mitä tekisit sijassani?

lafung

olen 28-vuotias vaimo ja 4-vuotiaan pojan äiti pohjoisesta.

tulen ateistisesta perheestä, jossa ei koskaan ole uskonasioista juteltu. lähipiirissäni ei ole yhtään uskovaista. melkein 3 vuotta sitten aloin tehdä parannusta elämässäni. olin tutustunut tuolloin mieheni veljen vaimoon, joka on vanhoillislestadiolainen. painin pitkään itseni kanssa. useamman kuukauden. lopulta käännyin ja aloin muuttaa elämääni. kerroin kaikille tästä ihmeellisestä asiasta. omat läheiseni ovat olleet kauhuissaan. pelkäävät maineen menetystä. itse en välitä, vaikka mua on hihhuliksi, hulluksi, pöljäksi ja tyhmäksi haukuttukin. tie on ollut pitkä. eihän elämäntapojen muuttaminen hetkessä tietysti käy. kukaan ei ole minulta sellaisia vaatinut. olen itse halunnut päästä tästä vanhasta minästä, joka oli ja on aina silloin tällöin vieläkin materialistinen, mukavuudenhaluinen ja laiska. ja onhan tuota muutosta tapahtunut. musta on tullut tylsä ihminen, mikäli muita on uskominen. en enää juo tippaakaan, en käy tietystikään baareissa, en meikkaa, vältän musiikkia ja telkkariohjelmia, elokuvia jne.. luen raamattua aika paljon, käyn kirkossa ja seuroissa, aloitin uutena harrastuksena kirkkokuorossa laulamisen, leivon ja kudon. musta on tullut entisen bilehileen tilalle kotihiiri. siis aivan täyskäännös elämässä.

ongelmaksi on nyt alkanut muodostua se, kun mies ei ole uskossa. menihän se mun kans naimisiin vuosi sen jälkeen kun aloin parannusta tehdä, joten ainakaan silloin mun uusi elämäni ei häirinnyt miestä. nyt alkaa näyttää siltä, ettei se oikein pidä tästä, vaikka miehelleni en ole tehnyt mitään. en ole tuputtanut omaa uskoani hänelle. ainoa asia mihin olen syyllistynyt on se, etten itse enää juo, kun hän juo. olen sanonut hänelle, että olisi kiva jos hän ei joisi niin usein. ääntäni en ole korottanut, enkä sanonut hänelle vastaan. haluan kohdella häntä perheenpäänä, vaikka monet hänen tekemänsä päätökset joskus ovatkin oman uskonelämäni kannalta hieman erilaisia, kuin minä tekisin. aina sunnuntaisin se lähtee johonkin ja vaikka olen muistuttanut aina, että tarvin auton käyttööni kun lähden seuroihin, se on myöhästellyt nyt monen viikon ajan niillä reissuillansa. milloin se unohtaa, milloin muuten myöhästyy. ja sit mä en pääse ollenkaan seuroihin. en ole moneen viikkoon päässyt. lauantaisin se yleensä ryyppää, joten sunnuntaiaamuisin en pääse kirkkoonkaan, kun poika ei halua kirkkoon mukaan, enkä voi jättää sitä kotiin yksin, jos mies nukkuu sikeästi. mies siis vain ryyppää. joka viikonloppu. sitten se ei humalassa välitä meistä ollenkaan. huudattaa musiikkia keskellä yötä, vaikka poika alkaisi itkeä meluun säikähtäen. eikä mies suostu puhumaan asiasta. kaiken se patoaa sisälleen, vaikka olen koettanut saada sitä puhumaan. masentunut se on, näkeehän sen sokeakin. haluaisin auttaa häntä, mutta en tiedä miten. en tiedä miten omat voimani riittävät kun täytyy katsella tuota juopottelua. erota en halua, vaikka uskonkin niin, että eron voisin ottaa jos elämä menee vaikeammaksi. sitten pitäisi olla yksin. uskon, että eronneetkin tekevät aviorikoksen, jos menevät uudestaan naimisiin, ennenkuin puoliso on kuollut. silleen mä uskon ja raamatusta mä uskomukseni otan. kukaan ei mua näissä asioissa neuvo.

miten te muut uskotte? saisko tällaisessa tilanteessa ottaa eron, varsinkin jos tilanne pahenee? saisko mennä uudestaan naimisiin ennenkuin ex-puoliso on kuollut? tai miten tän avioliiton vois vielä koittaa pelastaa?

mä haluisin saada tän toimimaan. rakkaus ei ole mihinkään kadonnut. vaikka onhan toi mies muuttunut meidän seurustelun alkuajoista aika paljonkin ton alkoholisoitumisen myötä, niin saa se mut aina silloin tällöin edelleen nauramaan. eniten tässä painaa se, että "minkä Jumala on yhteen liittänyt, sitä älköön ihminen erottako". sen mä kuulin alttarilla. mun kaikkein suurin toiveeni on, että mieskin tekis parannuksen ja saisin siitä kaverin jonka kanssa kulkea seuroissa ja jutella uskon asioista. voisi peilata joka asiaa elämässä uskon kannalta. voisi luottaa miehen johtamistaitoon 100 prosenttisesti. haluaisin antaa sen johtaa tätä perhettä, mutta johan se on luonteeltaankin sellainen, että ei saa päätöksiä tehtyä. se pyytää aina, että mä päätän asiat. musta ois mukavampi jos se päättäis mun puolesta. mut en mä sen luonnetta voi muuttaa. rukoilen vain saavani uskovaisen puolison. tavalla tai toisella. mieluusti kuitenkin tästä miehestäni, kuin jostain toisesta. tapahtukoon kuitenkin Taivaan Isän tahto, ei minun. tämän miehen kanssa mut oli kuitenkin tarkoitettu yhteen. ilman häntä mulla ei olis meidän poikaa, eikä varmaan uskoakaan. jos en olisi seurustellut tämän miehen kanssa, en olisi tutustunut hänen veljeensä enkä hänen vaimoonsa, joka auttoi minua oikealle polulle.

mutta joo, mitä te tekisitte mun sijassa?

65

1139

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Neuvo

      vl-herätysliikkeeseen liity. Silloin joudut saatanan valtaan. Ehkä miehesi reagoi tuolla tavalla sen vuoksi, että pelkää sinun liittyvän saatanan kirkkoon = vl-herätysliike.

      • lafung

        musta seuroissa on ollut mukavaa ja suviseuroissa kun olen kahdesti käynyt, en ole halunnut sen loppuvan koskaan. se tuntui maanpäälliseltä taivaalta. ihmisetkin on olleet ihan mukavia. eivät ole katsoneet nenänvartta pitkin, vaikka olenkin pelottava ilmestys arpineni ja tatuoineni. lämpimästi ovat toivottaneet joukkoonsa ainakin täällä meillä päin.

        miksi sä siis oot tuota mieltä? onko sulla jotain omakohtaisia kokemuksia?

        p.s. miehellä on paljon vanhoillislestadiolaisia sukulaisia. sen oma velikin teki parannuksen ihan muutama vuosi sitten, nykyisen vaimonsa tavattuaan. ja ne on olleet aina tosi läheisiä. kuin kaksosia melkein. eli en usko siinä olevan isompaa ongelmaa. mulla vain on pyörinyt mielessä, että jos se kokee elämänsä tyhjäksi. mä oon löytänyt sisällön elämääni. kuljen erilaisissa tilaisuuksissa ja olen onnellinen. se vain käy töissä, syö, tuijottaa elokuvia ja nukkuu. viikonloput ottaa olutta ja viinaa. siinä sen elämä on. ei sillä ole harrastuksia, eikä se käy missään. se on varmaan sen takia masentunut. enkä mäkään enää ole kotona sitä passaamassa, en pidä sitä enää niin tärkeänä, kun se tippui arvoasteikolla yhden pykälän, laitettuani Jumalan eka sijalle ja pojan toiselle. mies tippui kakkosesta kolmoseen. se näkyy monessa asiassa. molemmat ollaan muututtu ja kliseiseti sanottuna kasvettu erillemme.


      • yx
        lafung kirjoitti:

        musta seuroissa on ollut mukavaa ja suviseuroissa kun olen kahdesti käynyt, en ole halunnut sen loppuvan koskaan. se tuntui maanpäälliseltä taivaalta. ihmisetkin on olleet ihan mukavia. eivät ole katsoneet nenänvartta pitkin, vaikka olenkin pelottava ilmestys arpineni ja tatuoineni. lämpimästi ovat toivottaneet joukkoonsa ainakin täällä meillä päin.

        miksi sä siis oot tuota mieltä? onko sulla jotain omakohtaisia kokemuksia?

        p.s. miehellä on paljon vanhoillislestadiolaisia sukulaisia. sen oma velikin teki parannuksen ihan muutama vuosi sitten, nykyisen vaimonsa tavattuaan. ja ne on olleet aina tosi läheisiä. kuin kaksosia melkein. eli en usko siinä olevan isompaa ongelmaa. mulla vain on pyörinyt mielessä, että jos se kokee elämänsä tyhjäksi. mä oon löytänyt sisällön elämääni. kuljen erilaisissa tilaisuuksissa ja olen onnellinen. se vain käy töissä, syö, tuijottaa elokuvia ja nukkuu. viikonloput ottaa olutta ja viinaa. siinä sen elämä on. ei sillä ole harrastuksia, eikä se käy missään. se on varmaan sen takia masentunut. enkä mäkään enää ole kotona sitä passaamassa, en pidä sitä enää niin tärkeänä, kun se tippui arvoasteikolla yhden pykälän, laitettuani Jumalan eka sijalle ja pojan toiselle. mies tippui kakkosesta kolmoseen. se näkyy monessa asiassa. molemmat ollaan muututtu ja kliseiseti sanottuna kasvettu erillemme.

        Viestissäsi sanoit "lopulta käännyin ja aloin muuttaa elämääni." Siis oletko ihan vain itse muuttanut elämääsi? Ruvennut tekemään sitä, mitä lestadiolaiset tekevät, mitä olet nähnyt heidän tekevän? Onko se parannusta? Onko se Jumalan haluama parannus?

        Toki niin sanotaan: "tehkää parannus", mutta mutta, onko se vain sitä omaa tekemistä?

        Et mainitse sanallakaan Jeesusta Kristusta, mutta ehkä vain "unohdit" hänet?


      • lafung
        yx kirjoitti:

        Viestissäsi sanoit "lopulta käännyin ja aloin muuttaa elämääni." Siis oletko ihan vain itse muuttanut elämääsi? Ruvennut tekemään sitä, mitä lestadiolaiset tekevät, mitä olet nähnyt heidän tekevän? Onko se parannusta? Onko se Jumalan haluama parannus?

        Toki niin sanotaan: "tehkää parannus", mutta mutta, onko se vain sitä omaa tekemistä?

        Et mainitse sanallakaan Jeesusta Kristusta, mutta ehkä vain "unohdit" hänet?

        no en mä itse tätä ole itselleni tehnyt. Herra on ollut niin suopea mua kohtaan ja päättänyt kutsua mua puoleensa. omatunto mulle sitten saneli, mitkä asiat mun pitäis itse kitkeä uudesta elämästäni pois. siis ne itsestäänselvyydet, kuten baareissakulku ja alkoholinjuonti. kaikkein suurin syyllisyydenaiheuttaja mun elämässä on ollut itsetyydytys. ja siihen mä oon ollu kaikkein eniten koukussa. en ole kysynyt koskaan keneltäkään vanhoillislestadiolaiselta, onko se syntiä niiden mielestä vai ei, mutta jos mä kerran itse tunnen siitä niin suurta syyllisyyttä, mä olen melko varma, ettei mun kannata sitä tehdä.

        kukaan ei voi mulle sanoa, etten saa tehdä sitä tai tätä, tai tuo tuollainen ei ole sallittua. jokainen voi omasta puolestaan sanoa, että mä en tee noin, kun musta se ei ole Jumalan tahdon mukaista. sellaista tekstiä mä kyllä kuuntelen. mun omatunto on kuitenkin se, joka sanelee mulle mikä on mulle sallittua ja mikä ei.

        mut siis just tällaisia juttuja mun itse on täytynyt tehdä saadakseni hieman paremman omatunnon. omilla teoillahan ei taivaaseen pääse, mutta tuleepahan edes hieman parempi mieli, kun yrittää miellyttää Herraa elämällä mahdollisimman puhtaasti. synnittömiä meistä ei kuitenkaan koskaan tule. tarvitsemme Jeesuksen tuomaa armoa. Jeesus on ainoa tie taivaaseen.


      • lafung kirjoitti:

        musta seuroissa on ollut mukavaa ja suviseuroissa kun olen kahdesti käynyt, en ole halunnut sen loppuvan koskaan. se tuntui maanpäälliseltä taivaalta. ihmisetkin on olleet ihan mukavia. eivät ole katsoneet nenänvartta pitkin, vaikka olenkin pelottava ilmestys arpineni ja tatuoineni. lämpimästi ovat toivottaneet joukkoonsa ainakin täällä meillä päin.

        miksi sä siis oot tuota mieltä? onko sulla jotain omakohtaisia kokemuksia?

        p.s. miehellä on paljon vanhoillislestadiolaisia sukulaisia. sen oma velikin teki parannuksen ihan muutama vuosi sitten, nykyisen vaimonsa tavattuaan. ja ne on olleet aina tosi läheisiä. kuin kaksosia melkein. eli en usko siinä olevan isompaa ongelmaa. mulla vain on pyörinyt mielessä, että jos se kokee elämänsä tyhjäksi. mä oon löytänyt sisällön elämääni. kuljen erilaisissa tilaisuuksissa ja olen onnellinen. se vain käy töissä, syö, tuijottaa elokuvia ja nukkuu. viikonloput ottaa olutta ja viinaa. siinä sen elämä on. ei sillä ole harrastuksia, eikä se käy missään. se on varmaan sen takia masentunut. enkä mäkään enää ole kotona sitä passaamassa, en pidä sitä enää niin tärkeänä, kun se tippui arvoasteikolla yhden pykälän, laitettuani Jumalan eka sijalle ja pojan toiselle. mies tippui kakkosesta kolmoseen. se näkyy monessa asiassa. molemmat ollaan muututtu ja kliseiseti sanottuna kasvettu erillemme.

        "se vain käy töissä, syö, tuijottaa elokuvia ja nukkuu. viikonloput ottaa olutta ja viinaa. siinä sen elämä on. ei sillä ole harrastuksia, eikä se käy missään. se on varmaan sen takia masentunut. enkä mäkään enää ole kotona sitä passaamassa, en pidä sitä enää niin tärkeänä, kun se tippui arvoasteikolla yhden pykälän, laitettuani Jumalan eka sijalle ja pojan toiselle. mies tippui kakkosesta kolmoseen. se näkyy monessa asiassa."

        Jumalan tärkein opetus meille on, että rakastaisimme lähimmäisiämme niinkuin itseämme. Jos olet saanut todellakin uskon lahjaksi Jumalalta, niin miten on selitettävissä se, että alatkin puhumaan pahaa lähimmäisestäsi, ja et arvosta häntä enään samoin kuin ennen? Jumalan rakkaus pitäisi myös näkyä ihmisen elämässä.

        Luulisi, että ihminen joka saa uskon lahjaksi alkaa välittämään lähimmäisistään, ja alkaa toimimaan niin, että he voisivat papremmin. Mielestäni tuo ei ole kyllä lähtöisin Jumalasta, että alat vain hakemaan virheitä lähimmäisestäsi, ja alennat hänet silmissäsi. Todellinen usko, ei myöskään halua ajaa ihmisiä avioeroon, vaan usko tuo tullessaan halun yrittää, ja halun saada auttaa toista. Onko mieleesi tullut, että miehesi saattaa tarvita apua alkoholiongelmaansa, ja lähelleen ihmisen joka rakastaa häntä sellaisena kuin hän on?

        Todennäköisesti nyt on käynnyt niin, että kun olet kääntynyt vl-ihmiseksi, niin et voi rakastaa miestäsi sellaisena kuin hän on. Asetat rakkaudellesi ehdon, jos haluat jatkaa kanssani niin sinun on käännyttävä vl-uskoon, koska sinä itse halauat itsellesi vl-puolison. Tekeekö vl-usko ihmisistä itsekkäitä? Vaikka et tuota vaatimustasi ääneen sanoisikaan, niin se tulee esille jo kirjoituksissasi.


      • lafung
        Emmalia kirjoitti:

        "se vain käy töissä, syö, tuijottaa elokuvia ja nukkuu. viikonloput ottaa olutta ja viinaa. siinä sen elämä on. ei sillä ole harrastuksia, eikä se käy missään. se on varmaan sen takia masentunut. enkä mäkään enää ole kotona sitä passaamassa, en pidä sitä enää niin tärkeänä, kun se tippui arvoasteikolla yhden pykälän, laitettuani Jumalan eka sijalle ja pojan toiselle. mies tippui kakkosesta kolmoseen. se näkyy monessa asiassa."

