Moi vaan taas.
Kuten tuolla takanapäin kerroin,jätin siis soittimeni auton ovikoteloon ja "seuraukset" näkyy sieltä.
Mitä on tapahtunut sen jälkeen....äh..ei tunnu kyllä oikeen hyvältä kirjottaa,mutta yritän jotain...
Ensinnäkin elämä heitti rätin naamalle ja siitä toipuminen on ollut helvetin vaikeaa ja raskasta.
Suhde vaimoon on tällähetkellä poikki.
Nukun sohvalla ja vaimo nyyhöttää unettomana makuuhuoneessa...itkee jatkuvasti ja kärsii selvästi hänkin....säälin kyllä jo,mutta en anna vielä periksi..
Sen "kullan" löysin loppujen lopuksi sitten kaveripiiristämme...MIKÄ YLLÄTYS...
Pyyteli anteeksi itkun kera...vetelin pitkin turpaa pari kertaa,mutta ei tuntunut hyvältä...tai ehkä sain jotain takaisin,mutta kuitenkin...
Kerroin ystävyytemme sitten loppuneen ja sanoin että jos tapaamme näissä merkeissä vielä,niin poljen suohon koko jätkän.
Ja vaimon samaan jänkään...siinäpä kutekoot saatana sammakoiden kera.
Lasten reaktiot varmaan arvaatte,kumpikin kuin unessa,ja kärsivät varmaan eniten....tyttö kysyi pari päivää sitten että ethän isi muuta pois...
Saatana itkin koko illan...
Tänään on perjantai ja aion lämmittää saunan ja otan pari olutta....ajatus on että perhe säilyy,mutta kun tuntuu niin helvetin vaikealta...
Laitan pitsan uuniin illalla ja yritän tsempata itteeni ja lapsiini uutta elämän iloa,ja yritän ainakin antaa anteeksi vaimolleni...(vaikeaa)
Mutta en voi enää elää näin ja jatkaa mykkäkoulua perheen kärsiessä siitä...
Jos tästä ei tuu mitään,niin kai mun on muutettava...tai vaimon.
Pakko lopettaa...töissä vielä,,,vaikka ei mun töistäkään ole kyllä tullu vittuakaan sen jälkeen kun tää juttu läpsähti naamalle...
Yrittäkäähän TE muut elää niinkuin pitää...tää ei muuten ole todellakaan elämisen tarkoitus tällainen sotku!!!
Oikealla nimelläni lopetan...
Kari
Kuten tuolla takanapäin kerroin,jätin siis soittimeni auton ovikoteloon ja "seuraukset" näkyy sieltä.
Mitä on tapahtunut sen jälkeen....äh..ei tunnu kyllä oikeen hyvältä kirjottaa,mutta yritän jotain...
Ensinnäkin elämä heitti rätin naamalle ja siitä toipuminen on ollut helvetin vaikeaa ja raskasta.
Suhde vaimoon on tällähetkellä poikki.
Nukun sohvalla ja vaimo nyyhöttää unettomana makuuhuoneessa...itkee jatkuvasti ja kärsii selvästi hänkin....säälin kyllä jo,mutta en anna vielä periksi..
Sen "kullan" löysin loppujen lopuksi sitten kaveripiiristämme...MIKÄ YLLÄTYS...
Pyyteli anteeksi itkun kera...vetelin pitkin turpaa pari kertaa,mutta ei tuntunut hyvältä...tai ehkä sain jotain takaisin,mutta kuitenkin...
Kerroin ystävyytemme sitten loppuneen ja sanoin että jos tapaamme näissä merkeissä vielä,niin poljen suohon koko jätkän.
Ja vaimon samaan jänkään...siinäpä kutekoot saatana sammakoiden kera.
Lasten reaktiot varmaan arvaatte,kumpikin kuin unessa,ja kärsivät varmaan eniten....tyttö kysyi pari päivää sitten että ethän isi muuta pois...
Saatana itkin koko illan...
Tänään on perjantai ja aion lämmittää saunan ja otan pari olutta....ajatus on että perhe säilyy,mutta kun tuntuu niin helvetin vaikealta...
Laitan pitsan uuniin illalla ja yritän tsempata itteeni ja lapsiini uutta elämän iloa,ja yritän ainakin antaa anteeksi vaimolleni...(vaikeaa)
Mutta en voi enää elää näin ja jatkaa mykkäkoulua perheen kärsiessä siitä...
Jos tästä ei tuu mitään,niin kai mun on muutettava...tai vaimon.
Pakko lopettaa...töissä vielä,,,vaikka ei mun töistäkään ole kyllä tullu vittuakaan sen jälkeen kun tää juttu läpsähti naamalle...
Yrittäkäähän TE muut elää niinkuin pitää...tää ei muuten ole todellakaan elämisen tarkoitus tällainen sotku!!!
Oikealla nimelläni lopetan...
Kari
Vastaukset 20
Vanhimmat
Meillä oli lähes vastaava tilanne, paitsi että mies oli se, kuka vehtasi vieraan kanssa. Aikani raivosin hänelle asiasta, mutta koska rakastan häntä, päätin antaa pettämisen anteeksi. Mutta mutta, eipä asia niin yksinkertaista ollutkaan: mies halusi siitä huolimatta eron, ei osannut antaa asiaa itselleen anteeksi.
