Täällä on näköjään paljon ihmisiä joilla tuntuu olevan ja löytyvän ystäviä joka ikähaarukasta. On ystävänä nuorempaa, vanhempaa ja ikäeroa löytyy suurimmillaan 20-30 vuottakin. Itseäni kummastuttaa se, että mistä tai miten te näitä ystäviä olette löytäneet? Itselläni on varmaan kielteinen kuva siksi, koska itselläni niitä ei ole. Sivustossa jos ystäviä etsii ikähaarukasta 30-40 eipä noita vastauksia satele. Tai ainakaan jos etsit (toivot) sitä lähelle samankaltaisempaa ihmistä luonteena ja samoilla ajatusmaailmoilla/kemioilla, kiinnostuksilla ja harrastuksilla. Minulla on vain jostain syystä toisenlainen käsitys. Tai sitten olen vain sitä väärää ihmistyyppiä, -luonnetta tai -persoonaa josta ei siksi haluta kiinnostua. Vai johtuuko se sitten kuitenkin iästäni vai muista syistä? Vaikka lukiessani noita aiemmalle ilmoittajalle tulleita vastauksia voisi ajatella ettei syy todellakaan ole ainakaan iässä. Tai tuntuu ainakin ettei suuremmalla osalla ihmisistä ole edes mitään ikäkriteerejä tai ikäero ei merkitse ystävyydessä, vaan se ihminen itsessään kiinnostaa, millainen hän on iästä riippumatta. Olenkohan omissa tulkinnoissani aivan väärässä?
Ystävyydestä ja ikäerosta
nainen 40 v.
3217
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mä en nyt tiedä etsitkö sä todella ystäviä vaan sivustoilta ja tarkoititko vain sivusto-kavereita, mutta siis kuitenkin... Mulla on ainakin nuorempia ystäviä tullut koulutuksista ja kursseilta, ja harrastuksista, missä käy pääasiassa nuorempia, siis osa paljonkin nuorempia, kuin minä. Ja vanhimmat ystäväni ovat sukulaisiani. Työpaikoillakin on eri ikäisiä ja olen aina tullut kaiken ikäisten kanssa toimeen.
No enivei. Tottakai nimenomaan sen ihmisen pitää kiinnostaa, ystävyys kun ei tarvitse katsoa ikää. On tervettäkin olla eri ikäisiä ystäviä. Tämä kohta särähti:"...lähelle samankaltaisempaa ihmistä luonteena ja samoilla ajatusmaailmoilla/kemioilla, kiinnostuksilla ja harrastuksilla...."
Kauan saat ehkä hakea. Ei mun ystävistä kaikilla ole samat ajatusmaailmat, luonne, ja kaikki harrastukset jne. vaan nimenomaan erilaiset. Miksi sä haluat vaan kaltaisiasi kavereita? Etsitkö sä vaan joo-joo-kavereita? Vai treffikumppania?
Kyllä ystäviä voi karsia sittenkin kun niitä on, jos ei tulekaan toimeen. Mutta sä olet karsimassa jo ennenkuin sulla on yhtään.
"vai johtuuko iästäni"
itse olen nainen 42 V paras ystävä on nainen 32V ja sitten 50v ja 60v mies 41v???
taitaa johtua ihan sinusta itestäs anna ihmisten tulla elämääsi äläkä laita heitä karsinohin minun ystävät ovat osa työ kavereita osa ns entisestä elämästä olen eronnut
parhaat katsos jää kun tulee kunnon kriisi kohdalle ja
ei todellakaan ole luonteet samanlaisia eikä harrastukset
mutta sehän se parasta onkin saa hyviä keskustelun aiheita ja juttua piisaa
lähinnä huumori on samanlainen nauretaan samoille asioille
joten elämä on:)
Ajattelen varmaan enemmänkin tällä 'henkisellä päälläni' näiden ystävien suhteen. Että juuri ne samankaltaiset ajatusmaailmat ja ihmisluonteet yhdistävät ja ehkä näiden kautta löytää myös enemmän niitä kaltaisiaan ihmisiä, hengenheimolaisia tai sielunpuoliskoja. Ts. ystäviä joiden kanssa tunnen minulla olevan enemmän yhteistä ja joiden kanssa koen saavani ystävyydessä myös samoja asioita. Minusta ainakin on mukavaa, jos joku toinenkin ihminen on kiinnostunut samantapaisista asioista ja/tai harrastuksista. On jotain, mikä yhdistää ja mistä ollaan molemmat yhtä kiinnostuneita. Ei kai siinä mitään väärää ole? Taas luonteessa koen varmaan samankaltaisuutta enemmän ihmisen kanssa juuri jos hän huumoriltaan samanlainen, sekä jos löydän hänen kanssaan samanlaisen ajatusmaailman hyvillä kemioilla höystettynä.
En silti pistä myöskään pahakseni erilaisuutta. Tietyssä mielessä ihmisten erilaisuus tekee meistä juuri kiinnostavampia ja erottuvampia yksilöitä. Myöskään ihmisten liiallinen erilaisuus ei välttämättä johda ystävyyteen. Tämän olen myös huomannut. Kaikkien kanssa kun ei natsaa ja ollaan ihmisinä aivan eri maata. Eikä sitä väen väkisin voi vaan yrittää ja yrittää, kun se ei vaan toimi. Jotainhan yhteistähän täytyy edes olla tai löytyä, jotta toinen ihminen kiinnostaisi ja hänen kanssaan ystävyys myös toimisi halutunlailla.
En tiedä sitten olenko vaativa, vai saako minusta vain sellaisen käsityksen? On totta, että etsin ehkä liian samankaltaisia ystäviä ja se ilmeisesti vain pelästyttää (vai oudoksuttaa?). Yritän ainakin luoda ilmoituksesta sellaisen, mikä toisi enemmän esiin ihmisenä minua (millainen olen, mistä pidän/mitä harrastan/teen) ja tällä tavoin toivon herättävän myös lukijassa mielenkiinnon, tai että olisin 'hänen silmissään' ihmisenä, tai ehkä sitten vain muulla tapaa kiinnostava. Mainitsen myös etsivänä samankaltaista ihmistä ja samoista asioista/harrastuksista pitävää. Toivoakseni vain, että sellaisiakin ihmisiä on, jotka tähän kuvaukseen voisivat sopia.