        Jumalan tärkein opetus meille on, että rakastaisimme lähimmäisiämme niinkuin itseämme. Jos olet saanut todellakin uskon lahjaksi Jumalalta, niin miten on selitettävissä se, että alatkin puhumaan pahaa lähimmäisestäsi, ja et arvosta häntä enään samoin kuin ennen? Jumalan rakkaus pitäisi myös näkyä ihmisen elämässä.

        Luulisi, että ihminen joka saa uskon lahjaksi alkaa välittämään lähimmäisistään, ja alkaa toimimaan niin, että he voisivat papremmin. Mielestäni tuo ei ole kyllä lähtöisin Jumalasta, että alat vain hakemaan virheitä lähimmäisestäsi, ja alennat hänet silmissäsi. Todellinen usko, ei myöskään halua ajaa ihmisiä avioeroon, vaan usko tuo tullessaan halun yrittää, ja halun saada auttaa toista. Onko mieleesi tullut, että miehesi saattaa tarvita apua alkoholiongelmaansa, ja lähelleen ihmisen joka rakastaa häntä sellaisena kuin hän on?

        Todennäköisesti nyt on käynnyt niin, että kun olet kääntynyt vl-ihmiseksi, niin et voi rakastaa miestäsi sellaisena kuin hän on. Asetat rakkaudellesi ehdon, jos haluat jatkaa kanssani niin sinun on käännyttävä vl-uskoon, koska sinä itse halauat itsellesi vl-puolison. Tekeekö vl-usko ihmisistä itsekkäitä? Vaikka et tuota vaatimustasi ääneen sanoisikaan, niin se tulee esille jo kirjoituksissasi.

        en minä halua puhua hänestä pahaa. haluan apua tilanteeseen. tänään yritin puhua hänelle, niin hän alkoi huutaa, että jättäisin hänet rauhaan. se ei oikeasti pysty puhumaan tunteistaan. hyväksyin sen kauan sitten. sellainen hän oli jo silloin kun tutustuimme. en vain arvannut millaisia vaikeuksia vielä kohtaamme. olisi hieman helpompi auttaa, jos pääsisin selville, mistä kenkä puristaa ja miten voisin auttaa. siksihän tulin tänne pyytämään teidän apuanne ja saamaan itse hieman voimia jaksamiseen. luovuttaa en halua missään nimessä. näen että mieheni kärsii ja haluan auttaa häntä. uskon, että minusta saattaisi olla hänelle apua, jos vain löytäisin oikeat sanat.

        onko se itsekästä, että haluan mieheni pääsevän taivaaseen? helvettiin se on menossa tuota menoa ja se hirvittää minua niin että monet itkut olen hänen - ja muidenkin läheisteni - puolesta itkenyt.

        toki olisi itselleni helpompaa, kun saisin käydä seuroissa vaikka joka sunnuntai ja jos jopa mieheni tulisi mukaan. saisi jutella uskonasioista toisen ihmisen kanssa. nyt mulla ei ole oikein ketään kenen kanssa jutella. se on toinen syy, jonka takia tulin tänne chattiin. olen yksinäinen.

        päällimäinen syy on kuitenkin se, että haluan mieheni pelastuvan. millään muulla ei ole oikeastaan väliä. sitä rukoilen joka iltarukouksessani.


      • etsivä-xx
        lafung kirjoitti:

        no en mä itse tätä ole itselleni tehnyt. Herra on ollut niin suopea mua kohtaan ja päättänyt kutsua mua puoleensa. omatunto mulle sitten saneli, mitkä asiat mun pitäis itse kitkeä uudesta elämästäni pois. siis ne itsestäänselvyydet, kuten baareissakulku ja alkoholinjuonti. kaikkein suurin syyllisyydenaiheuttaja mun elämässä on ollut itsetyydytys. ja siihen mä oon ollu kaikkein eniten koukussa. en ole kysynyt koskaan keneltäkään vanhoillislestadiolaiselta, onko se syntiä niiden mielestä vai ei, mutta jos mä kerran itse tunnen siitä niin suurta syyllisyyttä, mä olen melko varma, ettei mun kannata sitä tehdä.

        kukaan ei voi mulle sanoa, etten saa tehdä sitä tai tätä, tai tuo tuollainen ei ole sallittua. jokainen voi omasta puolestaan sanoa, että mä en tee noin, kun musta se ei ole Jumalan tahdon mukaista. sellaista tekstiä mä kyllä kuuntelen. mun omatunto on kuitenkin se, joka sanelee mulle mikä on mulle sallittua ja mikä ei.

        mut siis just tällaisia juttuja mun itse on täytynyt tehdä saadakseni hieman paremman omatunnon. omilla teoillahan ei taivaaseen pääse, mutta tuleepahan edes hieman parempi mieli, kun yrittää miellyttää Herraa elämällä mahdollisimman puhtaasti. synnittömiä meistä ei kuitenkaan koskaan tule. tarvitsemme Jeesuksen tuomaa armoa. Jeesus on ainoa tie taivaaseen.

        Älähän nyt hyvä ihminen tuolle tielle lähde. Siitä ei tule loppua ollenkaan. Usko vanhaan viisaaseen Lutheriin, joka totesi sekä luostarisäännöistä että jatkuvasta loppumattomasta kaikkien syntien ripittäytymisestä, että niistähän ei loppua tulekaan, ei koskaan sitä omantunnon rauhaa.

        Lues nyt se Jumalan lapsen puheenvuoro http://keskustelu.suomi24.fi/node/8798361
        ettet ihan sekoa. Kirjoitus vastaa ihan hyvin eräitä vakavsti otettavia käytyjä keskusteluja, joita joskus aikoinaan tuli käytyä.

        Minulle itselleni asia on opillinen ongelma, ymmärrän armonvälineet muutta näitä muita on Tunnustuskirjojen perusteella vähän vaikea sijoittaa. Luther puhuu perinnäissäännöistä vähemmän hyväksyvään sävyyn. Minulle on luterilaisen yleisen tietämyksen perusteella hakusessa mikä ero on Lutherin tarkoittamilla (katolisilla) perinnäsissäännöillä ja muilla perinnäissäännöillä. Kuulostaa vanhoista vl:stä ehkä ilkeilylle, mutta ei sitä ole. Minulla on nyt vain tunnustuskirjat "hukassa". Elämäntavoilla pyhittyminen kun jotenkin minun mielessäni on katolista pyhittymisoppia tai ortodoksistakin. Jostain kummallisesta syystä tuntuu että vanhoillislestadiolaisuus palaa lähemmäksi katolisuutta kuin muut luterilaiset herätysliikkeet. Hämmentävää! Varsinkin kun nyt puhutaan taas enemmän ekumeeniasta ja siitä että on yhteinen ymmärrys vanhurskauttamisesta. Kun ekumeeninen viikko juuri taas meni ja asiat oli taas esillä.


      • lafung kirjoitti:

        en minä halua puhua hänestä pahaa. haluan apua tilanteeseen. tänään yritin puhua hänelle, niin hän alkoi huutaa, että jättäisin hänet rauhaan. se ei oikeasti pysty puhumaan tunteistaan. hyväksyin sen kauan sitten. sellainen hän oli jo silloin kun tutustuimme. en vain arvannut millaisia vaikeuksia vielä kohtaamme. olisi hieman helpompi auttaa, jos pääsisin selville, mistä kenkä puristaa ja miten voisin auttaa. siksihän tulin tänne pyytämään teidän apuanne ja saamaan itse hieman voimia jaksamiseen. luovuttaa en halua missään nimessä. näen että mieheni kärsii ja haluan auttaa häntä. uskon, että minusta saattaisi olla hänelle apua, jos vain löytäisin oikeat sanat.

        onko se itsekästä, että haluan mieheni pääsevän taivaaseen? helvettiin se on menossa tuota menoa ja se hirvittää minua niin että monet itkut olen hänen - ja muidenkin läheisteni - puolesta itkenyt.

        toki olisi itselleni helpompaa, kun saisin käydä seuroissa vaikka joka sunnuntai ja jos jopa mieheni tulisi mukaan. saisi jutella uskonasioista toisen ihmisen kanssa. nyt mulla ei ole oikein ketään kenen kanssa jutella. se on toinen syy, jonka takia tulin tänne chattiin. olen yksinäinen.

        päällimäinen syy on kuitenkin se, että haluan mieheni pelastuvan. millään muulla ei ole oikeastaan väliä. sitä rukoilen joka iltarukouksessani.

        "onko se itsekästä, että haluan mieheni pääsevän taivaaseen? helvettiin se on menossa tuota menoa ja se hirvittää minua niin että monet itkut olen hänen - ja muidenkin läheisteni - puolesta itkenyt."

        Että lopetat tuon ajattelun, että miehesi on menossa helvettiin. Sinä et voi sitä tietää, sillä vain Jumala tietää ja on ainoa tuomari. Ehkä tämä ajatelusi heijastuu mieheesi, ja hän ei pidä oikeana tuomarointiasi, sillä jo Raamattu sen kieltää? Ehkä miehesi pelkää sinun puolestasi samoin, että sinä olet menossa sinne helvettiin, kun uskallat muka tietää sen kuka sinne helvettiin on menossa ja kuka ei?

        "luovuttaa en halua missään nimessä. näen että mieheni kärsii ja haluan auttaa häntä. uskon, että minusta saattaisi olla hänelle apua, jos vain löytäisin oikeat sanat."

        Toiseksi, näytä hänelle että rakastat häntäs sellaisena kuin hän on, älä esitä vaatimuksia.

        "toki olisi itselleni helpompaa, kun saisin käydä seuroissa vaikka joka sunnuntai ja jos jopa mieheni tulisi mukaan. saisi jutella uskonasioista toisen ihmisen kanssa. nyt mulla ei ole oikein ketään kenen kanssa jutella. se on toinen syy, jonka takia tulin tänne chattiin. olen yksinäinen."

        "päällimäinen syy on kuitenkin se, että haluan mieheni pelastuvan. millään muulla ei ole oikeastaan väliä. sitä rukoilen joka iltarukouksessani."

        Jokainen meistä toivoo, että lähimmäisemme pelastuisivat. Uskoataan Jumalan armoon, ja luotetaan hänen hyvyyteensä, sillä vain Jumala voi tehdä ihmeitä. Me ihmiset voimme myös erehtyä, voimme luulla, että joku ei pääse Taivaaseen, mutta vain Jumala tietää totuuden kuka sinne pääsee ja kuka ei. On oikein, että rukoilemme lähimmäistemme puolesta, ja toivomme heidän parastaan.

        Sinun tätyy muistaa myös se, että miehestäsi voi tulla vielä uskovainen, mutta ei välttämättä vl. Silloinkaan hän ei varmaan ehkä halua tulla seuroihin kanssasi, koska ei koe vl-saarnoja omakseen vaan ahdistuu siellä. Mutta jos miehestäsi tulee uskovainen niin Jumala on kuullur rukouksesi ja älä sitä ala sitten vähättelemään. Teillä kyllä riittää jutun aiheita, koska ihan jokaisella uskovaisella on sama usko, ja oikeanlainen ymmärrys, sillä Jeesus ei errehdy, vaan opettaa kaikille samoin.


      • etsivä-xx
        etsivä-xx kirjoitti:

        Älähän nyt hyvä ihminen tuolle tielle lähde. Siitä ei tule loppua ollenkaan. Usko vanhaan viisaaseen Lutheriin, joka totesi sekä luostarisäännöistä että jatkuvasta loppumattomasta kaikkien syntien ripittäytymisestä, että niistähän ei loppua tulekaan, ei koskaan sitä omantunnon rauhaa.

        Lues nyt se Jumalan lapsen puheenvuoro http://keskustelu.suomi24.fi/node/8798361
        ettet ihan sekoa. Kirjoitus vastaa ihan hyvin eräitä vakavsti otettavia käytyjä keskusteluja, joita joskus aikoinaan tuli käytyä.

        Minulle itselleni asia on opillinen ongelma, ymmärrän armonvälineet muutta näitä muita on Tunnustuskirjojen perusteella vähän vaikea sijoittaa. Luther puhuu perinnäissäännöistä vähemmän hyväksyvään sävyyn. Minulle on luterilaisen yleisen tietämyksen perusteella hakusessa mikä ero on Lutherin tarkoittamilla (katolisilla) perinnäsissäännöillä ja muilla perinnäissäännöillä. Kuulostaa vanhoista vl:stä ehkä ilkeilylle, mutta ei sitä ole. Minulla on nyt vain tunnustuskirjat "hukassa". Elämäntavoilla pyhittyminen kun jotenkin minun mielessäni on katolista pyhittymisoppia tai ortodoksistakin. Jostain kummallisesta syystä tuntuu että vanhoillislestadiolaisuus palaa lähemmäksi katolisuutta kuin muut luterilaiset herätysliikkeet. Hämmentävää! Varsinkin kun nyt puhutaan taas enemmän ekumeeniasta ja siitä että on yhteinen ymmärrys vanhurskauttamisesta. Kun ekumeeninen viikko juuri taas meni ja asiat oli taas esillä.

        Näin lukee Raamatussa ja näin puhuttiin keskiviikon nettiseurojen saarnan yhdessä osassa.
        Gal. 5:22
        16 Tarkoitan tätä: antakaa Hengen ohjata elämäänne, niin ette toteuta lihanne, oman itsekkään luontonne haluja.
        17 Liha haluaa toista kuin Henki, Henki toista kuin liha. Ne sotivat toisiaan vastaan, ja siksi te ette tee mitä tahtoisitte.
        18 Mutta jos Henki johtaa teitä, ette ole lain alaisia.
        19 Lihan aikaansaannokset ovat selvästi nähtävissä. Niitä ovat siveettömyys, saastaisuus, irstaus,
        20 epäjumalien palveleminen, noituus, vihamielisyys, riidat, kiihkoilu, kiukku, juonittelu, eripuraisuus, lahkolaisuus,
        21 kateus, juomingit, remuaminen ja muu sellainen. Varoitan teitä, kuten olen jo ennenkin varoittanut: ne, jotka syyllistyvät tällaiseen, eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa.
        22 Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus,
        23 lempeys ja itsehillintä. Näitä vastaan ei ole laki.
        24 Ne, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen omia, ovat ristiinnaulinneet vanhan luontonsa himoineen ja haluineen.
        25 Jos me elämme Hengen varassa, meidän on myös seurattava Hengen johdatusta.

        Tämä riittää niistä asioista ihan hyvin. Hengen hedelmät ovat Pyhän Hengen hedelmiä, ei niitä tarvitse erikseen tekemällä tehdä.

        Lihan aikaansaannokset ovat selvästi nähtävissä. Niitä ovat siveettömyys, saastaisuus, irstaus,
        epäjumalien palveleminen, noituus, vihamielisyys, riidat, kiihkoilu, kiukku, juonittelu, eripuraisuus, lahkolaisuus, kateus, juomingit, remuaminen ja muu sellainen.

        Korvakorut eivät ole tässä listassa, eikä moni muukaan asia, ryyppääminen kylläkin.
        Hyvin vähän sensijaan puhutaan näistä ja niiden välttämisestä: vihamielisyys, riidat, kiihkoilu, kiukku, juonittelu, eripuraisuus.

        Herralle kiitos siitä, että sellaista saarnaa kuulee seuroissa, missä nämäkin asiat taas palautettiin mieliin. olihan siinä paljon muutakin, mitä koko viikon olen ainakin itse miettinyt. Ja samaa linjaa jatkoi tämän lauantainkin saarna, jota kävin kuulemassa.


      • lafung
        Emmalia kirjoitti:

        "onko se itsekästä, että haluan mieheni pääsevän taivaaseen? helvettiin se on menossa tuota menoa ja se hirvittää minua niin että monet itkut olen hänen - ja muidenkin läheisteni - puolesta itkenyt."

        Että lopetat tuon ajattelun, että miehesi on menossa helvettiin. Sinä et voi sitä tietää, sillä vain Jumala tietää ja on ainoa tuomari. Ehkä tämä ajatelusi heijastuu mieheesi, ja hän ei pidä oikeana tuomarointiasi, sillä jo Raamattu sen kieltää? Ehkä miehesi pelkää sinun puolestasi samoin, että sinä olet menossa sinne helvettiin, kun uskallat muka tietää sen kuka sinne helvettiin on menossa ja kuka ei?

        "luovuttaa en halua missään nimessä. näen että mieheni kärsii ja haluan auttaa häntä. uskon, että minusta saattaisi olla hänelle apua, jos vain löytäisin oikeat sanat."

        Toiseksi, näytä hänelle että rakastat häntäs sellaisena kuin hän on, älä esitä vaatimuksia.

        "toki olisi itselleni helpompaa, kun saisin käydä seuroissa vaikka joka sunnuntai ja jos jopa mieheni tulisi mukaan. saisi jutella uskonasioista toisen ihmisen kanssa. nyt mulla ei ole oikein ketään kenen kanssa jutella. se on toinen syy, jonka takia tulin tänne chattiin. olen yksinäinen."

