti sinulla onnistaa!