ihan pakko laittaa tänne kysymys mitä tehdä tilanteessa olen 11 vuotta elänyt avo/avioliitossa mieheni kans meillä 2 yhteistä lasta.. 3 vuotta sitten jäi kiinni pettämisestä.. annoin anteeksi... nyt puolivuotta sitten taas sama juttu, muutti suoraan kakkosen luo... nyt itkee humalassa takaisin kun ei saakkaan naiseltaan sitä mitä minulta... eli perhettä jne... ollut aivan alkkiksella minun erohakemukseni jälkeen mutta minulla kuitenkin paljon tunteita häntä kohtaan... sanoo ja vannoo et jättää nykyisen jos meillä olisi vielä mahdollisuus... mitä teen olenko kylmä ja annan miehen kärsiä nahoissaan vai voiko tällaisen jälkeen suhde enään palata ennalleen????
heikkouttako
swan78
10322
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
jatkuu: korkeintaan vuoden pysyy kiltisti rinnallasi, sitten on uusi muija kehissä. Lähtee "suuren rakkauden" perään ja itkee ja katuu taas kohta. Jos tuollaista jaksat, niin anna mennä vaan. Tyyppi luottaa siihen, että pääsee aina kuin koira veräjästä madellen takaisin suosioosi. Ei seepra raidoistansa pääse, yhden erehdyksestä ihminen voi oppia ja tehdä parannuksen, tuo on jo tapa.
tosi tarkkaan asiaa. Mikä on tilanne, mikä muuttuu? Kukaan ei voi puolestasi päättää, mutta älä ala kynnysmatoksi.
Ei kerjätessäkään käydä samassa talossa kahta kertaa. Ulos!
Eikö kuitenkin kannata mennä niin, että hän jättää ensin nykyisen ja ottaa elämänsä haltuun. Sen jälkeen jatkatte yhdessä, jos näyttää siltä, että se on mahdollista.
lastenkin takia kyllä...
Tosi hyvä isä on lapsilleen, kun lastensa äidin lennossa vaihtaa toiseen naiseen! Mikä takaa, ettei tee hetken teidän kanssanne kotia leikittyään taas saman? Sitäkö haluat lapsillesi?
mitä oli käytännössä tuo ”anteeksi antaminen”?
Entä jos sanoisit miehellesi että menee vaikka terapiaan? Hänellä taitaa olla nyt omat asiat sekaisin ja etsii sinusta apua. Jos niitä tunteita oikeasti on, kyllä yhden puoli vuotta jaksaa kypsytellä asiaa ja rakentaa sitä omaa elämäänsä kuntoon.
Jos päädytte yhteen, suosittelen kyllä perheterapiaa. Varsinkin jos ette puineet tuota ensimmäistä kertaa kunnolla selväksi. Mutta suhteenne ei palaa entiseen, teidän tulee rakentaa siitä erilainen. Elämä kun jatkuu, harvoin pääsemme takaisin menneisyyteen.
Varaudu kuitenkin siihen, että mies kipuilee itsensä kanssa pitkää – siis vuosia. Oletko varma että jaksat?
paljon on puhuttu aiheesta ja tulevaisuudesta eikä yhteistä säveltä ole... mies ei halua muuttaa elämäntapaansa eikä lähteä "hoitoon" mitä tuo alkoholin käyttö vaatis ja nyt selvisi että myös huumeet ovat olleet tai on mukana kuvioissa :( :( en halua elää suhteessa mikä ei miellytä vaikka tunteita olisikin ihmistä kohtaan minkä tiedän hänen pohjimmiltaan olevan... pienten lasten takia en myöskään edes harkitse enään :( :( helppoa ei ole mutta pakko ottaa järki mukaan kuvioon...
aurinko paistaa sateen jälkeen, tulet sen näkemään. Helppoa ei ole, mutta kun päätöksen olet saanut aikaan ja pystyt sen pitämään, huomaat päivä päivältä olevan helpompi hengittää. Sinulla on elämässä edessä vielä vaikka mitä kivaa ja onnellista, ja ainakin yksi murheen aihe vähemmän. Voimia!
ole näin mustavalkoinen, mutta nyt täytyy sanoa että UNOHDA se mies. Jos noi sun kirjoituksesi ovat totta, teet virheen jollet jatka yksin eteenpäin.
Huonosta suhteesta irrottautuminen voi olla aivan ylivoimaisen raskasta ja vaikeaa! Ihan totta, tiedän tuon ihan henk.koht. Jotain ihanaa siinä sairaassa kumppanissa on, eihän sitä muuten olisi koskaan tullut otettua, mutta siinä on kuitenkin jotain niin pahaa, minkä haluaisit unohtaa, HALUAISIT MUUTTAA IHMISTEN MIELEISEKSESI, PARANTAA HÄNET. Mutta usko kun sanon, ettei sellainen onnistu koskaan.
Juttele jonkun hyvän ystäväsi kanssa, ota hänestä liittolainen ja tukija. Muuten on vaikeaa!
Toivon sulle vahvuutta. Muista: se mikä ei tapa, vahvistaa ;)