        "päällimäinen syy on kuitenkin se, että haluan mieheni pelastuvan. millään muulla ei ole oikeastaan väliä. sitä rukoilen joka iltarukouksessani."

        Jokainen meistä toivoo, että lähimmäisemme pelastuisivat. Uskoataan Jumalan armoon, ja luotetaan hänen hyvyyteensä, sillä vain Jumala voi tehdä ihmeitä. Me ihmiset voimme myös erehtyä, voimme luulla, että joku ei pääse Taivaaseen, mutta vain Jumala tietää totuuden kuka sinne pääsee ja kuka ei. On oikein, että rukoilemme lähimmäistemme puolesta, ja toivomme heidän parastaan.

        Sinun tätyy muistaa myös se, että miehestäsi voi tulla vielä uskovainen, mutta ei välttämättä vl. Silloinkaan hän ei varmaan ehkä halua tulla seuroihin kanssasi, koska ei koe vl-saarnoja omakseen vaan ahdistuu siellä. Mutta jos miehestäsi tulee uskovainen niin Jumala on kuullur rukouksesi ja älä sitä ala sitten vähättelemään. Teillä kyllä riittää jutun aiheita, koska ihan jokaisella uskovaisella on sama usko, ja oikeanlainen ymmärrys, sillä Jeesus ei errehdy, vaan opettaa kaikille samoin.

        koskaan en ole sanonut miehelleni, että uskoisin hänen joutuvan helvettiin. enhän minä voi sitä varmasti tietää. saattaahan hän vielä muuttua ja tehdä parannuksen. eikä seurakunnalla ole niin väliä. kunhan hän vain uskoisi Jeesukseen. se on tärkeintä.

        olen mä koittanut etsiä porsaanreikiäkin raamatusta, mutta niitä ei tässä asiassa ole. Jeesus on ainoa tie taivaaseen. jos ei Häneen usko, ei pääse taivaaseen. enkä tajua miksi mies olis mulle valehdellut, kun se on pari kertaa mulle humalapäissään avautunut asiasta. se ei usko mihinkään. ei Jumalaan, ei Jeesukseen, ei Pyhään Henkeen, ei edes persoonalliseen hyvään eikä pahaan. Jeesushan sanoi myös, että "se joka kieltää minut, sen minä myös kiellän Isäni edessä". ja mies on sen tehnyt monta kertaa. enhän mä varmasti voi tietää mieheni kohtaloa, mutta mä pelkään. varmaan myöntänet, että pelkoni on ihan aiheellinen tässä tapauksessa. siispä jatkan rukoilua. muutakaan en voi.


      • etsivä-xx
        lafung kirjoitti:

        koskaan en ole sanonut miehelleni, että uskoisin hänen joutuvan helvettiin. enhän minä voi sitä varmasti tietää. saattaahan hän vielä muuttua ja tehdä parannuksen. eikä seurakunnalla ole niin väliä. kunhan hän vain uskoisi Jeesukseen. se on tärkeintä.

        olen mä koittanut etsiä porsaanreikiäkin raamatusta, mutta niitä ei tässä asiassa ole. Jeesus on ainoa tie taivaaseen. jos ei Häneen usko, ei pääse taivaaseen. enkä tajua miksi mies olis mulle valehdellut, kun se on pari kertaa mulle humalapäissään avautunut asiasta. se ei usko mihinkään. ei Jumalaan, ei Jeesukseen, ei Pyhään Henkeen, ei edes persoonalliseen hyvään eikä pahaan. Jeesushan sanoi myös, että "se joka kieltää minut, sen minä myös kiellän Isäni edessä". ja mies on sen tehnyt monta kertaa. enhän mä varmasti voi tietää mieheni kohtaloa, mutta mä pelkään. varmaan myöntänet, että pelkoni on ihan aiheellinen tässä tapauksessa. siispä jatkan rukoilua. muutakaan en voi.

        Ihminen voi sukeutua puolisoltaan ja lähimmiltään ilman viinan kirojakin ihan muista syistä. Olet ehkä siinä suhteessa onnekas, jos tiedät miehesi perimmäiset ajatukset, jos hän on avautunut sinulle humalapäissään. Mitäpä teet absolutistille siinä suhteessa, et mitään. Se on tietenkin humalassa riehumista ja siitä seuraavaa pelkoa parempi olotila. Pahimmillaan sellainen ei-läsnäolon olotila on vain asumusero saman katon alla.

        Sellaisestakin tilanteesta on ulospääsy, mutta ei ihmisen vaan Kolmiyhtiesen Jumalamme toiminnan kautta. Ihmistä voi rakastaa täällä maanpäällä vaikka hän ei mihinkään uskoisikaan. Kun usko on Jumalasta, tuntuu todella pahalle kuulla ainakin eräissä toisissa seuroissa verrattavan rakkaita ihmisiä koiriin ja velhoihin. Tekee tarpeeksi kipeää varmasti syntymästään asti lestadiolaisille äideille ja isillekin, jos heidän lapsitaan näin puhutaan. Pitääkö puukkoa kääntää avoimessa haavassa, kun ne jotka sitä kuuntelevat eivät voi toisen uskoa omalla tahdollaan luoda.

        Tuskin on sellaista lestadiolaista joka Kylliäisen tavoin uskoisi kaikkien pelastuvan, siihen kun Raamattu ei anna perusteita. Yleisin kysymys tavallisessa ev lut seurakunna luentoillassakin on vanhemman naisen kyynelsilimin papille esittämä kysymys, onko mitenkään mahdollista, että sellaiset ihmiset (tarkoittavat varmaankin jotain läheistään), jotka eivät ole uskoneet ja ovat kuolleet kuitenkin pestuisivat. Sen kysymyksen useimmat papit koittava kiertää vastaamatta oikein mitenkän, nyökkäävät vain kysyjälle kuuntelemisen merkiksi.


      • lafung
        etsivä-xx kirjoitti:

        Ihminen voi sukeutua puolisoltaan ja lähimmiltään ilman viinan kirojakin ihan muista syistä. Olet ehkä siinä suhteessa onnekas, jos tiedät miehesi perimmäiset ajatukset, jos hän on avautunut sinulle humalapäissään. Mitäpä teet absolutistille siinä suhteessa, et mitään. Se on tietenkin humalassa riehumista ja siitä seuraavaa pelkoa parempi olotila. Pahimmillaan sellainen ei-läsnäolon olotila on vain asumusero saman katon alla.

        Sellaisestakin tilanteesta on ulospääsy, mutta ei ihmisen vaan Kolmiyhtiesen Jumalamme toiminnan kautta. Ihmistä voi rakastaa täällä maanpäällä vaikka hän ei mihinkään uskoisikaan. Kun usko on Jumalasta, tuntuu todella pahalle kuulla ainakin eräissä toisissa seuroissa verrattavan rakkaita ihmisiä koiriin ja velhoihin. Tekee tarpeeksi kipeää varmasti syntymästään asti lestadiolaisille äideille ja isillekin, jos heidän lapsitaan näin puhutaan. Pitääkö puukkoa kääntää avoimessa haavassa, kun ne jotka sitä kuuntelevat eivät voi toisen uskoa omalla tahdollaan luoda.

        Tuskin on sellaista lestadiolaista joka Kylliäisen tavoin uskoisi kaikkien pelastuvan, siihen kun Raamattu ei anna perusteita. Yleisin kysymys tavallisessa ev lut seurakunna luentoillassakin on vanhemman naisen kyynelsilimin papille esittämä kysymys, onko mitenkään mahdollista, että sellaiset ihmiset (tarkoittavat varmaankin jotain läheistään), jotka eivät ole uskoneet ja ovat kuolleet kuitenkin pestuisivat. Sen kysymyksen useimmat papit koittava kiertää vastaamatta oikein mitenkän, nyökkäävät vain kysyjälle kuuntelemisen merkiksi.

        no en mä mieheni perimmäisiä ajatuksia tiedä, mutta uskonasioista sen verran, että se ei usko. kumpa tietäisinkin mitä se ajattelee. silloin tietäisin miksi se on masentunut ja miksi se juo. sen tiedän, että se murehtii aina rahasta. kun sitä ei ole. se aiheuttaa sille huolta. mutta miksi se sitten ostaa olutta ja kuluttaa näin viimeisetkin rahat, jotka tarvittaisiin ruokaan?

        ja kai se vihaa mua sisimmässään. se aina humalassa haukkuu mua muiden kuullen ja häpäisee paljastamalla intiimejäkin juttuja. sit se pakottaa mut valvomaan kanssaan ja haukkuu mua. siitä tulee tosi vihamielinen mua kohtaan. hyvä kuitenkin, ettei se lyö. pelkään vain, että kunhan se muutaman vuoden patoaa noita tunteitaan, niin jonain päivänä se lyö. esim. kirveellä. lukeehan noita juttuja lööpeistä vähän väliä, että joku kiltti perheenisä oli tappanut perheensä ja kun naapureita ja sukulaisia haastatellaan, kuulee vain, että ei siitäkään olis koskaan uskonu. ei kuulemma koskaan riidellyt.

        kyllähän tää elämä muuten menettelis, vaikkei me enää yhdessä mitään juttuja tehdäkään, kunhan se ei vain haukkuis mua sukulaisilleen, kavereilleen ja naapureille, eikä pakottais mua valvomaan vain sen takia, että se sais mut itkemään pahaa oloani. kyllä mä tiedän olevani ihan mitätön ja että mun olis parempi kuolla, mutta kun oikeasti en vaan voi itsemurhaa tehdä. mähän joutuisin helvettiin siitä hyvästä. enkä mä voi jättää poikaa mieheni armoille. poika tarvitsee mua. mies ei osaa siitä huolehtia ollenkaan. joten, mieheni toivetta en voi täyttää tappamalla itseäni, kuten se kerran mulle paljasti humalassa tunteitaan.

        miten tuollaista sitten voi rakastaa? yritän vain unohtaa sen sanat, vaikka ne myrkyn lailla jääkin itsepintaisesti vaikuttamaan pitkäksi aikaa. koitan vain muistella meidän alkuaikoja, jolloin mies vielä hymyili paljon ja nauroi. kävimme moottorikelkkailemassa ja patikoimassa. mies kalasti ja metsästi. arvosti luontoa ja ihasteli sen kauneutta auringonlaskuineen ja sateenkaarineen. se oli silloin vielä romanttinen. niiden muistojen avulla mä jaksan nykyisyyden. sitä miestä mä rakastan ja koska ihminen on edelleen sama, vaikka käytös onkin muuttunut, voin silti sanoa rakastavani miestä. yritän välttää arkoja aiheita, etten aiheuta riitaa. jos emme puhu, voimme elää yhdessä. asioista puhumalla tulee vain riitaa ja mahdollisesti ero.


      • etsivä-xx
        lafung kirjoitti:

        no en mä mieheni perimmäisiä ajatuksia tiedä, mutta uskonasioista sen verran, että se ei usko. kumpa tietäisinkin mitä se ajattelee. silloin tietäisin miksi se on masentunut ja miksi se juo. sen tiedän, että se murehtii aina rahasta. kun sitä ei ole. se aiheuttaa sille huolta. mutta miksi se sitten ostaa olutta ja kuluttaa näin viimeisetkin rahat, jotka tarvittaisiin ruokaan?

        ja kai se vihaa mua sisimmässään. se aina humalassa haukkuu mua muiden kuullen ja häpäisee paljastamalla intiimejäkin juttuja. sit se pakottaa mut valvomaan kanssaan ja haukkuu mua. siitä tulee tosi vihamielinen mua kohtaan. hyvä kuitenkin, ettei se lyö. pelkään vain, että kunhan se muutaman vuoden patoaa noita tunteitaan, niin jonain päivänä se lyö. esim. kirveellä. lukeehan noita juttuja lööpeistä vähän väliä, että joku kiltti perheenisä oli tappanut perheensä ja kun naapureita ja sukulaisia haastatellaan, kuulee vain, että ei siitäkään olis koskaan uskonu. ei kuulemma koskaan riidellyt.

        kyllähän tää elämä muuten menettelis, vaikkei me enää yhdessä mitään juttuja tehdäkään, kunhan se ei vain haukkuis mua sukulaisilleen, kavereilleen ja naapureille, eikä pakottais mua valvomaan vain sen takia, että se sais mut itkemään pahaa oloani. kyllä mä tiedän olevani ihan mitätön ja että mun olis parempi kuolla, mutta kun oikeasti en vaan voi itsemurhaa tehdä. mähän joutuisin helvettiin siitä hyvästä. enkä mä voi jättää poikaa mieheni armoille. poika tarvitsee mua. mies ei osaa siitä huolehtia ollenkaan. joten, mieheni toivetta en voi täyttää tappamalla itseäni, kuten se kerran mulle paljasti humalassa tunteitaan.

        miten tuollaista sitten voi rakastaa? yritän vain unohtaa sen sanat, vaikka ne myrkyn lailla jääkin itsepintaisesti vaikuttamaan pitkäksi aikaa. koitan vain muistella meidän alkuaikoja, jolloin mies vielä hymyili paljon ja nauroi. kävimme moottorikelkkailemassa ja patikoimassa. mies kalasti ja metsästi. arvosti luontoa ja ihasteli sen kauneutta auringonlaskuineen ja sateenkaarineen. se oli silloin vielä romanttinen. niiden muistojen avulla mä jaksan nykyisyyden. sitä miestä mä rakastan ja koska ihminen on edelleen sama, vaikka käytös onkin muuttunut, voin silti sanoa rakastavani miestä. yritän välttää arkoja aiheita, etten aiheuta riitaa. jos emme puhu, voimme elää yhdessä. asioista puhumalla tulee vain riitaa ja mahdollisesti ero.

        Voi ressukkaa. Tarinasi vain pahenee pahenemistaan. Kaikki maailman pahuusko sinua on kohdannut ressukkaa.

        Ilman alkoholiongelmia, ilman rahahuolia, ilman lyömisen pelkoa.
        Sanon sinulle vain, että arvaamalla ei koskaan voi tietää missä todellisuudessa toinen elää, et omasta puolisostasi tai kenestäkään muustakaan. Vikaan se sillä lailla menee. Tulee vain lisää ongelmia ja väärinkäsityksiä ja asiat alkavat elää omaa elämäänsä. Ne johtavat silloin johonkin sellaiseen tulokseen, jota ei muutoin olisi syntynytkään.
        Elämässäni on ollut kipeitä kohtia, syviä ja viiltäviä paljon rajatummalla pinnalla kuin mitä kuvaat.
        Koita rauhoittaa mielesi. Olet nyt kovasti levoton. Minun mielessäni on rauha mutta iso tukku erilaisia uskonkysymyksiä.

        Varjelusta etsivä-xx


      • lafung kirjoitti:

        koskaan en ole sanonut miehelleni, että uskoisin hänen joutuvan helvettiin. enhän minä voi sitä varmasti tietää. saattaahan hän vielä muuttua ja tehdä parannuksen. eikä seurakunnalla ole niin väliä. kunhan hän vain uskoisi Jeesukseen. se on tärkeintä.

        olen mä koittanut etsiä porsaanreikiäkin raamatusta, mutta niitä ei tässä asiassa ole. Jeesus on ainoa tie taivaaseen. jos ei Häneen usko, ei pääse taivaaseen. enkä tajua miksi mies olis mulle valehdellut, kun se on pari kertaa mulle humalapäissään avautunut asiasta. se ei usko mihinkään. ei Jumalaan, ei Jeesukseen, ei Pyhään Henkeen, ei edes persoonalliseen hyvään eikä pahaan. Jeesushan sanoi myös, että "se joka kieltää minut, sen minä myös kiellän Isäni edessä". ja mies on sen tehnyt monta kertaa. enhän mä varmasti voi tietää mieheni kohtaloa, mutta mä pelkään. varmaan myöntänet, että pelkoni on ihan aiheellinen tässä tapauksessa. siispä jatkan rukoilua. muutakaan en voi.

        Vaikea ottaa tilanteeseesi kantaa, pitäisi tietää myös miehesi mielipide asioista.

        "Jeesushan sanoi myös, että "se joka kieltää minut, sen minä myös kiellän Isäni edessä". ja mies on sen tehnyt monta kertaa. enhän mä varmasti voi tietää mieheni kohtaloa, mutta mä pelkään. varmaan myöntänet, että pelkoni on ihan aiheellinen tässä tapauksessa. siispä jatkan rukoilua. muutakaan en voi."

        Voisithan sanoa miehellesi, että tulisi vaikka tälle palstalle lueskelemaan, ei täällä pakko ole kirjoitella. Täällä on paljon myös uskovaisia ihmisiä, ja voisihan käydä niin iloisesti, että miehellesi annettu uskonsiemen alkaisi itämään? Rukouksien lisäksi olisi hyvä, että jos edes jossain kuulisi rakastavasta Jumalasta.

