Vastatkaa molempiin tai jompaan kumpaan:
a) Mikä oli edellinen kerta kun nauroitte kun ei olisi pitänyt
b) Milloin viimeksi nauroitte omalle jutulle /kertokaa mikä se oli
a) Mikä oli edellinen kerta kun nauroitte kun ei olisi pitänyt
b) Milloin viimeksi nauroitte omalle jutulle /kertokaa mikä se oli
Vastaukset 11
Vanhimmat
a) kun muksu satutti töissä ittensä minuun
b) kun selitin eilen samaa asiaa tuttavalle
a) yhden täysin elämänhallintansa menettäneen ja uskomattoman luottavaisen, jopa naiivin asiakkaan edessä alkoi naurattaa. Ei voinut mitään. Oli kuin olisi jotain komediaa seurannut. Onnistuin hillitsemään itseni ja alussa nopea piiloutuminen tietokoneen näytön taakse pelasti, ettei hän nähnyt suupielieni kaareutuvan.
b) mä kerron niin huonoja juttuja, ettei ne naurata edes mua itseäni.
kun mun lapsi teki jonkun jutun väärin. Ei sais nauraa, mut sille vaan ei yksinkertaisesti voinut mitään. No, onneksi sain soviteltua hienosti sen jutun, ettei toinen nyt ihan sydänjuuriaan myöden mulle loukkaantunut.
Omille ajatuksilleni mä nyt naureskelen moneen kertaan päivässä :)
a) ratikassa kun joku vanhempi ihminen puhui ratikassa siitä mitä mieltä on Väyrysestä
b) keskellä katua keskellä tyhjyyttä enkä pystynyt estämään sitä
Mua naurattaa jatkuvasti omat jutut. Pitää silleen ryhdistäytyä olemaan asiallisesti. Joissain jengeissä on helpottavaa kun voi nauraa sillä tavalla kiusallisen äänekkäästi pää takakenossa ihan rauhassa, koska muutkin tekee niin. Mutta en mä kadulla naura pää takakenossa käsittääkseni. Meniks tää nauhalle.
Viime viikolla työntekijäni puhuivat paskaa yhdestä poissaolevasta ja minuakin nauratti, vaikka ei olisi pitänyt.
Viimeksi oma juttu nauratti perjantaina töissä kun suunniteltiin oman uskonlahkon perustamista.
a) Kun mun lapsi lauloi Pikkukakkosen tunnussävelmää.
ai mikä? tais olla eilen.. toinen satutti itsensä niin rupesin nauraan. :(
b) mikä päivä se nyt oli.. no tuossa viimepäivinä kuitenki ku mulla on tuossa lärvin sivussa sellanen pitkä homohoukutin joka pitää joskus saaha pois silmiltä niin tuli tuola ulkona kävellessä mieleen että miltä se ulkopuolisille mahtaa näyttää ku kuljen huppu päässä ja välistä kroppa nytkäsee vasemmalle. :DD
nauran aika paljo itekseni mun päässä oleville/syntyville ajatuksille enkä aina niinkään ihmisille.
a) eilen yhdessä seminaarissa A-K Hermusen jutulle, jossa hän mollasi täysin erään henkilön, jota muut paikalla olijat arvostavat ehkä enemmän kuin minä
b) äsken hihitin, kun ajatuksissani rikoin raa'an kanamunan suoraan biojäteastiaan, kun sinne piti mennä vain kuoret. - Halvat huvit nääs...
a) Opastin yhtä pikkuihmistä muffinsien leipomisessa ja koitin samaan aikaan puhua puhelimessa. No jotenkin pikkuinen sitten sekoitteli kuivat aineet ensin pohjalle ja koitti sitten saada kananmunat sen pölykasan kanssa sekaisin vispilällä. Repesin täysin kun nappula kulmat mutrussa esitteli mulle vispilää jossa oli kiinni jumalaton taikinamöykky. Leipominen melkein loppui siihen, mutta sain sovitettua virheeni tekemällä taikinan loppuun ja ottamalla keittiön siivouksen niskoilleni.
b) Sekin oli keittössä, leivoin kuivakakkuja ja vastasin kesken kaiken puhelimeen. Jotenkin siinä hölötellessä unohtui sitten kakkuvuokien voitelu ja korppujauhoaminen. Jokunen kele ja vetti siinä ensin pääsi vuokia kumotessa, lopulta ei voinut kuin nauraa, mielenkiintoista silppua sieltä lopuksi tuli :)
a) kun juttelimme eräästä asiasta ja kaveri kuuli väärin sanomani.
b) nauran monta kertaa päivässä omille toilailuilleni ja ajatuksilleni.
kesällä 1984, kun yksi tytteli kertoi, miksi oli antanut kenkää edelliselle poikaystävälleen. Vannotti, etten naura ja minähän lupasin... Nauru tuli...
Joskus tulee kieltämättä naureskeltua omille ajatuksille... ei siitä viimeisestä kovin kauaa ole...