Ahaa, luin toiselta palstalta tälläisestä ilmiöstä. Yleisestikö? Eikö ensin kannattaisi vaikka tutustua naiseen ennenkuin aletaan tylyttämään?
Kuulun itse kategoriaan kauniit naiset enkä ole v*ttumainen vaan pikemminkin ujo ja syrjässä viihtyvä vieraammassa sakissa. Nyt ymmärrän niiden joidenkin miesten tavat ja ilmeet, ilman, että minuun tutustutaan niin ollaan jo " tietty " ilme kasvoilla lyttäämässä toista. Jos te haluatte antaa itsestänne hyvän kuvan kauniille naiselle niin eikö mieleen juolahda mitään fiksumpaa sanottavaa?
Olen kokeillut erilaisia lähestymistapoja tähän, takaisin vinoilu on selvästi se mitä odotetaan, v*ttuilua kerjätään, poislähdöstä satelee loukkauksia mutta paras keino on olla oma itsensä. Eli kun saan tylytystä tulen vaan yksinkertaisesti surulliseksi, en nyt itke tai mitään mutten reagoi sanallisesti niihin. Yleensä ne miehet omaavat aivot (jos eivät ole liian kännissä) ja pyytävät anteeksi nähdessään minun vaivautuneisuuteni ja näkevät loukanneensa.
Olen siis pohjimmiltani ihan tavis ujo kaunis nainen mutta tarvittaessa (huom vain tarvittaessa) omaan tempperamentin joka ei tuossa tilanteessa ole mitenkään kehuskelun aihe.
Kuulun itse kategoriaan kauniit naiset enkä ole v*ttumainen vaan pikemminkin ujo ja syrjässä viihtyvä vieraammassa sakissa. Nyt ymmärrän niiden joidenkin miesten tavat ja ilmeet, ilman, että minuun tutustutaan niin ollaan jo " tietty " ilme kasvoilla lyttäämässä toista. Jos te haluatte antaa itsestänne hyvän kuvan kauniille naiselle niin eikö mieleen juolahda mitään fiksumpaa sanottavaa?
Olen kokeillut erilaisia lähestymistapoja tähän, takaisin vinoilu on selvästi se mitä odotetaan, v*ttuilua kerjätään, poislähdöstä satelee loukkauksia mutta paras keino on olla oma itsensä. Eli kun saan tylytystä tulen vaan yksinkertaisesti surulliseksi, en nyt itke tai mitään mutten reagoi sanallisesti niihin. Yleensä ne miehet omaavat aivot (jos eivät ole liian kännissä) ja pyytävät anteeksi nähdessään minun vaivautuneisuuteni ja näkevät loukanneensa.
Olen siis pohjimmiltani ihan tavis ujo kaunis nainen mutta tarvittaessa (huom vain tarvittaessa) omaan tempperamentin joka ei tuossa tilanteessa ole mitenkään kehuskelun aihe.
Vastaukset 6
Vanhimmat
En tiedä, kenen tai keiden mielestä kaunis nainen on aina vittumainen, mutta mieti sitä kateuden määrää kun ulkoisesti kaunis nainen osoittautuu myös sisäisesti kauniiksi kaikin puolin.. Niin, jotain viikaa meissä on pakko olla :)
Mun mielestä moni kaunis nainen saattaa hyvin ollakin vittumainen, johtuen ehkä siitä, että häntä kohdellaan kaltoin tai kauniin naisen kohtelua vastaanottava, ehkä kiinnostunut osapuoli tulkitsee kohtelun vittuiluna kun se ei ollut sitä mitä hän odotti. Voi olla näinkin, tulkintakysymyksiä. Joku vittuilee huumorilla, joku ei, joku ei vittuile ollenkaan mutta vittuuntunut tulkitsee kaiken vittuiluna :D
pointti on?
kyllähää sit joskus vaan tylytetään ihan puhtaasti siksikin, että on vaan vittumainen tyyppi kyseessä..siis puolin tai toisin..eikä siinä ulkonäkö kelkassa välttis mitään paina..=o)
emmä nyt joteki taas nää tot kauneutta/ulkonäköä varsinaisesti minkään tylytyksen/vittumaisuuden syynä..enkä aina ees seurauksenakaan..
http://www.youtube.com/watch?v=wquCCFvbNhI&feature=channel
Pyynnöstä varmasti ovatkin. Samoin komeat kukkopojat.
Minäkin olen kaunis nainen ja miesten taholta odottaisin ystävällisyyttä ja hyviä käytöstapoja sekä huomaavaisuutta. Jos joku mies suhtautuu minuun negatiivisesti, niin varmaan en mene sellaisen
miehen luokse tai halua ainakaan jutella tai jos huomaan että jutut joita kertovat ovat ihan turhan-
päiväisiä, niin se ei tee minuun ainakaan yhtään minkäänlaista positiivista vaikutusta- päinvastoin kar-
tan sellaista seuraa. Alussa minäkin olen ujo, jos en tunne ennestään ihmisiä, niin menee jonkin ai-
kaa arvioidessa minkä tyyppinen mies mahtaa olla. Usein en mene tekemään aloitetta vaan seuraan
sivusta ja tarkkailen, miten toiset käyttäytyvät. Juuri käyttäytymisen perusteella muodostan oudois-
takin ihmisistä mielikuvan, millaisia he ovat. Esim. jos minua tervehditään, niin ajattelen, tuo ei aina-
kaan ole mikään tyhmä ihminen, kun osaa käytöstavat.
Muutenkin kuuntelen sivusta mitä keskustelevat, puhuvat ja kiinnostaako aihe yhtään minua. Tietyn
tyyppisiä miehiä en lähesty ollenkaan, sellaisia, jotka eivät ole minun makuuni- minun makuuni ovat
pitkät, liikunnalliset, kivan näköiset miehet. Yleensä en rumia miehiä edes lähesty, enkä kinnostu
miehistä, jotka eivät ole minun makuuni. Valitettavasti vain juuri niistä miehistä joista olisin kiinnos-
tunut, ovat yleensä varattuja eikä ole tapanani olla koskaan keidenkään parisuhteiden väliin sekaan-
tumaan. Seksi suhdetta en edes lähde etsimään. Luonne minulle merkitsee kaikkein eniten miehes-
sä sekä ulkonäkö ja se että osaa käyttäytyä asianmukaisesti paikassa kuin paikassa. Se myös, miten
mies on pukeutunut- onko siistit puhtaat vaatteet, vaiko resupekka. Resupekoista en välitä.
Jos mies osaa olla oma itsensä ja keskustella asiallisesti ja osaa käytöstavat, niin se vetoaa kaikkein e-
niten minuun. Tyhmää on luokitella ihmisiä ulkonäön perusteella kategoriaan. Tutustuminen on tär-
keintä. Joskus ulkonäkökin voi pettää. Itse en ainakaan ole ylpeä ihminen, mutta valikoiva kyllä, ke-
net kelpuutan seuraani. Olen ollut aina sellainen. Ensivaikutelma on tärkeä myös, millaisen kuvan
mies antaa itsestään- onko tosikko vai ymmärtääkö huumoria, onko kivan tuntuinen, miellyttävä.
Ehkä juuri sen vuoksi olen jäänyt sinkuksi kun olen niin valikoiva mesten suhteen. Mutta sitten
kun se oikea ihmistyyppi kohdalle osuu, niin se on "menoa sitten", eikä siinä jarrutella. Järki päässä
ja jalat maassa kuitenkin kuljen etsien sydämeni valittua.Rumaan mieheen en edes pystyisi ihastumaan, enkä itseäni paljon vanhempaan mieheen.