        Koita sinä myös kertoa miehellesi, että miten uskot, älä jätä häntä siihen käsitykseen, että uskot tiukan vl-opin mukaan, vaan uskot, että uskovaisia ihmisiä löytyy muualtakin.

        Itselläni on pari ystävää jotka oikein järjestävät aikaa siihen, että saavat kertoa avoimesti omia mielipiteitään ja vaihtaa ajatuksiaan. Nämä kaksi ystävää, toinen heistä Jehova ja toinen ajattelee asioista tieteellisesti. Koskaan en ole nähnyt heidän riitelevän, vaan vaihtavat ajatuksiaan sulassa sovussa. Koittakaa tekin pyrkiä siihen, että molempien mielipiteitä kunnioitetaan.


      • 5+5
        lafung kirjoitti:

        musta seuroissa on ollut mukavaa ja suviseuroissa kun olen kahdesti käynyt, en ole halunnut sen loppuvan koskaan. se tuntui maanpäälliseltä taivaalta. ihmisetkin on olleet ihan mukavia. eivät ole katsoneet nenänvartta pitkin, vaikka olenkin pelottava ilmestys arpineni ja tatuoineni. lämpimästi ovat toivottaneet joukkoonsa ainakin täällä meillä päin.

        miksi sä siis oot tuota mieltä? onko sulla jotain omakohtaisia kokemuksia?

        p.s. miehellä on paljon vanhoillislestadiolaisia sukulaisia. sen oma velikin teki parannuksen ihan muutama vuosi sitten, nykyisen vaimonsa tavattuaan. ja ne on olleet aina tosi läheisiä. kuin kaksosia melkein. eli en usko siinä olevan isompaa ongelmaa. mulla vain on pyörinyt mielessä, että jos se kokee elämänsä tyhjäksi. mä oon löytänyt sisällön elämääni. kuljen erilaisissa tilaisuuksissa ja olen onnellinen. se vain käy töissä, syö, tuijottaa elokuvia ja nukkuu. viikonloput ottaa olutta ja viinaa. siinä sen elämä on. ei sillä ole harrastuksia, eikä se käy missään. se on varmaan sen takia masentunut. enkä mäkään enää ole kotona sitä passaamassa, en pidä sitä enää niin tärkeänä, kun se tippui arvoasteikolla yhden pykälän, laitettuani Jumalan eka sijalle ja pojan toiselle. mies tippui kakkosesta kolmoseen. se näkyy monessa asiassa. molemmat ollaan muututtu ja kliseiseti sanottuna kasvettu erillemme.

        "se vain käy töissä, syö, tuijottaa elokuvia ja nukkuu. viikonloput ottaa olutta ja viinaa. siinä sen elämä on"
        jos ei ole "oikea uskovainen" niin sitten se on tollasta mitä kirjoitit?!

        Mun proidi on vl. ja ollaan samassa duunissapaikassa ja mun mielestä sitä ahdistaa lähes kokoajan oon sanonu sille monesti että hankin oikean elämän ittelleen niin ei tarvis kokoajan olla ahdistunu.
        eli eroasi vl liikkeestä ni vois olla ja elää normaalisti.

        Se että ei tarvi istua telkkarin eressä ja juoda viinaa vaan alkaa leikkii uskovaista ( tosin on niitä uskovaisia vl liikkeessäkin) on oikeesti itsensä huijaamista v.lestaadiolaisuus on suurta teatteria/esittämistä.


    • Kirjoituksesihan

      oli hyvä, siihen täytyy perehtyä ajatuksella. Älä nyt mitään harkitsematonta ja äkkinäistä tee, anna ajan taas hieman kulua. Mutta jos miehen kanssa on hirveän hankalaa, sinähän voisit muuttaa muualle. Jos sitten ero on tullakseen niin se tulee; ei se ero niin kamala asia ole eikä sen takia kenenkään tarvitse mennä helvettiin niin kuin ei senkään takia, että avioituu ehkä uudelleen entisen puolison eläessä. Ainahan on lupa aloittaa alusta.

      Joku toinen... jos tänne nyt sattuu vanhoillislestadiolaisia uskovaisia... voisi sitten paremmin neuvoa. Mutta älä koskaan ymmärrä niin, että kun teen tätä tai olen tekemättä tuota... niin siksi olisin uskovainen. Uskon lahjan olet saanut armosta. Se säilyykin armosta, ei elämän ratkaisujen ansiosta.

      • lafung

        mä oon miettinyt tätä siltäkin kantilta, että olen tavallaan uusi ihminen. vanha on hävinnyt ja uusi tullut tilalle. naimisiinmeno ajoittui siihen kohtaan kun olin uudistautumassa. huonoon aikaan kenties, mutta silloin musta tuntui, että naimisiin täytyi mennä, koska meillä on yhteinen lapsikin. halusin Taivaan Isän siunauksen liitollemme. ajattelin, että kyllä kaikki lutviutuu vaikka meillä oli pieniä vaikeuksia jo tuolloin. ja olen onnellinen, että naimisiin mentiin. en olisi muuten tutustunut miehen vaimoon, jolle olen ikuisesti kiitollinen, että hän sai minut ajattelemaan elämän suuria kysymyksiä ja kyseenalaistamaan omat, aiemmat ajatukseni.

        enkä mä mitään äkkinäistä tee. enemmän kuin mitään muuta, mä haluisin että mun mies tekis parannuksen. siksi annan ajan kulua ja olen kärsivällinen.


    • sallii

      avioeron vain muutamille harvoille kellokasperheilleen. Koska et ole saavuttanut sellaista asemaa vl-yhteisössä ja SRK:n silmissä, avioero on sinulle synti.

    • Obelix7.

      Jumala on todellakin asettanut avioliiton elinikäiseksi kumppanuudeksi. Jos toinen lähtee kävelemään niin sillehän ei voi mitään. Se ei kuitenkaan tarkoita että Jumala purkaisi liittoa, joten se edelleen voimassa ja uudelleen avioituminen ei ole soveliasta. "Moses salli kirjoittaa erokirjan ihmisen pahuuden tähden, näin ei kuitenkaan alussa ollut"

      Juuri vastaavia kokemksia lähes kaikki samanlaisessa tilanteessa olevat kertovat. Milloin piilotetaan Päivämies lehteä tjms. Estetään seuroihin menoa. Tämä on ymmärrettävää käyttäytymistä, sillä Jumalan valtakunta ei saa ikinä hyväksyntää suruttomilta ihmisiltä. Toisaalta se kertoo myös, että omatunto kolkuttaa eletystä elämästä. Varmasti joka ikinen kerta pulloon tarttuessa muistuu mieleen "parannus on tekemättä"

      • Varma tieto

        on saatanasta!


      • lafung
        Varma tieto kirjoitti:

        on saatanasta!

        se on sinun mielipiteesi. mutta saanko kysyä että minkä tähden tähän mielipiteeseesi olet päätynyt?


      • nimestä,

        kenelle avioero ja uudelleen avioituminen sallitaan tuosta vaan ja kenelle se on kadottava synti. Haluatko sukunimetkin esille?


      • lafung kirjoitti:

        se on sinun mielipiteesi. mutta saanko kysyä että minkä tähden tähän mielipiteeseesi olet päätynyt?

        Vanhoillislestadiolainen herätysliike opettaa mm. seuraavia HARHAOPPEJA:

        1. Vain vanhoillislestadiolaiset ovat ainoita oikeita ja Jumalalle kelpaavia uskovaisia.

        Missään kohden Raamattua ei mainita, että joskus elävä usko rajautuu yksinomaan yhden pienen herätysliikkeen sisälle. Jeesus antoi lähetyskäskyssä kehotuksen julistaa evankeliumia kaikille kansoille. Tätä kehotusta noudatetaan koko ajan ja ihmisiä tulee uskoon kaikkialla maailmassa.

        Kyseessä on vl-herätysliikkeen HARHAOPPI.

        2. Vain vanhoillislestadiolaisilla on Pyhä Henki.

        Ei mitään perustetta tällaiselle opetukselle. Kytkeytyy kohtaan 1.

        Kyseessä on vl-herätysliikkeen HARHAOPPI.

        3. Vain vanhoillislestadiolaisuus = Jumalan valtakunta.

        Jumalan valtakunta maan päällä muodostuu kaikista elävässä uskossa olevista ja Kristuksen verellä pestyistä henkilöistä ympäri maailmaa. Tämän joukon päänä on Jeesus Kristus. Jeesus itse sanoi, että älkää uskoko, jos joku sanoo, että Jumalan valtakunta on vain “täällä“.

        Kyseessä on vl-herätysliikkeen HARHAOPPI.

        4. Jumala ei kykene pelastamaan syntistä ihmistä ilman vanhoillislestadiolaisen apua.

        Tottakai Jumala pystyy pelastamaan ihmissielun. On suurta röyhkeyttä opettaa, että kaikkivaltias ja kaiken luonut Jumala ei pysty tähän. Mihin Jumala ei pysty ilman ihmisen apua?

        Kyseessä on vl-herätysliikkeen HARHAOPPI.

        5. Jumala ei pysty yksin antamaan syntejä anteeksi. Aina on oltava mukana vanhoillislestadiolainen.

        Samaa röyhkeyttä tässä opissa kuin edellisessäkin. Jeesus opettaa Isä meidän -rukouksessa anomaan syntejä anteeksi suoraan Jumalalta. Raamatun mukainen perusoppi on, että USKO JEESUKSEEN sisältää sekä syntien anteeksiannon että sielun pelastuksen.

        Kyseessä on vl-herätysliikkeen HARHAOPPI.

        6. Ehkäisy on syntiä.
        Missään kohden Raamattua ehkäisyä ei nimetä synniksi. Vl-saarnaajat ja vastaavat yrittävät epätoivoisesti käyttää tässä harhaopissa mm. kohtia: "Älä tapa", "Täyttäkää maa" jne. Nämä eivät mitkään liity ehkäisyyn eivätkä kiellä sitä.

        Kyseessä on vl-herätysliikkeen HARHAOPPI.

        =========================
        Kaikki mainitut HARHAOPIT perustuvat SRK:n ja vl-saarnaajien itsekkyyteen. nöyrtymättömyyteen Jumalan edessä, omavanhurskauteen ja hengelliseen korskaan. Heillä on halu syrjäyttää Jumala omalta paikaltaan ja sijoittaa itsensä sille paikalle. Vrt. sielun pelastus ja syntien anteeksi antaminen.

        Kuinka kauan Jumala katselee tätä puuttumatta asiaan? Sitä minä en tiedä. Jumala yksin sen tietää.

        PS. Lestadiolaisuuden perustaja Lars Levi Laestadius ei opettanut "vain me" -HARHAOPPIA. Sen ovat Oulun veijarit keksineet päissään hänen kuolemansa jälkeen. Tämä tieto perustuu väitöskirjatutkimukseen."


      • lafung
        Melperi1 kirjoitti:

        Vanhoillislestadiolainen herätysliike opettaa mm. seuraavia HARHAOPPEJA:

        1. Vain vanhoillislestadiolaiset ovat ainoita oikeita ja Jumalalle kelpaavia uskovaisia.

        Missään kohden Raamattua ei mainita, että joskus elävä usko rajautuu yksinomaan yhden pienen herätysliikkeen sisälle. Jeesus antoi lähetyskäskyssä kehotuksen julistaa evankeliumia kaikille kansoille. Tätä kehotusta noudatetaan koko ajan ja ihmisiä tulee uskoon kaikkialla maailmassa.

        Kyseessä on vl-herätysliikkeen HARHAOPPI.

        2. Vain vanhoillislestadiolaisilla on Pyhä Henki.

        Ei mitään perustetta tällaiselle opetukselle. Kytkeytyy kohtaan 1.

        Kyseessä on vl-herätysliikkeen HARHAOPPI.

        3. Vain vanhoillislestadiolaisuus = Jumalan valtakunta.

        Jumalan valtakunta maan päällä muodostuu kaikista elävässä uskossa olevista ja Kristuksen verellä pestyistä henkilöistä ympäri maailmaa. Tämän joukon päänä on Jeesus Kristus. Jeesus itse sanoi, että älkää uskoko, jos joku sanoo, että Jumalan valtakunta on vain “täällä“.

        Kyseessä on vl-herätysliikkeen HARHAOPPI.

        4. Jumala ei kykene pelastamaan syntistä ihmistä ilman vanhoillislestadiolaisen apua.

        Tottakai Jumala pystyy pelastamaan ihmissielun. On suurta röyhkeyttä opettaa, että kaikkivaltias ja kaiken luonut Jumala ei pysty tähän. Mihin Jumala ei pysty ilman ihmisen apua?

        Kyseessä on vl-herätysliikkeen HARHAOPPI.

        5. Jumala ei pysty yksin antamaan syntejä anteeksi. Aina on oltava mukana vanhoillislestadiolainen.

        Samaa röyhkeyttä tässä opissa kuin edellisessäkin. Jeesus opettaa Isä meidän -rukouksessa anomaan syntejä anteeksi suoraan Jumalalta. Raamatun mukainen perusoppi on, että USKO JEESUKSEEN sisältää sekä syntien anteeksiannon että sielun pelastuksen.

        Kyseessä on vl-herätysliikkeen HARHAOPPI.

        6. Ehkäisy on syntiä.
        Missään kohden Raamattua ehkäisyä ei nimetä synniksi. Vl-saarnaajat ja vastaavat yrittävät epätoivoisesti käyttää tässä harhaopissa mm. kohtia: "Älä tapa", "Täyttäkää maa" jne. Nämä eivät mitkään liity ehkäisyyn eivätkä kiellä sitä.

        Kyseessä on vl-herätysliikkeen HARHAOPPI.

        =========================
        Kaikki mainitut HARHAOPIT perustuvat SRK:n ja vl-saarnaajien itsekkyyteen. nöyrtymättömyyteen Jumalan edessä, omavanhurskauteen ja hengelliseen korskaan. Heillä on halu syrjäyttää Jumala omalta paikaltaan ja sijoittaa itsensä sille paikalle. Vrt. sielun pelastus ja syntien anteeksi antaminen.

        Kuinka kauan Jumala katselee tätä puuttumatta asiaan? Sitä minä en tiedä. Jumala yksin sen tietää.

        PS. Lestadiolaisuuden perustaja Lars Levi Laestadius ei opettanut "vain me" -HARHAOPPIA. Sen ovat Oulun veijarit keksineet päissään hänen kuolemansa jälkeen. Tämä tieto perustuu väitöskirjatutkimukseen."

        mä en usko siihen että vanhoillislestadiolaiset olis jotenki erityisasemassa. yhtä hyvin esim. hellarit pääsee taivaaseen. Jeesus on ainoa tie taivaaseen. millään pikkujutuilla seurakunnassa ei ole niin väliä. tärkeintä on se, että löytää sen oman hengellisen kotinsa - turvasatamansa tässä turvattomassa maailmassa. itse olen käynyt sekä hellarien kokouksissa, että vl:n seuroissa. seuroissa oloni tuntuu kotoisammalta.

        kirkossa on toisaalta ihan kiva käydä, toisaalta mua kauhistuttaa miten synnin raja vedetään vaan koko ajan kauemmas ja kauemmas. sallitaan kaikenlaista vain sen takia, ettei uskalleta sanoa syntiä synniksi, koska ihmiset katoais muuten kirkosta. mun mielestä on väärin haalia ihmisiä kirkon piiriin, mutta kuitenkin opettaa niille sitten asioita väärin. ei puhuta pelottavista asioista ollenkaan. ihminen luulee olevansa turvassa muttei olekaan.

        hellareiden kokouksissa on kans ihan ok käydä, mutta jotenkin musta tuntuu, että ne korostaa liikaa niitä armolahjoja. tuntuu, että jokainen puhuu kielillä tai profetoi. en haluis ajatella, et ne huijaa, mut jotenki se vaan tuntuu omituiselta. ja se aikuiskaste mua rassaa. jos lapsena on jo kastettu, mun mielestä ei toiseen kertaan pitäis kastaa. se on vaan mun mielipide.

        seuroissa asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. meno on hieman nöyrempää. todella kuunnellaan saarnoja. ja ne saarnat on todella mieleenpainuvia. kyyneleet melkein pääsee kun puhuja katsoo suoraan minua ja sanoo, että minäkin saan uskoa syntini anteeksi. mulla on lupa uskoa kaikki synnit anteeksi. kiitos ja ylistys Jeesukselle siitä. miten Hän kärsikään meidän puolesta. minunkin, vaikka mä olen ollut ihan hirveä ihminen ja tehnyt kamalasti syntiä.

        seuroissa myös lauletaan tosi paljon ja kaikki laulaa sydämensä kyllyydestä, toisin kuin kirkossa, jossa ei itsekään uskalla kunnolla laulaa, kun muutkaan ei laula.

        kaiken kaikkiaan mulle jää seuroista hyvä mieli. olen saanut siellä hengen ravintoa ja ihmiset ovat mukavia.

        jatkan siellä käyntiä, vaikka monet puhuvatkin pahaa vanhoillislestadiolaisista. esim. mun omalla äidillä on jotain huonoja kokemuksia heistä, joten hän niputtaa kaikki uskovaiset samaan lokeroon. yleistää. musta se on rasismia. olen siitä äidille sanonutkin, että en pidä siitä kun se yleistää. yhden huonon kokemuksen takia ei saa mustamaalata koko ryhmää.


