Kihlautuminen

Jos avioliitto vielä mietityttää, kannattaa odottaa. Tiedät kyllä sitten, kun oikea aika kihlautumiselle tulee. Jos sinun pitää kysyä muilta mielipidettä, et ole vielä valmis.

Kyllähän tuo kihlaaminen on aivan ihana ajatus, mutta kuitenkin suosittelisin odottamaan vielä jonkun aikaa. Puoli vuotta on hyvin vähän aikaa. Ette ehkä tunne toisianne vielä tarpeeksi hyvin. Asutteko yhdessä? Yhdessä asuminen vasta kertoo sen voiko todella lupautua menemään toisen kanssa naimisiin. Kihlaus on vakava asia, ihana mutta vakava. Se ei ole mikään teinien juttu. En todellakaan nyt väitä että te olisitte mitää teinejä. Itse en teitä vanhempi ole, mutta on sitä tullu nähtyä niin monia kihlauksia ennenkuin on edes asunu yhdessä ja jopa joskus ala-asteen kuudennella menty kihloihin. Mielestäni sitä täytyy harkita tarkoin, se ei ole ihan yhdentekevä asia. Mutta ihan itte päätätte mikä teidän mielestä tuntuu parhaimmalta ja oikealta!

Kannattaa odottaa sen kihlautumisen kanssa. Puoli vuotta on kuitenkin aika pieni aika niin suurelle askeleelle. Nykyään nuoret kihlautuvat mielestäni aika heppoisin perustein, ja siitä on tullut jonkinlainen "muoti-ilmiö".
Kerron oman tarinani. Olin 16 kun aloin seurustella mieheni kanssa, hän oli silloin 14. Olimme siis tosi nuoria. Nyt olemme seurustelleet 4 ja puoli vuotta, ja yhdessä olemme asuneet reilu kaksi ja puoli vuotta. Kihloihin menimme viime kesänä. Kihloihin mentäessä olimme siis seurustelleet reilusti yli kolme ja puoli vuotta, ja asuneet yhdessä melkein kaksi vuotta. Kihloihin meno tuntui tuossa vaiheessa luonnolliselta askeleelta.
Kihlaus on lupaus avioliitosta, joten otimme asian vakavasti =)
Haluan tässä sanoa, että kihlautumisessa ei kannata pitää minkäänlaista kiirettä. Yhdessä asumisessa arjen jakaminen toisen kanssa muuttaa suhdetta hyvään tai huonoon suuntaan, koska siinä paljastuu toisesta puolia, joita ei välttämättä muuten huomaisi. Suhde on vakaalla pohjalla, kun toisen tuntee kunnolla, tulee toimeen yhteisessä taloudessa, kun joutuu jakamaan asiat toisen kanssa. Suhde vahvistuu ajan kanssa ja iän myötä. Kun me teimme päätöksen kihloista, olimme kumpikin "varmoja" yhteisestä tulevaisuudesta, eivätkä kotitöiden ja laskujen jakaminen olleet saaneet rakkautta sammumaan.
Koettelemuksia oli meilläkin samassa vaiheessa kuin teillä ja vielä pitkin matkaa, niistä on selvitty, ja ne todella vahvistavat suhdetta. Nauttikaa toisistanne ja hankkikaa kokemuksia toistenne kanssa. Ajan myötä se kihlautuminenkin tulee ajankohtaiseksi ja luonnolliseksi sitoutumiseksi toiseen, jonka kanssa joskus on aikomus mennä naimisiin, tehdä lapsia ja ostaa omakotitalo... =)
Olen nyt 21-vuotias, mieheni täyttää kesällä, meidän kihlavuosipäivänä, 19. Rakkaani on paras ystäväni, ja rakastamme toisiamme kovasti. Rakkaus vahvistuu ajan myötä ja mukaan tulee kumppanuus kun muutetaan yhteen. Olen onnellinen kultani kanssa vaikka elämä ei olekaan aina ruusuilla tanssimista (eikä sen kuulukkaan olla). Toivotan teille hyvää jatkoa ja onnea tulevaisuuteen =) Nuorena puoli vuotta tuntuu pitkältä seurusteluajalta, tiedän sen, mutta kihlojen kanssa ei kannata pitää mitään kiirettä. Kyllä sen tietää ja tuntee kun sen aika on oikea.
Aurinkoista kevättä!

mun mielestä tuo on liian aikaista. mä oon itse melkein 19 ja mun poikaystävä on 18 ja ollaan oltu 2 vuotta yhdessä. nyt vasta ollaan puhuttu kihloihin menosta. ollaan tunnettu toisemme jo kuitenkin jo 3 vuotta, mutta tuntuu että se on silti liian aikaista. eli harkitkaa asiaa vasta kun ootte ollu ainakin vuoden yhdessä. tsemppiä:)

Minä täytän 28 tänä vuonna, olen ollut avomieheni kanssa yli 2 vuotta, mutta en välttämättä vieläkään menisi kihloihin/naimisiin. :)

Olen varma, että avomieheni on minulle Se Oikea, mutta eihän meillä sen takia mikään kiire ole naimisiin. Toki jotkut menevät kihloihin "muuten vaan", voihan se sormuksen aina palauttaa jos ei haluakaan mennä naimisiin, mutta jos sen ottaa tosissaan, tarkoittaen että sitten samalla päättääkin päivämäärän häille, niin pitää miettiä asiaa loppuun saakka. Naimisiin meno on aika iso juttu, ihan käytännön tasollakin, se maksaa ja vaatii aikaa ja vaivaa, niin paljon otettava huomioon yhden päivän takia.

Eli me elämme vielä onnellsesti susiparina.. mutta kaikki tyylillään, toki naimisiin voi mennä nuorenakin! Vaikka omasta puolestani voin sanoa, etten tiennyt elämästä juuri mitään 19-vuotiaana vielä...

En suosittele kihlautumista.
jos sitä pitää täältä palstalta kysyä, ette todellakaan ole valmiita kihlautumaan.
Sen kyllä sitten tuntee kukin itse sydämessään kun sen aika on, tai, ettei sen aika edes tule.
¨Mutta onnea teille!

Minun mielestä kihlat ostetaan vasta silloin, kun naimisiin meno on jo oikeasti suunnitelmissa. Siis silloin kun aletaan jo päättämään päivämäärästä ja silleen.

Usein kihlaus määritellään lupaukseksi avioliittoon. Virallisesti se ei kuitenkaan sitä ole. Monet parit haluavat mennä kihloihin vain vahvistaakseen ja tavallaan ulkoistaakseen sitoutumistaan, mutteivät välttämättä koskaan mene naimisiin.

Kukaan ulkopuolinen ei voi sanoa, voitteko mennä kihloihin vaiko ette. Sinuna en ehkä menisi vielä, koska epäröit ja tulet forumilta kysymään ulkopuolisten suhtautumista. Fakta on se, ettei yksikään ulkopuolinen tiedä kaikkea suhteestanne. Puhukaa keskenänne, miltä ajatus tuntuisi, missä mielessä kihlauksen haluatte tehdä. Lupaudutteko toisillenne loppuelämäksi, vai haluatteko virallistaa sitoumustanne toisianne kohtaan?

Haluaisin korostaa, ettei kumpikaan ole väärin, tuomittavaa tai lapsellista. Kihlaus on helppo purkaa, mutta mielestäni se menettää merkityksensä, jos kihlauksia tulee useampia. Toivon teille kaikkea hyvää ja sylin täydeltä onnitteluja, jos kihlaukseen päädytte. :)