Olemme seurustelleet poikaystäväni kanssa kaksi vuotta, mutta minusta tuntuu, etten enää tahtoisi jatkaa suhdettamme. Meillä on välimatkaa 200 kilometriä, mutta hänellä ei ole minulle aikaa, minulla taas ei ole mitään muuta, kuin aikaa. Ongelmani on että tarvitsen aikaa, mitä jakaa hänen kanssaan. Emme puhu nykyään juuri mistään muusta puhelimessa, kuin koulusta tai työstä. Kun näemme puheenaiheemme ovat edelleen samat. Ongelmani ajan lisäksi on turhautuminen ja ahdistuneisuus hänen takiaan. En jaksa stressata hänen asioistaan, sillä minulla on omiakin ongelmia, joita en voi ratkoa itsekseni, kun kuuntelen hänen ongelmiaan. Tämän lisäksi harva ystäväni pitää hänestä. Olemme nykyään, kuin päivä ja yö, meillä ei ole mitään yhteistä, onko edes yhteistä tulevaisuutta?
Olisin hyvin kiitollinen, jos osaisitte antaa vinkkejä parisuhteen hoitoon tai voisitte kertoa omista kokemuksistanne. Ellen löydä yhteistä säveltä niin taitaa olla ero paikallaan.
Olisin hyvin kiitollinen, jos osaisitte antaa vinkkejä parisuhteen hoitoon tai voisitte kertoa omista kokemuksistanne. Ellen löydä yhteistä säveltä niin taitaa olla ero paikallaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ihan hyviä kysymyksiä olet osannut tuoda esiin. Oletteko keskustelleet juuri näistä asioista keskenänne? Ilmeisesti suhde tyydyttää poikaystävääsi enemmän kuin sinua. Vaaka pitäsi nyt saada tasapainoon. Hyvänä asiana näen sen, että haluat löytää ratkaisun parisuhdeongelmaan. Suhteen sisältö kaipaa kiireesti korjausta. Millä ehdoilla sinä voisit jatkaa suhdetta ja se toisi sinulle tyydytystä? Kirjaa ylös selkeästi nämä asiat. Miehet ymmärtävät paremmin ohjeita ja tavoitteita kuin ns. ihmissuhdehöpinää. Parisuhde merkitsee oikeita käytäntöjä, pelisääntöjä ja ajan käyttämistä tasapuolisesti molempia kiinnostaviin ja tyydyttäviin asioihin. Mutta se on myös läsnäoloa, kuuntelemista ja asioiden jakamista tasapuolisesti. Voi olla että olet yksinkertaisesti kyllästynyt suhteeseen. Sanoit että sinulla on paljon aikaa käytettävissäsi. Osaatko käyttää tätä aikaa tekemällä ihan itse jotain, harrastamalla yksin tai ystäviesi kanssa, uhraamalla aikaasi asioihin, joissa poikaystäväsi ei tarvitse olla mukana lainkaan. Kun sinulla on omaakin elämää, ei suhteenne ole ainoa asia, johon kohdistuu paineita. Se saattaa tällöin jopa ns. rikastua
Hän ymmärtää mitä puhun, vasta monien kuukausien kuluttua, parhaimmillaan puoli vuotta olen saanut toistella samaa asiaa, käyttäen siihen erilaisia keinoja, ennen, kuin hän asian ymmärsi. Kyllä olemme puhuneet asioista. Tuntuu vain ettei sitä yhteistä säveltä löydy siihen, että voisimme aikaa käyttää yhdessä, sillä olemme niin kovin erilaiset ihmiset. Itse olen erakko ja hän on menevä ihminen. Minulla on aikaa paljon käytettävänä, mutta käytän sen omiin tekemisiini mm. käsitöihin ja kirjoittamiseen. Minulla siis ei ole hirveästi ystäviä, sillä useimmat heistä pitävät juoruamisesta, jota en itse siedä. Samoinhan siihen vaikuttaa tuo etten juo alkomahoolia, kun taas muut, myös mieheni juo. :S
Kiitos hyyyyyvin paljon vastauksestasi, oli todella ihanaa lukea asiallista kommenttia :)
Huomaan oloni paljon helpommaksi tekstisi luettuani :) Kiitos tuhannesti! :)