      • lafung kirjoitti:

        mä en usko siihen että vanhoillislestadiolaiset olis jotenki erityisasemassa. yhtä hyvin esim. hellarit pääsee taivaaseen. Jeesus on ainoa tie taivaaseen. millään pikkujutuilla seurakunnassa ei ole niin väliä. tärkeintä on se, että löytää sen oman hengellisen kotinsa - turvasatamansa tässä turvattomassa maailmassa. itse olen käynyt sekä hellarien kokouksissa, että vl:n seuroissa. seuroissa oloni tuntuu kotoisammalta.

        kirkossa on toisaalta ihan kiva käydä, toisaalta mua kauhistuttaa miten synnin raja vedetään vaan koko ajan kauemmas ja kauemmas. sallitaan kaikenlaista vain sen takia, ettei uskalleta sanoa syntiä synniksi, koska ihmiset katoais muuten kirkosta. mun mielestä on väärin haalia ihmisiä kirkon piiriin, mutta kuitenkin opettaa niille sitten asioita väärin. ei puhuta pelottavista asioista ollenkaan. ihminen luulee olevansa turvassa muttei olekaan.

        hellareiden kokouksissa on kans ihan ok käydä, mutta jotenkin musta tuntuu, että ne korostaa liikaa niitä armolahjoja. tuntuu, että jokainen puhuu kielillä tai profetoi. en haluis ajatella, et ne huijaa, mut jotenki se vaan tuntuu omituiselta. ja se aikuiskaste mua rassaa. jos lapsena on jo kastettu, mun mielestä ei toiseen kertaan pitäis kastaa. se on vaan mun mielipide.

        seuroissa asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. meno on hieman nöyrempää. todella kuunnellaan saarnoja. ja ne saarnat on todella mieleenpainuvia. kyyneleet melkein pääsee kun puhuja katsoo suoraan minua ja sanoo, että minäkin saan uskoa syntini anteeksi. mulla on lupa uskoa kaikki synnit anteeksi. kiitos ja ylistys Jeesukselle siitä. miten Hän kärsikään meidän puolesta. minunkin, vaikka mä olen ollut ihan hirveä ihminen ja tehnyt kamalasti syntiä.

        seuroissa myös lauletaan tosi paljon ja kaikki laulaa sydämensä kyllyydestä, toisin kuin kirkossa, jossa ei itsekään uskalla kunnolla laulaa, kun muutkaan ei laula.

        kaiken kaikkiaan mulle jää seuroista hyvä mieli. olen saanut siellä hengen ravintoa ja ihmiset ovat mukavia.

        jatkan siellä käyntiä, vaikka monet puhuvatkin pahaa vanhoillislestadiolaisista. esim. mun omalla äidillä on jotain huonoja kokemuksia heistä, joten hän niputtaa kaikki uskovaiset samaan lokeroon. yleistää. musta se on rasismia. olen siitä äidille sanonutkin, että en pidä siitä kun se yleistää. yhden huonon kokemuksen takia ei saa mustamaalata koko ryhmää.

        "mä en usko siihen että vanhoillislestadiolaiset olis jotenki erityisasemassa. yhtä hyvin esim. hellarit pääsee taivaaseen. Jeesus on ainoa tie taivaaseen."

        Ajattelet näin. Miehesi voi hyvinkin jonain kauniina päivänä olla uskovainen, jos Jumala vain niin haluaa. Mutta hän ei ole välttämättä vl-titteliä kantava uskovainen, mutta uskovainen kuitenkin.

        Silloin Jumala on kuullut rukouksesi, ja antanut sinulle uskovaisen puolison. Toivottavasti vain huomaat sen, sillä ehkä miehesi ei kuitenkaan luovu niistä kaikista asioista joista sinä olet luopunut.

        Usein kärsivällisyys palkitaan:)


      • 1000 $:n kysymys

        kumoamaan yhtäkään Melperin väitteistä vai pystytkö vain ivaamaan toista palstalaista?


      • Tämä on nähty
        1000 $:n kysymys kirjoitti:

        kumoamaan yhtäkään Melperin väitteistä vai pystytkö vain ivaamaan toista palstalaista?

        ja uskovaisia pilkkaavista vanhoillislestadiolaisista ole muuta kuin suunpieksijöiksi.


    • edelleen

      kirjallisia harrastuksiasi.

    • Suhtauntunut siihen asiaan, että pidät ehäisyä kadottavana syntinä, ja peheensuunnitteluun vaikuttavat asiat on vl-liikkeessä kielletty?

      Oletko yhtään ajatellut, että myös tämä saattaa masentaa miestasi pahasti? Jos vaikka miehesi itse tuntee itsensä, ja tietää, että hänestä ei ole suurpeheen isäksi, ja ei pystyisi heistä kaikista rakkaudella sitten huolehtinaan, niin se pelottaa häntä. Jos miehesi haluaa olla hyvä ja rakastava isä lapsilleen, niin hän ei ehkä pysty siihen jos hänen taakkansa kasvaa liiaksi. Tämä on asia joka saataa saada ihmisen ahdistumaan, ja hän masentuu ehkä tosi pahasti. Tulevaisuus pelottaa koska hänellä on tiedossa vl-oppi ja sen tuomat vaatimukset.

      • lafung

        meillä ei ole käytetty ehkäisyä vuosikausiin. no, edellisen syntymän jälkeen, eli ilman on oltu reilu 4 vuotta. olemme molemmat halunneet esikoisellemme sisaruksen, mutta vielä ainakaan sellaista ei ole kuulunut. huoli liian suuresta perheestä on aiheeton. pikemminkin on huoli siitä, jääkö lapsemme ainokaiseksi. sehän meitä on hieman masentanutkin, vaikka ainakin itse muistankin iltarukouksessani kiittää Herraa esikoisestani. olen onnellinen tuosta yhdestäkin, vaikka suurperhe olisikin ollut mukava. Herra kuitenkin katsoo tämän elämäntilanteen paremmaksi ja siihen on tyytyminen.


      • lafung kirjoitti:

        meillä ei ole käytetty ehkäisyä vuosikausiin. no, edellisen syntymän jälkeen, eli ilman on oltu reilu 4 vuotta. olemme molemmat halunneet esikoisellemme sisaruksen, mutta vielä ainakaan sellaista ei ole kuulunut. huoli liian suuresta perheestä on aiheeton. pikemminkin on huoli siitä, jääkö lapsemme ainokaiseksi. sehän meitä on hieman masentanutkin, vaikka ainakin itse muistankin iltarukouksessani kiittää Herraa esikoisestani. olen onnellinen tuosta yhdestäkin, vaikka suurperhe olisikin ollut mukava. Herra kuitenkin katsoo tämän elämäntilanteen paremmaksi ja siihen on tyytyminen.

        Jos sisaruksia ei kuulu, mutta Jumala voi tehdä myös ihmeitä. Itselläni on ystävä, joka 21 vuotta toivoi lapselle sisarusta, eivät turvautuneet vippaskonsteihin. Ja kuinka ollakkaan Jumala palkitsi odotuksen 21 vuoden jälkeen.

        Voihan sekin olla, että Jumalla on myös tarkoitus tuolle, että ei ole jostain syystä antanut teille lisää lapsia. Kyseessä voi olla myös suojeleminen. Ehkä teidän elämäntilanteenne ei ole nyt sellainen, että siihen lapsia kannattaa syntyä? Harkitset kuitenkin avioeroa, ja lapsella on oikeus molempiin vanhempiin, myös isään.

        Mitäs jos koittaisitte keskustella asioista, ja löytää parhaan mahdollisen ratkaisun. Ei miehelläsikään ehkä ole hyvä olla jos hän kokee rinnallasi huonommutta, vl-oppiin kuuluu aika vahvana se, että vl-liikkeen ulkopuolisia pidetään epäuskoisina. Kerro miehellesi, että arvostat häntä paljon vaikka ei edustakkaan kanssasi samaa uskoa. Liian useilla ihmisillä on se ongelma, että he eivät uskalla puhua ahdistuksestaan, ja saattavat turvautua sitten siihen puolloon. Monesti juomiseenkin on joku syy, ja se syy pitäisi poistaa.


      • Varo!
        lafung kirjoitti:

        meillä ei ole käytetty ehkäisyä vuosikausiin. no, edellisen syntymän jälkeen, eli ilman on oltu reilu 4 vuotta. olemme molemmat halunneet esikoisellemme sisaruksen, mutta vielä ainakaan sellaista ei ole kuulunut. huoli liian suuresta perheestä on aiheeton. pikemminkin on huoli siitä, jääkö lapsemme ainokaiseksi. sehän meitä on hieman masentanutkin, vaikka ainakin itse muistankin iltarukouksessani kiittää Herraa esikoisestani. olen onnellinen tuosta yhdestäkin, vaikka suurperhe olisikin ollut mukava. Herra kuitenkin katsoo tämän elämäntilanteen paremmaksi ja siihen on tyytyminen.

        vanhoillislestadiolaisuudesta. Se on noituuden ja valheen kehto.


      • norminainen..
        lafung kirjoitti:

        meillä ei ole käytetty ehkäisyä vuosikausiin. no, edellisen syntymän jälkeen, eli ilman on oltu reilu 4 vuotta. olemme molemmat halunneet esikoisellemme sisaruksen, mutta vielä ainakaan sellaista ei ole kuulunut. huoli liian suuresta perheestä on aiheeton. pikemminkin on huoli siitä, jääkö lapsemme ainokaiseksi. sehän meitä on hieman masentanutkin, vaikka ainakin itse muistankin iltarukouksessani kiittää Herraa esikoisestani. olen onnellinen tuosta yhdestäkin, vaikka suurperhe olisikin ollut mukava. Herra kuitenkin katsoo tämän elämäntilanteen paremmaksi ja siihen on tyytyminen.

        Olet unohtanut puolisosi tarpeet ja huomioimisen kokonaan.
        Samoin lapsesi näkee kuinka isää aliarvioidaan koko ajan,kun kodin pitäisi olla tasavertaisuuden ja ilon paikka,kaikille ei vain sinulle ja ajatuksillesi.
        Höperrät vaan tuota soopaa.
        Olet suoraan sanottuna itsekäs.
        On satavarma et miehes lähtee kohta tai etsii normaalia naisystävää ei sun tarvii miettiä eroatko.
        Paheksun siis ns.uskovaisten tapaa jolla keräävät porukkaa piiriinsä,kaikkein heikommat ja herkimmät on vietävissä ja peloteltavissa.
        Mitäs jos eläisit tässä todellisuudessa,mikä ainakin on totta ja olemassa.
        Mene niistä "usko"porukoista hiton kauas ja ole normaali ja anna perheesi olla myös.


      • lafung
        norminainen.. kirjoitti:

        Olet unohtanut puolisosi tarpeet ja huomioimisen kokonaan.
        Samoin lapsesi näkee kuinka isää aliarvioidaan koko ajan,kun kodin pitäisi olla tasavertaisuuden ja ilon paikka,kaikille ei vain sinulle ja ajatuksillesi.
        Höperrät vaan tuota soopaa.
        Olet suoraan sanottuna itsekäs.
        On satavarma et miehes lähtee kohta tai etsii normaalia naisystävää ei sun tarvii miettiä eroatko.
        Paheksun siis ns.uskovaisten tapaa jolla keräävät porukkaa piiriinsä,kaikkein heikommat ja herkimmät on vietävissä ja peloteltavissa.
        Mitäs jos eläisit tässä todellisuudessa,mikä ainakin on totta ja olemassa.
        Mene niistä "usko"porukoista hiton kauas ja ole normaali ja anna perheesi olla myös.

        en ole unohtanut. mähän passaan miestäni koko ajan ja annan hänelle kaikkeni. ei sen väliä, ettei hän huomioi minua, vaikka varmaan tajuaakin olevansa itsekäs. täytyyhän hänen se tajuta.. häntä ei vain kiinnosta täyttää minun tarpeitani, vaikka näkee hyvin miten minä teen kaikkeni, että hänen olisi hyvä olla. olen tällä käytökselläni toteuttanut sanontaa: kosta paha hyvällä, näin keräät tulisia hiiliä hänen päänsä päälle. tämän lauseen ymmärrän niin, että ole toiselle mahdollisimman kiltti, vaikka hän ei olisikaan sinulle. kenties hän tajuaa miten paljon kärsit hänen käytöksensä takia, hän muuttaakin käytöstään ja alkaa olla kiltti.

        mä olen monesti miettinyt miten vääränlaisen kuvan meidän poika saa parisuhteesta. meillä ei juurikaan jutella. kuulen monesti jonkun jutun joltakin muulta, kun olisin voinut kuulla sen mieheltäni. tai sitten toinen yleisin tapa miten kuulen miehen asioista on se, kun hän kertoo niistä puhelimessa jollekin. kämppämme on niin pieni, että kuulen hänen puhelunsa, vaikken haluaisikaan. samassa huoneessa se yleensä on, kun juttelee puhelimessa. en siis salakuuntele, jos joku yrittää alkaa sellaista väittämään.

        no jokatapauksessa tasa-arvoisuudesta sen verran, että minä teen kotityöt ja hoidan pojan. mies on kuin poikamies, jonka huushollissa elämme. hän odottaa, että minä teen kotityöt. olen hänelle kuin siivooja ja kokki, en vaimo. jos miehellä on energinen olo, hän vaan yhtäkkiä päättää lähteä jonnekin, eikä kysy minun, vaimonsa mielipidettä asiaan. monesti se on lähtenyt ovesta monen tunnin reissuillensa sanomatta mulle mitään. siis mä en odota luvan kysymistä, mut olis kiva tietää etukäteen sen menoista, jos mulla tai pojalla vaikka olis jotain menoa (meillä on vain yksi auto käytössä). siispä olemme pojan kanssa aika paljon kaksin, kun mies on kaverillaan. en ole alkanut kieltää sen menoja. siitähän se sota vasta syttyiskin ja saisin nalkuttajan maineen. sitten kun mies taas on kotona, hän makaa vaan sohvalla ja tuijottaa telkkaria. kuin häntä ei olisikaan. suoraan sanottuna tunnen itseni yksinhuoltajaksi.

        ylipäätänsä: millaisen kuvan annamme pojallemme parisuhteestamme? että rakkaudeton liittokin voi toimia, kunhan ei riidellä. ollaan vaan hiljaa niin riitoja ei tule. lasten kasvatuskin onnistuu tosi hyvin, kun isä puhuu lapselleen yhtä ja äiti toista. poika varmaan oppii, että vaimon voi alistaa tossun alle. ihan niin kuin meillä on käynyt.


      • Huh, huh
        norminainen.. kirjoitti:

        Olet unohtanut puolisosi tarpeet ja huomioimisen kokonaan.
        Samoin lapsesi näkee kuinka isää aliarvioidaan koko ajan,kun kodin pitäisi olla tasavertaisuuden ja ilon paikka,kaikille ei vain sinulle ja ajatuksillesi.
        Höperrät vaan tuota soopaa.
        Olet suoraan sanottuna itsekäs.
        On satavarma et miehes lähtee kohta tai etsii normaalia naisystävää ei sun tarvii miettiä eroatko.
        Paheksun siis ns.uskovaisten tapaa jolla keräävät porukkaa piiriinsä,kaikkein heikommat ja herkimmät on vietävissä ja peloteltavissa.
        Mitäs jos eläisit tässä todellisuudessa,mikä ainakin on totta ja olemassa.
        Mene niistä "usko"porukoista hiton kauas ja ole normaali ja anna perheesi olla myös.

        Olipa törkee viesti sinulta,-- Norminainen!
        häpeä, jos osaat hävetä sanojasi.
        Mene puoskaroimaan kaltaisiasi neuvoillasi


    • etsivä-xx

      Juomisesta en osaa sinulle sanoa mitään, kun olen nuoresta asti absolutistin kanssa avioliittoni elänyt. Muutoin elämän murheita tulee melkein jokaiselle. Ensiksi voisin neuvoa että on niin, että eroa, varsinkin jos se oman vakaumuksen vastainen, voi hyvin miettiä ja pohtia ev lut kirkkomme piirissä yhdessä papin tai varsinaisen kirkon avioliittoneuvonnan kanssa. Kukaan ei sitä ratkaisua tee puolestasi, itse en edes sellaista kaipaisikaan. Usein ajatukset, jotka kiertävät kehää saavat uusia virkkeitä toisen esittämistä kysmyksistä. Näin on jokaisen elämän ongelman osalta, useampi ratkaisuvaihtoehto tulee käytyä läpi ja joku niistä voi tuntua sille omalle.

