bestis vei..

sani kirjoitti:

mun tarina on tämmönen: ihastuin yhteen mua vuotta huorempaan jätkään. se oli mun pikkubroidin hyvä kaveri, tai siis on vieläkin.. Kukaan muu kun mä, se ja mun sillonen bestis ties siitä. kirjotin sille jätkälle kirjen missä kerroin tunteeni mut se nauro mulle. sillon kun mä sen kirjeen kirjotin se oli jo yhessä mun sillosen bestiksen kanssa. se bestis lupas toimittaa kirjeen perille. kai se luotti niin paljon siihen jätkään et vei sen perille. laittoi sen koululaukkuun. mut sit.. ei mitään. se jätkä ei ole sanallakaan sanonu mulle siitä eikä kommentoinut muutenkaan. mua vähän ottaa pannuun. mut nyt kun siitä on parikin vuotta jo ehtinyt vierähtää, muistelen sitä aina välillä ja tulee tippa linssiin. nykyään me ollaan kuin mitkä tahansa kaverit: moikataan. heitetään läppää.. mut sen mun sillonen bestis.. siihen mä en haluis olla missään tekemisissä. mut se ite kerjää sitä.se ei varmaan tiiä mikä mua oikein kaivelee, mut.. ne(sillonen bestikseni ja se jätkä) on nyt yhdessä ja pysyy. ollu jo pari vuotta. moni sanoo et siinä on unelmapari, mut en nyt sanois.. se kundi ansaitsee parempaa!! ja se en oo mä.. vieläkin tulee ajatelleeksi miten lätkässä mä siihen olin. joskus vieläkin oon. en sitä vaan voi unohtaa. se oli mun ensirakkaus. nyt mulla on jo toinen jätkä kiikarissa johon mulla saattais olla mahiksia, mutta katotaan nyt.. ehkä senkin vie nykyinen bestis... :(

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä