Jos täällä on joku asiantuntija, niin olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon panostetaan tutkimukseen?
Tuntuu siltä, että jos hampaissa on reikiä, niin hammaslääkäreillä on ainoa vaihtoehto syyksi Streptococcus mutans ja huono hampaiden hoito.
On niin helppoa syyllistää esim. lapsen, jolla on reikiä hampaissaan, vanhemmat ja nostaa kädet pystyyn, että sori, siellä on se bakteeri, ei sille enää mitään voi.
Toki on ihmisiä, jotka eivät toimi tarpeeksi hampaiden terveyden eteen. Kuitenkin on ihmisiä, jotka hoitavat hampaansa ja lastensa hampaat erittäin hyvin, eivät käytä/anna lapselle sokeria tai mitään missä on sokeria jne. ja silti esim. perheessä yhden lapsen hampaat on jo heti puhjettuaan vialliset.
Kukaan ei näytä tietävän, mistä tällainen voi johtua. Joku hammaslääkäri on miettinyt voisiko johtua antiboottikuureista, joku kieltää sen täysin. Nykykäsitys on kai ettei antibioottikuurit vaikuta. MUTTA entä jos lapsella on ollut refluksia ja antibioottikuureja? Antibiootithan tappavat hyvätkin bakteerit ja muuttavat suoliston bakteerikantaa, miksei sitten suun bakteerikantaa, varsinkin jos sitä happoa nousee yöllä suuhun? Miksi sillä lapsella, jolla on reikiä suussa, on aamuisin kuiva suu? Vaikuttaako suun kuivuus reikiintymiseen?
Entä sitten, kun yhdellä asuinalueella monen lapsen hampaissa on samoja ongelmia? Eikö ilmansaasteilla, juomavedellä tms ole vaikutusta?
Entä raskausaika? Voiko siinä tapahtua jotain?
Siis TUTKITAANKO näitä kuinka paljon vai ei ollenkaan?
Tuntuu siltä, että jos hampaissa on reikiä, niin hammaslääkäreillä on ainoa vaihtoehto syyksi Streptococcus mutans ja huono hampaiden hoito.
On niin helppoa syyllistää esim. lapsen, jolla on reikiä hampaissaan, vanhemmat ja nostaa kädet pystyyn, että sori, siellä on se bakteeri, ei sille enää mitään voi.
Toki on ihmisiä, jotka eivät toimi tarpeeksi hampaiden terveyden eteen. Kuitenkin on ihmisiä, jotka hoitavat hampaansa ja lastensa hampaat erittäin hyvin, eivät käytä/anna lapselle sokeria tai mitään missä on sokeria jne. ja silti esim. perheessä yhden lapsen hampaat on jo heti puhjettuaan vialliset.
Kukaan ei näytä tietävän, mistä tällainen voi johtua. Joku hammaslääkäri on miettinyt voisiko johtua antiboottikuureista, joku kieltää sen täysin. Nykykäsitys on kai ettei antibioottikuurit vaikuta. MUTTA entä jos lapsella on ollut refluksia ja antibioottikuureja? Antibiootithan tappavat hyvätkin bakteerit ja muuttavat suoliston bakteerikantaa, miksei sitten suun bakteerikantaa, varsinkin jos sitä happoa nousee yöllä suuhun? Miksi sillä lapsella, jolla on reikiä suussa, on aamuisin kuiva suu? Vaikuttaako suun kuivuus reikiintymiseen?
Entä sitten, kun yhdellä asuinalueella monen lapsen hampaissa on samoja ongelmia? Eikö ilmansaasteilla, juomavedellä tms ole vaikutusta?
Entä raskausaika? Voiko siinä tapahtua jotain?
Siis TUTKITAANKO näitä kuinka paljon vai ei ollenkaan?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kuiva suu altistaa hmapaiden reikiintymiselle sillä syljen tehtävä on suojella hampaita ja auttaa niitä remineralisoitumaan eli kovettumaan aterioiden välillä. Käyttääkö lapsi jotakin lääkitystä, jonka sivuvaikutuksena syljen tuontanto alenee, esim. epilepsialääkkeitä?
Antibiootit eivät vaikuta niinkään hampaan kehittymiseen, mutta jotkin antibiootit voivat värjätä kehittymässä olevia hampaita. Näitä antibiootteja ei kuitenkaan koskaan määrätä lapsille juuri värjäytymisen takia.
Sensijaan lapsuusajalla sairastetut infektiot eli nukakuumeet, vesirokot ynnä muut voivat vaikuttaa leukaluussa vielä kehittymässä oleviin pysyviin hampaisiin, minkä vuoksi kiilteeseen voi tulla kehityshäiriöitä ja se jää heikommaksi.
Jos sattu asumaan suomessa esim. laitilan rapakivialueella tai muulalla, missä vesijohtoveden fluoripitoisuus on maaperästä johtuen hyvin korkea, on fluoroosin mahdollisuus otettava huomioon.
Ulkoisesti eli esim. hammastahnan muodossa saatu fluori on hampaille hyödyllistä, mutta sisäisesti nautittuna liian suuret määrät voivat lapsilla aiheuttaa fluoroosia, joka vakavimmissa muodoissaan haurastuttaa selvästi kiillettä.
Yksi syy reikiintymiseen vuo olla myös pielessä oleva ateriarytmi, sillä hampaat kestävät päivässä vain 5-6 happohyökkäystä ja jos syöntikertoja tulee useampi niin kiille vähenee ja bakteerit saa tehdä tuhojaan. Reiäthän eivät johdu vain ns. puhtaasta sokerista, jota on karkeissa ym. makeissa tuotteissa. Kaikessa ruuassa on sokereita ja muita ravintoaineita, joita bakteerit popsivat mielellään ja tuottavat samalla kiillettä liuottavaa happoa. Eli siis jo tavallinen leipä tai spagettikastike aiheuttaa suuhun samanlaisen happohyökkäyksen kuin karkitkin. Karkkeja vaan yleensä napostellaan pitkin päivää ja karkinpalat hampaiden välissä toimivat ravintovarastoina bakteereille vielä pitkään sen jäkkeen kun karkkipussi on jo tyhjä....