      Toinen asia on rukous. Isä tekee ihmeitä Pojan nimessä rukoilevalle, ainakin joskus. Olen itse saanut ylhäältä annatun tunteen jonkun muun läsnäolosta kirkossa messussa tai muutoin kirkossa rukoillessa, että tähän asiaan vastataan nyt. Ja siinä elettävässä reaalimaailmaassa on sitten vähän myöhemmin tapahtunut muutos, johon ei itse ole voinut vaikutta mitenkään. Minulle on käynyt näin kolmasti elämässä. Joka kerta muutos on vienyt siihen suuntaan, mihin kuuliaisuus Jumalan sanalle ohjaa. Siitähän on tietenkin ollut seurauksena uskon vahvistuminen. Tiedän kyllä, että vl käsitysken mukaan ev lut kirkon usko ei ole uskoa ollenkaan, mutta siitä olen eri mieltä. Jos sitten katsotaan, että uskoa ei ole muualla kuin vl liikkeessä, niin sitten Jumala on tehnyt "valmistelevaa työtä". Jos on lähellä vl uskoa jo muutoinkin on tietenkin helpompi tuntea vetoa siihen.

      Olisinkin itseassa kovasti kiinnostunut kuulemaan miten vl tulkinta on Raamatun kohdasta
      Joh. 10:16
      Minulla on myös muita lampaita, sellaisia, jotka eivät ole tästä tarhasta, ja niitäkin minun tulee paimentaa. Ne kuulevat minun ääneni, ja niin on oleva yksi lauma ja yksi paimen.

      Ovatko ne yksittäisiä lampaita jossain kedolla vain toinen lammashuone kokonaan?
      Iveta on ainakin täällä puhunut toistesta lammashuoneesta.
      Jos ovat yksittäisiä lampaita ovako ne Herran lampaita (uskovia) jotka vain pitää saada vl seurakuntayhteyteen vai pakanoita jotka pitää käännyttää?

      • iveta

        päättelin vain, koska lampaat eivät ole tästä tarhasta, niin ne ovat jostain toisesta tai toisista tarhoista. Mutta ainakaan ne eivät ole samasta (tästä tarhasta ), mutta kuitenkin Jeesus sanoo: "niitäkin minun tulee paimentaa." Sana tulee ( Tulee paimentaa ) ilmaisee minulle, että ne lampaat on annettu Jeesukselle paimennettavaksi Isän taholta. Ne ovat Jeesuksen lampaita ( Jeesus sanoo: "MINULLA on myös muita lampaita" ) ja ne kuulevat Jeesuksen ääntä ja seuraavat Häntä. Ketkä seuraavat Jeesusta? Hänen omansa seuraavat Häntä ja kuuntelevat Hänen ääntään.

        Tämä Raamatunkohta on minulle henkilökohtaisesti ollut tärkeä sen vuoksi, että en ole voinut tämän perusteella mitenkään mennä sanomaan muita uskovaisia epäuskoisiksi, koska jos Jeesus johdattaa myös muita lampaita, jotka eivät ole välttämättä tästä tarhasta, niin silloinhan minä nimittelen muita Jeesuksen omia.

        Ihanaa tässä vertauksessa on se, että on oleva, on muodostuva yksi lauma ja yksi paimen, jossa kaikki yhdessä saamme ylistää Paimentamme Kristusta kuin yhdestä suusta, halaten, rakastaen toisiamme,emmekä, ei pienintäkään ajatusta siitä, että mitä toikin täällä tekee.

        Jumalan runsasta Siunausta SINULLE!


    • etsivä-xx

      Alla on vähän lisää aimmin kirjoiteltua. Silloin ei tullut sanottaua mitään parista asiasta. Ei sitä autoa tarvita, kun seurat voi kuunnella netistä. Vaikka sitten julkisilla pääsisikin seuroihin, yhtä hyvin ne voi kuunnella kotonakin. Ainakin itse totesin vuoden silloin tällöin käytyäni, että turhaan matkustan sinne asti. Kun kukaan ei vuoteen puhu mitään juuri vessajonon vapaata vuoroa odotellessakaan, ihan yhtä hyvin voit tehdä niin kuin minä. Kuuntelen seurat netsitä tai paikalla ja sen mitä puheesta uskoonsa vahvistukseksi saan, rentoudun ja keskityn kuuntelemaan kun ymmärtämiseenkin pitää panostaa. Sinänsä on ihan mukavaakin kun saa olla ihan omassa rauhassa. Täällä palstalla puhutaa niin paljon totta tai tarua toisten vahtimisesta. Sellasesta ainakin on vapaa, mikä ei kuitenkaan tarkoita ettei siveästi elettäisi, vaan
      "jotta saisimme viettää tyyntä ja rauhallista elämää, kaikin tavoin hurskaasti ja arvokkaasti"

      Siten menen seuraavana aamuna kirkkoon messuun ja kirkkokahville. (Lapset voi ottaa messuun mukaan, on niitä sielläkin). Ei ole kymmenien minuuttien jonottamista kahvilajonossa kuten esim Helsingissä ja ihan varmasti joku puhuu kanssasi siinä kahvipäydässä, vaikka et tuntisikaan ketään entuudestaan. Jutun aiheetikin on sellaisia, että osaat ottaa osaa. Todennäköisesti mukana on lastesi luokkatovereiden vanhempia tai naapureita tai tuttuja vanhuksia, jotka ovat koulutovereidesi vanhempia. Omassa kotiseurakunnassahan meitä sinänsä kirjoillakin pidetään niin kauan kun ev lut kirkko on.

      Enkä ihan ymmärrä miksi kaipaat miestä päättämään asioista. Minulle avioliiton tarkoitus on kumppanuus ja tasa-arvo.

      Tarinan mukaan entinen mies totesi vanhoilla päivillään, että heillä on säilynyt sopu kun avioliittoa solmittaessa sovittiin, että vaimo saa päättää pienet asiat ja mies isot. Niitä isoja ei ole vielä tullut, totesi mies.

    • Minä (mies) ottaisin sinuna vähän etäisyyttä uskonliikkeeseen ja keskittyisin perhe-elämän ongelmiin. Kyllä ne siellä ry:llä pärjäävät ilman sinuakin ja sinä myös ilman ry:tä. Aavistelen jotakin sellaista, että uskonelämäsi on noussut perhettäsi tärkeämmäksi ja yhdessäolon esteeksi. Uskossa (sydämen uskossa) voit silti olla, vaikka jätät uskosi ja uskonyhteisösi vaatimat muodollisuudet (ainakin joksikin aikaa) taustalle. Uskoisin, että miehesi on samalla tavalla huolissasi sinusta kuin sinä hänestä.

      • viisas neuvo

        Joosua puhuu asiaa.

        Tilanteessa on suurena vaarana, uupumus ja jatkuva ristiriita, lopulta ehkä perheenne rikkoutuminen. Muutoksesi on niin jyrkkä.


      • tähti puussa

        Mies ehkä tuntee menettäneensä lafungin tämän uskolle ja uskonyhteisölle, tai ainakin pelkää menettävänsä. Ehkä hän alitajuisesti yrittää vierottaa tätä seuroissakäynnistä, kun ei tuo ajoissa autoakaan.
        Hylätyksi tulemisen pelkoa (ja mustasukkaisuutta) siis.
        Tällaista tuli mieleen.


      • tähti puussa kirjoitti:

        Mies ehkä tuntee menettäneensä lafungin tämän uskolle ja uskonyhteisölle, tai ainakin pelkää menettävänsä. Ehkä hän alitajuisesti yrittää vierottaa tätä seuroissakäynnistä, kun ei tuo ajoissa autoakaan.
        Hylätyksi tulemisen pelkoa (ja mustasukkaisuutta) siis.
        Tällaista tuli mieleen.

        "Mies ehkä tuntee menettäneensä lafungin tämän uskolle ja uskonyhteisölle, tai ainakin pelkää menettävänsä. Ehkä hän alitajuisesti yrittää vierottaa tätä seuroissakäynnistä, kun ei tuo ajoissa autoakaan.
        Hylätyksi tulemisen pelkoa (ja mustasukkaisuutta) siis.
        Tällaista tuli mieleen."

        Juuri näin ajattelen minäkin, että tästä olisi kysymys.


    • srk-lahkon

      ja alkaisin elämään ihmisarvoista elämää ilman vl-ihmisoppeja

    • painin pitkään itseni kanssa. useamman kuukauden. lopulta käännyin ja aloin muuttaa elämääni. * Kirjoitus- tyylisi kertoo paljon, tätä ei ole kirjoittanut nuori nainen, vaan vanha mies. Mutta jatketaan leikkiä.

      Kirjoit, että - aloin muuttaa elämääni?? Näin puhuu vain ihminen, jossa ei ole Jeesusta ja Pyhää Henkeä. Vain täysi typerys menettelisi näin, sillä Isä ei kysys – MITEN ELIT, vaan Oliko Jeesus, Poikani Sinun sydämessäsi, ja seurasitko Häntä. Vain Jehovan todistaja ovat muslimien kanssa näitä SILMÄNPALVOJIA, JA OMAVAURSKAITA. Toisaalta sopii myös VL formaattiin.

      Hänellä, joka on uudestisyntynyt, muutos tapahtuu sydämessä olevan Jeesuksen toimista, ei omasta toimista, ja näin Kristus kirkastuu, sinä kirkastat vain ITSEÄSI, valehtelijana.

      Oletko muuten aloittanut tupakoinnin, pääsee paremmin piireihin.

      kerroin kaikille tästä ihmeellisestä asiasta. omat läheiseni ovat olleet kauhuissaan. ** On todella ihmeellistä ja uutta, Raamatussa sitä ei näin kerrota. Yleensä lähimmäiset kauhistuvat, jos joku menee suoranpäätä helvettiin, kuten sinun osalta siltä näyttää.

      pelkäävät maineen menetystä.** Se meni jo.


      itse en välitä, vaikka mua on hihhuliksi, hulluksi, pöljäksi ja tyhmäksi haukuttukin. ** Niin, on hyvä että huomasit itse sen.

      kukaan ei ole minulta sellaisia vaatinut. *’ Olet oikeassa lahkossa, siellä ei ole mitään ”länkejä” anna palaa vain ja vilkuttele.

      olen itse halunnut päästä tästä vanhasta minästä, joka oli ja on aina silloin tällöin vieläkin materialistinen, mukavuudenhaluinen ja laiska.** Näytä yksikään VL joka ei ole materialisti?

      ja onhan tuota muutosta tapahtunut. musta on tullut tylsä ihminen, mikäli muita on uskominen. en enää juo tippaakaan, en käy tietystikään baareissa, en meikkaa, vältän musiikkia ja telkkariohjelmia, elokuvia jne.. *’ Joten tynnyriin istuminen on sujunut hyvin.

      luen raamattua aika paljon, käyn kirkossa ja seuroissa, aloitin uutena harrastuksena kirkkokuorossa laulamisen, leivon ja kudon. musta on tullut entisen bilehileen tilalle kotihiiri. siis aivan täyskäännös elämässä. ** Ihmetyttää vain se, että et siteeraa Raamattu ollenkaan, olet todella pelle.

      ongelmaksi on nyt alkanut muodostua se, kun mies ei ole uskossa. menihän se mun kans naimisiin vuosi sen jälkeen kun aloin parannusta tehdä, joten ainakaan silloin mun uusi elämäni ei häirinnyt miestä. nyt alkaa näyttää siltä, ettei se oikein pidä tästä, vaikka miehelleni en ole tehnyt mitään. en ole tuputtanut omaa uskoani hänelle. ainoa asia mihin olen syyllistynyt on se, etten itse enää juo, kun hän juo.** Joisi monikin mies, jos akka ei huolehdi itsestään, istuu vain tynnyrissä. Olet syypää siihen.

      ja sit mä en pääse ollenkaan seuroihin. en ole moneen viikkoon päässyt.** Eikö siellä ole sitä ”keskinäistä rakkautta” ja kimppakyytiä?


      lauantaisin se yleensä ryyppää, joten sunnuntaiaamuisin en pääse kirkkoonkaan, kun poika ei halua kirkkoon mukaan, enkä voi jättää sitä kotiin yksin, jos mies nukkuu sikeästi. ** Kirkkoon?? Ry;llehän sun pitää mennä, olet todella seko? Miten se mies joka pyhä ryyppää kotona, kun on viikkoja pois, olet myös tyhmä valehtelija .

      kaiken se patoaa sisälleen, vaikka olen koettanut saada sitä puhumaan. masentunut se on, näkeehän sen sokeakin.** Jos sinun kanssa ei masennu, ei masennu kenenkään kanssa, yritä jo tajuta

      haluaisin auttaa häntä, mutta en tiedä miten. en tiedä miten omat voimani riittävät kun täytyy katsella tuota juopottelua. erota en halua, vaikka uskonkin niin, että eron voisin ottaa jos elämä menee vaikeammaksi. sitten pitäisi olla yksin. uskon, että eronneetkin tekevät aviorikoksen, jos menevät uudestaan naimisiin, ennenkuin puoliso on kuollut. silleen mä uskon ja raamatusta mä uskomukseni otan. kukaan ei mua näissä asioissa neuvo. ** Näytä paikka tuosta Uudessa Testamentissa, sinähän luet sitä, naurattaa, ennekuin on kuollut?? Hah, hah haa.

      miten te muut uskotte? saisko tällaisessa tilanteessa ottaa eron, varsinkin jos tilanne pahenee? saisko mennä uudestaan naimisiin ennenkuin ex-puoliso on kuollut? tai miten tän avioliiton vois vielä koittaa pelastaa? ** Ota vain se jo valmiiksi katsottu vl vanhapoika.

      rukoilen vain saavani uskovaisen puolison. tavalla tai toisella. mieluusti kuitenkin tästä miehestäni, kuin jostain toisesta. tapahtukoon kuitenkin Taivaan Isän tahto, ei minun.** Voisitko kokeilla kristittyä seurakuntaa SRK;N tilalle, jos miehesikin sen tajuasi, ja sinäkin löytäisit SRK;N tilalle Jeesuksen, sillä Isän tahto on VAIN SE.


      tämän miehen kanssa mut oli kuitenkin tarkoitettu yhteen. ilman häntä mulla ei olis meidän poikaa, eikä varmaan uskoakaan. jos en olisi seurustellut tämän miehen kanssa, en olisi tutustunut hänen veljeensä enkä hänen vaimoonsa, joka auttoi minua oikealle polulle. * Oliko hänessä jotain hyvääkin??? Ei voi olla totta?

      mutta joo, mitä te tekisitte mun sijassa? ** Lähtisin pois tuosta käärmeen pesästä ja etsisin Jeesuksen.

      • lafung

        ikävää että uskot minun valehtelevan. onhan tarinani hieman erilainen kuin muiden uskoon tulleiden. mun muutos on niin jyrkkä kuten joku totesi. sitäpaitsi, ensimmäiseksi mä en suinkaan tutustunut Jeesukseen, vaan painin evoluutio vs. kreationismi -kysymyksen parissa. ensin uskoin luomisopin todeksi. sitten uskoin raamatun todeksi ja aloin lukea sitä vanhasta testamentista alkaen. kenties olisi pitänyt aloittaa uudesta testamentista, mutta halusin lukea aikajärjestyksessä. alusta loppuun. vasta sitten alkoi mun matka Jeesuksen luo ja mun syntitaakkani takia meni kaksi vuotta, ennenkuin todella uskoin syntini anteeksi. siihen auttoi synninpäästö. luettelin kaikki pahimmat tekoni toiselle ihmiselle, joka antoi synninpäästön ja vakuutti, että jopa minun menneisyydelläni voi päästä taivaaseen, jos vain uskoo Jeesukseen.

        olen kulkenut paljon seurakunnan tilaisuuksissa ja tutustunut moniin hellareihinkin. silti tykkään käydä siellä rauhanyhdistykselläkin, vaikken olekaan täysin samanlainen kuin muut siellä. alussa tutkin asioita hyvin paljon, olin kriittinen. sitten huomasin ristiriitoja eri seurakuntien välillä ja päätin, että luotan ja uskon vaan. ei mun tarvi kaikkea tietää. päähän siinä menee vain sekaisin, jos kaikki asiat pitäisi tietää. siksi uskoa sanotaan uskoksi ja tiedettä tieteeksi.

        10 vuotta tuli tupakoitua ja lopetin nyt uutena vuotena. eli kuukausi takana savuttomuutta. ikävää, etten nyt pääse "piireihin".

        raamattua en siteeraa siksi, etten tullut tänne raamatusta keskustelemaan vaan pyytämään apua ongelmaan.

        en tarkoittanut, että mies monta viikkoa on yhteen kyytiin pois kotoa. tarkoitin, että se on nyt monen viikon ajan aina sunnuntai-päivisin lähtenyt jonnekin.

        vaikka käynkin ry:llä, se ei tee minusta 100 prosenttista vanhoillislestadiolaista. tykkään käydä kirkossa ja seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa. kimppakyydit ry:lle ei onnistu varmaan sen takia kun en ole keneltäkään tuntemattomalta kehdannut kysyä. olen ujo.

        nettiraamatusta otin pari otetta avioero-kysymykseen:
        mark. 10:1-12
        Avioerosta
        1 Jeesus lähti sieltä ja tuli Jordanin itäpuolta kulkien Juudean alueelle. Hänen kanssaan kulki nytkin suuri joukko ihmisiä, ja tapansa mukaan hän opetti heitä. [10:1-12: Matt. 19:1-12]
        2 Hänen luokseen tuli myös fariseuksia, jotka häntä koetellakseen kysyivät, saako mies hylätä vaimonsa. [Mark. 8:11 ]
        3 Hän vastasi heille: "Mitä Mooses on siitä säätänyt?"
        4 He sanoivat: "Mooses antoi meille luvan kirjoittaa erokirjan ja hylätä vaimon." [Matt. 5:31 ]
        5 Silloin Jeesus sanoi: "Te olette kovasydämisiä, siksi hän laati teille sen säännöksen.
        6 Mutta maailman alussa Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. [1. Moos. 1:27 , 5:2 ]
        7 Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, [10:7,8: 1. Moos. 2:24 ; Ef. 5:31]
        8 niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi.
        9 Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako." [1. Kor. 7:10]
        10 Kun he olivat keskenään, opetuslapset kysyivät uudestaan tätä asiaa.
        11 Jeesus sanoi heille: "Se, joka hylkää vaimonsa ja menee naimisiin toisen kanssa, on avionrikkoja ja tekee väärin vaimoaan kohtaan. [Matt. 5:32; Luuk. 16:18]
        12 Ja jos vaimo hylkää miehensä ja menee naimisiin toisen kanssa, hänkin tekee aviorikoksen."

        1. kor. 7:39-40
        39 Vaimo kuuluu yhteen miehensä kanssa niin kauan kuin tämä elää, mutta miehen kuoltua hän on vapaa menemään naimisiin kenen kanssa haluaa, kunhan se vain tapahtuu Herrassa. [Room. 7:2]
        40 Hänen osansa on kuitenkin parempi, jos hän pysyy leskenä. Tämä on minun käsitykseni, ja luullakseni minussakin on Jumalan Henki.

        jälkimmäisen on kirjoittanut paavali. molemmat kirjoitukset löytyvät uudesta testamentista.

        mä annan sulle kuitenkin anteeksi loukkaavat sanasi, koska et tiedä koko tilannetta. hankala sitä täällä on selitellä, kun jotkut ottavat pienen pätkän tekstiä ja vääntävät sen joksikin aivan muuksi. kasvotusten tällaisista ongelmista pitäisi jollekin puhua. mulla ei vaan ole ketään. en silti taida enää tännekään tulla. ettei enempää masennu. kiitos kaikille, jotka positiivisella tavalla yrittivät auttaa ja kiitos niille, jotka antoivat rakentavaa kritiikkiä. Jumalan rauhaa kaikille.


      • lyyleri
        lafung kirjoitti:

        ikävää että uskot minun valehtelevan. onhan tarinani hieman erilainen kuin muiden uskoon tulleiden. mun muutos on niin jyrkkä kuten joku totesi. sitäpaitsi, ensimmäiseksi mä en suinkaan tutustunut Jeesukseen, vaan painin evoluutio vs. kreationismi -kysymyksen parissa. ensin uskoin luomisopin todeksi. sitten uskoin raamatun todeksi ja aloin lukea sitä vanhasta testamentista alkaen. kenties olisi pitänyt aloittaa uudesta testamentista, mutta halusin lukea aikajärjestyksessä. alusta loppuun. vasta sitten alkoi mun matka Jeesuksen luo ja mun syntitaakkani takia meni kaksi vuotta, ennenkuin todella uskoin syntini anteeksi. siihen auttoi synninpäästö. luettelin kaikki pahimmat tekoni toiselle ihmiselle, joka antoi synninpäästön ja vakuutti, että jopa minun menneisyydelläni voi päästä taivaaseen, jos vain uskoo Jeesukseen.

        olen kulkenut paljon seurakunnan tilaisuuksissa ja tutustunut moniin hellareihinkin. silti tykkään käydä siellä rauhanyhdistykselläkin, vaikken olekaan täysin samanlainen kuin muut siellä. alussa tutkin asioita hyvin paljon, olin kriittinen. sitten huomasin ristiriitoja eri seurakuntien välillä ja päätin, että luotan ja uskon vaan. ei mun tarvi kaikkea tietää. päähän siinä menee vain sekaisin, jos kaikki asiat pitäisi tietää. siksi uskoa sanotaan uskoksi ja tiedettä tieteeksi.

        10 vuotta tuli tupakoitua ja lopetin nyt uutena vuotena. eli kuukausi takana savuttomuutta. ikävää, etten nyt pääse "piireihin".

        raamattua en siteeraa siksi, etten tullut tänne raamatusta keskustelemaan vaan pyytämään apua ongelmaan.

        en tarkoittanut, että mies monta viikkoa on yhteen kyytiin pois kotoa. tarkoitin, että se on nyt monen viikon ajan aina sunnuntai-päivisin lähtenyt jonnekin.

        vaikka käynkin ry:llä, se ei tee minusta 100 prosenttista vanhoillislestadiolaista. tykkään käydä kirkossa ja seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa. kimppakyydit ry:lle ei onnistu varmaan sen takia kun en ole keneltäkään tuntemattomalta kehdannut kysyä. olen ujo.

        nettiraamatusta otin pari otetta avioero-kysymykseen:
        mark. 10:1-12
        Avioerosta
        1 Jeesus lähti sieltä ja tuli Jordanin itäpuolta kulkien Juudean alueelle. Hänen kanssaan kulki nytkin suuri joukko ihmisiä, ja tapansa mukaan hän opetti heitä. [10:1-12: Matt. 19:1-12]
        2 Hänen luokseen tuli myös fariseuksia, jotka häntä koetellakseen kysyivät, saako mies hylätä vaimonsa. [Mark. 8:11 ]
        3 Hän vastasi heille: "Mitä Mooses on siitä säätänyt?"
        4 He sanoivat: "Mooses antoi meille luvan kirjoittaa erokirjan ja hylätä vaimon." [Matt. 5:31 ]
        5 Silloin Jeesus sanoi: "Te olette kovasydämisiä, siksi hän laati teille sen säännöksen.
        6 Mutta maailman alussa Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. [1. Moos. 1:27 , 5:2 ]
        7 Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, [10:7,8: 1. Moos. 2:24 ; Ef. 5:31]
        8 niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi.
        9 Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako." [1. Kor. 7:10]
        10 Kun he olivat keskenään, opetuslapset kysyivät uudestaan tätä asiaa.
        11 Jeesus sanoi heille: "Se, joka hylkää vaimonsa ja menee naimisiin toisen kanssa, on avionrikkoja ja tekee väärin vaimoaan kohtaan. [Matt. 5:32; Luuk. 16:18]
        12 Ja jos vaimo hylkää miehensä ja menee naimisiin toisen kanssa, hänkin tekee aviorikoksen."

        1. kor. 7:39-40
        39 Vaimo kuuluu yhteen miehensä kanssa niin kauan kuin tämä elää, mutta miehen kuoltua hän on vapaa menemään naimisiin kenen kanssa haluaa, kunhan se vain tapahtuu Herrassa. [Room. 7:2]
        40 Hänen osansa on kuitenkin parempi, jos hän pysyy leskenä. Tämä on minun käsitykseni, ja luullakseni minussakin on Jumalan Henki.

        jälkimmäisen on kirjoittanut paavali. molemmat kirjoitukset löytyvät uudesta testamentista.

        mä annan sulle kuitenkin anteeksi loukkaavat sanasi, koska et tiedä koko tilannetta. hankala sitä täällä on selitellä, kun jotkut ottavat pienen pätkän tekstiä ja vääntävät sen joksikin aivan muuksi. kasvotusten tällaisista ongelmista pitäisi jollekin puhua. mulla ei vaan ole ketään. en silti taida enää tännekään tulla. ettei enempää masennu. kiitos kaikille, jotka positiivisella tavalla yrittivät auttaa ja kiitos niille, jotka antoivat rakentavaa kritiikkiä. Jumalan rauhaa kaikille.

        on sinut herättänyt etsimään totuutta ja rauhaa sielullesi...jumalanvaltakuntaa. Seuroissa saat puheiden alla käsityksen, miten Jumala ihmisen vanhurskauttaa. Rukoilen puolestasi, että löydät omakohtaisen uskon.Raamatun mukkaan me tulemme autuaaksi yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen sovintotyön tähden. Uskosta vuotavat hyvät hedelmät...Terveellinen armo opettaa synnilliset menot hylkäämään ja tässä elämässä siveästi ja hurskaasti elämään. Juuri tällaisina syntisinä saamme uskoa armon omalle kohdallemme, meidän ei tarvi ootella kehittyvämme paremmiksi.


      • nine*
        lyyleri kirjoitti:

        on sinut herättänyt etsimään totuutta ja rauhaa sielullesi...jumalanvaltakuntaa. Seuroissa saat puheiden alla käsityksen, miten Jumala ihmisen vanhurskauttaa. Rukoilen puolestasi, että löydät omakohtaisen uskon.Raamatun mukkaan me tulemme autuaaksi yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen sovintotyön tähden. Uskosta vuotavat hyvät hedelmät...Terveellinen armo opettaa synnilliset menot hylkäämään ja tässä elämässä siveästi ja hurskaasti elämään. Juuri tällaisina syntisinä saamme uskoa armon omalle kohdallemme, meidän ei tarvi ootella kehittyvämme paremmiksi.

        Lafung, oikeastaan alkuperäinen kysymyksesi on tarpeeton, koska tekstistäsi näkee että olet todella paneutunut tähän päätökseesi, tutkinut ja etsinyt ja tämän itsellesi hyväksi havainnut. Sehän tässä on ydinasia; Sinun elämäsi. Ei kukaan ulkopuolinen voi Sinua neuvoa.

        Perheesi suhteen tilanne ei ole helppo. Ihminen voi muuttaa vain oman elämänsä, omasta päätöksestään. Jos joku tekee esim. uskonnollisen valinnan toisen ihmisen (uskovan) esimerkkiä tienviittanaan käyttäen, tällä valinnan tekijällä kuitenkin on oltava jo valmius valintaan, sisäinen päätös tehtynä. Muutoin vaikutin ei ole terveellä pohjalla, vaan taustalla voi olla pelkoa, miellyttämisenhalua, turvattomuutta jne.

        Hiljainenkaan painostaminen ei ole hyväksi. Kuvailet miehesi käyttäytymistä, epävarmuus tulevasta usein pahentaa tällaisia tapoja. Vaikka toivot hänelle omasta mielestäsi parasta mahdollista (eikä se sinällään ole väärin) se ilmeisesti kuitenkin on toistaiseksi vain Sinun näkemyksesi, ei hänen. Lapsenne elämä on nyt teidän, kahden hänelle tärkeimmän ihmisen välisen ristiriidan aallokossa.


      • armahda.
        lyyleri kirjoitti:

        on sinut herättänyt etsimään totuutta ja rauhaa sielullesi...jumalanvaltakuntaa. Seuroissa saat puheiden alla käsityksen, miten Jumala ihmisen vanhurskauttaa. Rukoilen puolestasi, että löydät omakohtaisen uskon.Raamatun mukkaan me tulemme autuaaksi yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen sovintotyön tähden. Uskosta vuotavat hyvät hedelmät...Terveellinen armo opettaa synnilliset menot hylkäämään ja tässä elämässä siveästi ja hurskaasti elämään. Juuri tällaisina syntisinä saamme uskoa armon omalle kohdallemme, meidän ei tarvi ootella kehittyvämme paremmiksi.

        Syntejään itkien katuvat mummot se heittää saatanalle...


      • 65+33
        lyyleri kirjoitti:

        on sinut herättänyt etsimään totuutta ja rauhaa sielullesi...jumalanvaltakuntaa. Seuroissa saat puheiden alla käsityksen, miten Jumala ihmisen vanhurskauttaa. Rukoilen puolestasi, että löydät omakohtaisen uskon.Raamatun mukkaan me tulemme autuaaksi yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen sovintotyön tähden. Uskosta vuotavat hyvät hedelmät...Terveellinen armo opettaa synnilliset menot hylkäämään ja tässä elämässä siveästi ja hurskaasti elämään. Juuri tällaisina syntisinä saamme uskoa armon omalle kohdallemme, meidän ei tarvi ootella kehittyvämme paremmiksi.

        niinkuin lyyleri kirjoitti. Ei tarvita toista välimiestä. "Raamatun mukkaan me tulemme autuaaksi yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen sovintotyön tähden" Näin autuaaksi tulleita on satoja miljoonia.


      • lafung kirjoitti:

        ikävää että uskot minun valehtelevan. onhan tarinani hieman erilainen kuin muiden uskoon tulleiden. mun muutos on niin jyrkkä kuten joku totesi. sitäpaitsi, ensimmäiseksi mä en suinkaan tutustunut Jeesukseen, vaan painin evoluutio vs. kreationismi -kysymyksen parissa. ensin uskoin luomisopin todeksi. sitten uskoin raamatun todeksi ja aloin lukea sitä vanhasta testamentista alkaen. kenties olisi pitänyt aloittaa uudesta testamentista, mutta halusin lukea aikajärjestyksessä. alusta loppuun. vasta sitten alkoi mun matka Jeesuksen luo ja mun syntitaakkani takia meni kaksi vuotta, ennenkuin todella uskoin syntini anteeksi. siihen auttoi synninpäästö. luettelin kaikki pahimmat tekoni toiselle ihmiselle, joka antoi synninpäästön ja vakuutti, että jopa minun menneisyydelläni voi päästä taivaaseen, jos vain uskoo Jeesukseen.

        olen kulkenut paljon seurakunnan tilaisuuksissa ja tutustunut moniin hellareihinkin. silti tykkään käydä siellä rauhanyhdistykselläkin, vaikken olekaan täysin samanlainen kuin muut siellä. alussa tutkin asioita hyvin paljon, olin kriittinen. sitten huomasin ristiriitoja eri seurakuntien välillä ja päätin, että luotan ja uskon vaan. ei mun tarvi kaikkea tietää. päähän siinä menee vain sekaisin, jos kaikki asiat pitäisi tietää. siksi uskoa sanotaan uskoksi ja tiedettä tieteeksi.

        10 vuotta tuli tupakoitua ja lopetin nyt uutena vuotena. eli kuukausi takana savuttomuutta. ikävää, etten nyt pääse "piireihin".

        raamattua en siteeraa siksi, etten tullut tänne raamatusta keskustelemaan vaan pyytämään apua ongelmaan.

        en tarkoittanut, että mies monta viikkoa on yhteen kyytiin pois kotoa. tarkoitin, että se on nyt monen viikon ajan aina sunnuntai-päivisin lähtenyt jonnekin.

        vaikka käynkin ry:llä, se ei tee minusta 100 prosenttista vanhoillislestadiolaista. tykkään käydä kirkossa ja seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa. kimppakyydit ry:lle ei onnistu varmaan sen takia kun en ole keneltäkään tuntemattomalta kehdannut kysyä. olen ujo.

        nettiraamatusta otin pari otetta avioero-kysymykseen:
        mark. 10:1-12
        Avioerosta
        1 Jeesus lähti sieltä ja tuli Jordanin itäpuolta kulkien Juudean alueelle. Hänen kanssaan kulki nytkin suuri joukko ihmisiä, ja tapansa mukaan hän opetti heitä. [10:1-12: Matt. 19:1-12]
        2 Hänen luokseen tuli myös fariseuksia, jotka häntä koetellakseen kysyivät, saako mies hylätä vaimonsa. [Mark. 8:11 ]
        3 Hän vastasi heille: "Mitä Mooses on siitä säätänyt?"
        4 He sanoivat: "Mooses antoi meille luvan kirjoittaa erokirjan ja hylätä vaimon." [Matt. 5:31 ]
        5 Silloin Jeesus sanoi: "Te olette kovasydämisiä, siksi hän laati teille sen säännöksen.
        6 Mutta maailman alussa Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. [1. Moos. 1:27 , 5:2 ]
        7 Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, [10:7,8: 1. Moos. 2:24 ; Ef. 5:31]
        8 niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi.
        9 Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako." [1. Kor. 7:10]
        10 Kun he olivat keskenään, opetuslapset kysyivät uudestaan tätä asiaa.
        11 Jeesus sanoi heille: "Se, joka hylkää vaimonsa ja menee naimisiin toisen kanssa, on avionrikkoja ja tekee väärin vaimoaan kohtaan. [Matt. 5:32; Luuk. 16:18]
        12 Ja jos vaimo hylkää miehensä ja menee naimisiin toisen kanssa, hänkin tekee aviorikoksen."

        1. kor. 7:39-40
        39 Vaimo kuuluu yhteen miehensä kanssa niin kauan kuin tämä elää, mutta miehen kuoltua hän on vapaa menemään naimisiin kenen kanssa haluaa, kunhan se vain tapahtuu Herrassa. [Room. 7:2]
        40 Hänen osansa on kuitenkin parempi, jos hän pysyy leskenä. Tämä on minun käsitykseni, ja luullakseni minussakin on Jumalan Henki.

        jälkimmäisen on kirjoittanut paavali. molemmat kirjoitukset löytyvät uudesta testamentista.

        mä annan sulle kuitenkin anteeksi loukkaavat sanasi, koska et tiedä koko tilannetta. hankala sitä täällä on selitellä, kun jotkut ottavat pienen pätkän tekstiä ja vääntävät sen joksikin aivan muuksi. kasvotusten tällaisista ongelmista pitäisi jollekin puhua. mulla ei vaan ole ketään. en silti taida enää tännekään tulla. ettei enempää masennu. kiitos kaikille, jotka positiivisella tavalla yrittivät auttaa ja kiitos niille, jotka antoivat rakentavaa kritiikkiä. Jumalan rauhaa kaikille.

        ikävää että uskot minun valehtelevan. *’ Luettuani tekstin alan vakuuttumaan, että taidat todella hakea ratkaisua asiaasi. Pyydän sarkasmia anteeksi, ja pyrin vastaamaa niin, että todella tarvitset apua.

        sitäpaitsi, ensimmäiseksi mä en suinkaan tutustunut Jeesukseen, vaan painin evoluutio vs. kreationismi -kysymyksen parissa. ** Jumalalla itsellään on hallussa uskon lahja, ja Hänen tahto on se, että me tunnustamme Jeesuksen sovitustyö ja sen, että Hän on Herra, Kaikkivaltias ja Messias. Kaikki muu etsiminen on pakanallista. Joh. 6:44 Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka minut on lähettänyt, vedä häntä. Sen, joka tulee, minä herätän viimeisenä päivänä.


      • etsivä-xx
        Kesitas kirjoitti:

        ikävää että uskot minun valehtelevan. *’ Luettuani tekstin alan vakuuttumaan, että taidat todella hakea ratkaisua asiaasi. Pyydän sarkasmia anteeksi, ja pyrin vastaamaa niin, että todella tarvitset apua.

        sitäpaitsi, ensimmäiseksi mä en suinkaan tutustunut Jeesukseen, vaan painin evoluutio vs. kreationismi -kysymyksen parissa. ** Jumalalla itsellään on hallussa uskon lahja, ja Hänen tahto on se, että me tunnustamme Jeesuksen sovitustyö ja sen, että Hän on Herra, Kaikkivaltias ja Messias. Kaikki muu etsiminen on pakanallista. Joh. 6:44 Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka minut on lähettänyt, vedä häntä. Sen, joka tulee, minä herätän viimeisenä päivänä.

        Voithan sinä kesitas olla ihan oikeassa sen ensimmäisen vastauksen tuntemuksesi kanssa miehen kirjoitamasta tekstistä. Omat syyni minullakin on sanoa tämä näinkin.
        Tämä palstahan on vain sellainen. Totta tai harhaa tai todellisuuden varjoja.
        Vastauksia annetaan silti ihan todellisella mielelläkin ja joku lukija voi niistä joka tapauksessa löytää sellaista, mitä itse hakee omaan tilanteeseensa. Ihan riippumatta siitä, onko alkuperäinen tarina tosi vai ei.


      • Jussi kempsu
        Kesitas kirjoitti:

        ikävää että uskot minun valehtelevan. *’ Luettuani tekstin alan vakuuttumaan, että taidat todella hakea ratkaisua asiaasi. Pyydän sarkasmia anteeksi, ja pyrin vastaamaa niin, että todella tarvitset apua.

        sitäpaitsi, ensimmäiseksi mä en suinkaan tutustunut Jeesukseen, vaan painin evoluutio vs. kreationismi -kysymyksen parissa. ** Jumalalla itsellään on hallussa uskon lahja, ja Hänen tahto on se, että me tunnustamme Jeesuksen sovitustyö ja sen, että Hän on Herra, Kaikkivaltias ja Messias. Kaikki muu etsiminen on pakanallista. Joh. 6:44 Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka minut on lähettänyt, vedä häntä. Sen, joka tulee, minä herätän viimeisenä päivänä.

        antaa taas jumalattomia neuvoja. Kehottaa etsimään uutta jos mies lähtee. Eikö avioliitto lopu kuolemaan. Näin ainakin Raamatussa sanotaan. Miten teillä hellareissa opetetaan.


      • Jussi kempsu kirjoitti:

        antaa taas jumalattomia neuvoja. Kehottaa etsimään uutta jos mies lähtee. Eikö avioliitto lopu kuolemaan. Näin ainakin Raamatussa sanotaan. Miten teillä hellareissa opetetaan.

        Mutta kysymykseen, miten hellareissa. Ein tiedä, koska en käy siellä.


    • olisit itse

      miehesi tilanteessa! Jos sen kautta voisit jotain ajatella. Älä sekoita sitten siihen ajatteluun sinun toiveitasi ja haluja esim. että haluat miehenkin muuttuvan ja uskovan samoin kuin sinä. Naisilla on hyvin yleinen tapa yrittää muutta miestään ja se ajaa miestä aina vain kauemmas. Näin sinä saatat hyvinkin toimia. Minähän en siitä ole varma, eikä ole minulle väliäkään niin, mutta sinulle on.

      Mies saattaa todella olla peloissaan ja huolissaan mitä sinulle tapahtuu kun olet noin muuttunut, jos hän kuitenkin tunsi sinut hiukan erilaisena kun tutuistuitte ja menitte naimisiin. Kyllä minuakin pelottaisi jos oma aviopuolisoni muuttuisi aivan valtavasti vaikkapa vuoden aikana ja ihmettelisin, että kuka sinä oikein olet ja mistä viljelet noita ajatuksia jne.

      Kuunteletkohan miestäsi oikeasti mitä hänellä on sanottavaa vai alatko heti sepostamaan omaa ajatteluasi, jos miehesi joskus edes sanoo jotain? Tällätavalla myös moni toimii ja tyrehdyttää keskustelun kokonaan.

      Jos haluat jotain aikaiseksi, ei taida olla muuta keinoa kuin antaa miehellesi aikaa ja ymmärrystä, jos haluat saada hänet puhumaan. Se ainakin on selvää, että nykyisellä tyylilläsi se ei onnistu, niinkuin näkyy.

      Tee jotain, siis toisella tavalla miten tähän asti olet toiminut.

    • -

      Ainakin jättäisin mieheni rauhaan. Kirjoituksistasi (joita tosin vain silmäilin) kuvastuu se naisten perisynti, että he haluavat muuttaa miehiään. Miehestäsi on varmasti inhottavaa, että odotat hänen tekevän parannuksen. Vaikka et toisi odotustasi aktiivisesti esiin, se vaikuttaa kuitenkin suhtautumisessasi häneen ja todennäköisesti vaikeuttaa hänen hengellistä tietään.

      Lakkaa myös kuvittelemasta, että olisit millään tavoin häntä ylempänä uskosi ja hyveellisten elämäntapojesi vuoksi. Et nimittäin ole.

    • koiranluut.

      vaihtoehdot vähissä...........

      • nine*

        Lainaus tuolta ketjun alkupuolelta kirjoituksestasi; "mies tippui kakkosesta kolmoseen----asetettuani jumalan eka sijalle ja pojan toiselle". Minusta tuollaista arvotusta ei tarvitse tehdä, tyyliin jumala vastaan perheesi. Tuskin Jumala pitää perhettäsi kilpailijanaan, sillä pikkusieluisuus on lähinnä meidän ihmisten pahe...

        Kirjoitat myös: "Mies vaan käy töissä, tuijottaa telkkaa, syö ja nukkuu". Moni meistä reagoisi samoin hänen osassaan?
        Kuten kirjoitin aiemmin, tässä on nyt Sinusta kyse, miten toimit jatkossa, vaikka uskovanakin. Ei toisen muuttamisesta.


      • lyyleri
        nine* kirjoitti:

        Lainaus tuolta ketjun alkupuolelta kirjoituksestasi; "mies tippui kakkosesta kolmoseen----asetettuani jumalan eka sijalle ja pojan toiselle". Minusta tuollaista arvotusta ei tarvitse tehdä, tyyliin jumala vastaan perheesi. Tuskin Jumala pitää perhettäsi kilpailijanaan, sillä pikkusieluisuus on lähinnä meidän ihmisten pahe...

        Kirjoitat myös: "Mies vaan käy töissä, tuijottaa telkkaa, syö ja nukkuu". Moni meistä reagoisi samoin hänen osassaan?
        Kuten kirjoitin aiemmin, tässä on nyt Sinusta kyse, miten toimit jatkossa, vaikka uskovanakin. Ei toisen muuttamisesta.

        aina henkilökohtainen, eikä sitä voi toiselle väkisin syöttää. Jumala antaa tunnon ja herätyksen. Sinun aviopuolisosi on edelleen sinun rakas aviopuolisosi, vaikkei olekaan uskomassa. Sinun tulee häntä rakastaa sellaisena kuin hän on.Tietenkin luottamus on hyvä saavuttaa siinäkin asiassa, että selität , mitä seuroissakäynti tarkoittaa, ja vaikka hänkin tulis joskus mukkaan..Siunausta perheellenne.


    • EI LESTA

      ..älä hyvä ihminen kysele tuollaisia asioita näillä foorumeilla jos aiot uskossasi pysyä ja kypsyä. Kuuntele opetusta seuroissa ja lue kirjallisuutta. Täällähän uskoasi riepotetaan ja pääsi menee ihn sekaisin. En ole lukenut muita vastauksia, mutta sanon yhsen keinon. Ei tarvi erota -voit muuttaa (jos talous sallii) ERILLEEN MIETTIMÄÄN ASIAA JA JOSPA MIEHESIKIN VIISASTUISI

      • haaskalla ollaan

        nokkivan ja saalistavan ( Melperit Kesitakset ).
        Heti jos jonkin tekstissä on oikeaa Jumalan Sanan mukaista käsitystä opetusta,nämä veijarit liihoittaa paikalle ja nokkiminen alkaa, ettei yksikään hyvä siemen jäisi itämään.
        Ootte te kyllä ahkeria tässä työssänne.
        Mutta itse Jeesus antoikin teidän kaltaisista todistuksen, tunnustuksen, että : " he ovat toimellisempia, kuin valtakunnan lapset"


      • kommentti:
        haaskalla ollaan kirjoitti:

        nokkivan ja saalistavan ( Melperit Kesitakset ).
        Heti jos jonkin tekstissä on oikeaa Jumalan Sanan mukaista käsitystä opetusta,nämä veijarit liihoittaa paikalle ja nokkiminen alkaa, ettei yksikään hyvä siemen jäisi itämään.
        Ootte te kyllä ahkeria tässä työssänne.
        Mutta itse Jeesus antoikin teidän kaltaisista todistuksen, tunnustuksen, että : " he ovat toimellisempia, kuin valtakunnan lapset"

        http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8809256/42341310


      • siunausta teille
        kommentti: kirjoitti:

        http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8809256/42341310

        Täällä on tukku asiallisia neuvoja sinulle, poimi jyvät akanoista ja unohda kyselyt tällaisilla palstoilla, jossa on monenkirjavaa sakkia. Tyly uskova ei ole ateistia parempi, vaikka kuinka heittäisi raamatunlauseita sekaan, sillä hedelmistään (ajatuksistaan, sanoistaan ja teoistaan) puu tunnetaan ja lähimmäisenrakkaus on tärkein oppimme. Poimi nämä ymmärtäväiset sanat näistä vastauksista, rukoile miehesi, itsesi ja lapsesi puolesta paljon ja pyri itse olemaan hyvä puoliso ennen muuta sydämessäsi ja puheissasi, eikä vain passaamisessa yms.. Ota puheeksi alkuaikojenne hyvät ajat hymyssäsuin ja kerro miehellesi, että muistatko silloin...olipa meillä kivaa yhdessä, kun silloin kerrankin... jne. Oikeasti masentunut tarvitsisi myös ammattiapua. Kääntymisesi on varmasti kriisi miehellesi. Hän saattaa pelätä menettämistäsi, koska olet muuttunut aivan eri ihmiseksi. Teetkö itse koskaan mitään hauskaa tai sellaista, joka hemmottelee itseäsi? Uskosi ja elämäsi vaikuttaa kovin ahdistuneelta ja synkältä. Jokin on jäänyt puolitiehen, koska ilo tuntuu puuttuvan koko perheen elämästä melkein kokonaan.


      • Iloa elämääsi<.
        siunausta teille kirjoitti:

        Täällä on tukku asiallisia neuvoja sinulle, poimi jyvät akanoista ja unohda kyselyt tällaisilla palstoilla, jossa on monenkirjavaa sakkia. Tyly uskova ei ole ateistia parempi, vaikka kuinka heittäisi raamatunlauseita sekaan, sillä hedelmistään (ajatuksistaan, sanoistaan ja teoistaan) puu tunnetaan ja lähimmäisenrakkaus on tärkein oppimme. Poimi nämä ymmärtäväiset sanat näistä vastauksista, rukoile miehesi, itsesi ja lapsesi puolesta paljon ja pyri itse olemaan hyvä puoliso ennen muuta sydämessäsi ja puheissasi, eikä vain passaamisessa yms.. Ota puheeksi alkuaikojenne hyvät ajat hymyssäsuin ja kerro miehellesi, että muistatko silloin...olipa meillä kivaa yhdessä, kun silloin kerrankin... jne. Oikeasti masentunut tarvitsisi myös ammattiapua. Kääntymisesi on varmasti kriisi miehellesi. Hän saattaa pelätä menettämistäsi, koska olet muuttunut aivan eri ihmiseksi. Teetkö itse koskaan mitään hauskaa tai sellaista, joka hemmottelee itseäsi? Uskosi ja elämäsi vaikuttaa kovin ahdistuneelta ja synkältä. Jokin on jäänyt puolitiehen, koska ilo tuntuu puuttuvan koko perheen elämästä melkein kokonaan.

        Jos sinulla olisi joku samaa uskoa tunnustava ystävä, keskustele hänen kanssaan. Tällä foorumila valitettavasti on neuvojia joden neuvoja ei kannata kuunnella, valitettavasti suurin osa sinua neuvoneet ovat itse kieleteisesti suhtautumassa vsnhoillislestadiolasisuuteen. Juamalanvaltakunnan ihanuus on heiltä peittynyt, eivätkä näin ollen tiedä mistä puhuvat. Kuuntele netistä suviseurapuheita, niitä on monelta vuodelta taltioitunut kuu neltavaksi tässä on viimekesän Suviserapuheet äänitettyinä

        http://www.suviseurat.fi/2009/fi_aanitteet.html

        http://www.srk.fi/index.php?p=srkn_suviseurat
        Niitä voit kuunnella jos et pääse seuroihin. jos sinulla on uskovainenystävä joka voisi tarjota sinulle kyytiä niin olisi mahdollista päästä joskus mukaankin.

        Voimia sinulleä. .


    • hköli

      heitä se juoppo ukko kartanolle ja justiinsa.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka sitä naista maalittaa

      Täällä oikeasti?
      Ikävä
      193
      1392
    2. Anteeksipyynnöstä

      Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän
      Ikävä
      138
      903
    3. Oletko päässyt minusta

      Eteenpäin?
      Ikävä
      85
      862
    4. Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies

      Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?
      Ikävä
      52
      781
    5. Ei kukaan ole katsonut

      Kuten sinä. Niin välittävä ja hellä katse.
      Ikävä
      51
      758
    6. Martinan tarve valehdella.

      Miksiköhän Martina valehtelee niin paljon,onko hän tietoinen siitä että valheistaan jää useimmiten kiinni? Esimerkkinä t
      Kotimaiset julkkisjuorut
      253
      657
    7. Stubb munasi - Suomessa kuuluu liputtaa Suomen lipulla

      Presidentinlinnan ja Mäntyniemen salkoihin nostettiin sateenkaariliput lauantaina. Suurin osa kansasta ei varmasti pidä
      Maailman menoa
      321
      616
    8. Tumman vihreä mercedes

      Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,
      Hyrynsalmi
      7
      605
    9. Olisitko oikeasti valmis rikkomaan

      Perheesi? En haluaisi sitä, mutta ne on teidän välisiä asioita. Voin olla sinulle vain kaverikin… ei paineita. Minä kesk
      Ikävä
      55
      599
    10. Rakastan sinua

      Päivä päivältä enemmän 🥰 Miehelle.
      Ikävä
      53
      584
    Aihe