Nyt ollaan (tai siis mies on) kahden vaiheilla, erotaanko vai ei. Mies lupasi vielä miettiä asiaa mutta samaan hengenvetoon totesi, että mitään takuita meidän suhteemme jatkumiselle ei ole, voi loppu tulla vaikka huomennakin.
Vanhin lapsista (7 v.) huomaa, että kaikki ei ole kunnossa. Tuntuu pahalta hänen puolestaan, tuossa iässä ei pitäisi olla murheita vielä kannettavana..
Toivon parasta, että teillä asiat selkiytyvät. Uskoisin, että puolisosi on varmasti läksynsä oppinut eikä samaa temppua enää toistamiseen tule yrittämään.
Miehen puhetta, ettet anna periksi, vaan toisen virheestä välittämättä pidät perheen kasassa. Eiköhän sitä vaimoasikin varmaan kaduta aika tavalla. Jospa nyt pääsisitte siitä yli, ja ei enää toistettais samaa virhettä... Kaikesta oppii, ikävää että sen piti vaimosi kohdalla käydä kantapään kautta. Yrittäkää olla tappelematta lasten kuullen, ja tsemppiä tästä eteenpäin. Ja älä ainakaan aloita mitään kostokierrettä, se ei paranna asiaa vaikka varmaan käy mielessä.
Ja se mitä jää, vaikka saatte hommat puhuttua, on se pienen pieni siemen, että tapahtuuko tämä toistamiseen. Tota ei poista mikään, sen kanssa on vain sitten opittava elämään.
Mikä teillä sitten mättää, kun vaimo on tarvinnut ymmärtämystä, ihailua, hellyyttä, seksiä (?) vieraalta mieheltä? Vaikka vaimo teki väärin, pitää sinunkin peiliin katsoa. Jos uskallat.
Kerrankin tällä palstalla joku myöntää vetäneensä reilusti daijuun näissä pettämis jutuissa. Niin toimisin itsekkin vastaavassa tilanteessa, jos vaimon vokkottelija olis omasta ystävä piiristä vois olla että muutama isku ei riittäs ja itkut auttas. Kuormasta EI KOSKAAN pidä syödä. Eihän se hutkiminen mitään kyllä auta tai pelasta, mutta saahan siinä toinen opetuksen, ettei tuu toisen reviirille. No onhan nämä aina aika monimutkaisija juttuja ja näkökulmia monta.
Tuo vaan ihmetyttä tän palstan jutuissa kun jengi rupee leikkimään toisten tunteilla kaveri porukan sisällä. Eihän sellaset ihmiset ole mitään ystäviä tai kavereita jotka bunkkaa toisten nais tai miesystävien kanssa. NE ON SAASTAA, ja niitä voi kohdella sen mukaan.
Ei muuta kun jaksamisia!
Toisaalta toi daijuun vetäminen on toiselle ehkä helpotus, asiahan on sitten sillä selvä. Itse kun olin käräyttänyt vaimoni vieraista menin sen miehen luokse, nappasin rinnuksista ja sanoin et ei sittenkään tällä kertaa mutta odotas... Olen nähnyt tätä äijää aina välillä baareissa ja kylillä ja voi sitä nautintoa minkä koen kun vaikkapa mulkaisee ja lähtee kohti niin silloin kaveria viedään.. Kuulemma kattelee aika paljon nykyään olkansa yli eli muistaa asian varmasti aika pitkään.. Ei tosin ollut mikään kovin läheinen ystävä ennen sähläämistäkään.. Mutta näin vaihtoehtona suosittelen.
tuo kosketti. suhteessanne ei tarvitse olla edes mitään vikana, se voi olla luonteesta kiinni kuinka uskollinen on. teidän kannattaa yrittää jos pystyisitte elämään sovussa. molemminpuolinen rakkaus helpottaa asiaa. jos teillä ei rupea onnistumaan yhteiselo taas uudestaan niin ei kannata elää niin. lapset vaistovat että kaikki ei ole hyvin ja kärsivät siitä. en toki sano etteivät he kärsisi jos muutatte erilleen mutta pidemmän päälle se olisi paras vaihtoehto. korostan jos yhteiselo ei toimi.
koittakaa jatkaa ja selvittää asioita. aloittakaa varovasti ja olkaa uudelleen toistenne parhaita ystäviä. ONNEA!
Turhaan toivot. Heidän yhteiselolleen ei ole enää mitään mahdollisuuksia. Jos pettäjä olisi mies, niin ehkä sitten. Kun pettäjä on nainen ja mies on tuota gorilla-tyyppiä - ei mitään mahdollisuuksia. Kunhan kiusaavat siinä toisiansa vuoden pari.
Vaikka nyt tuntuu pahalta,ajan mittaan kaikki
tunteet laimenee. Anteeksi voi antaa,mutta kaiken todennäköisyyden mukaan välinne eivät koskaan
palaa ennalleen,mutta se ei estä teitä elämästä
yhdessä,jos kumpikin sitä haluatte lasten tähden.
He ovat kuitenkin se tärkein tekijä.On todettu,
että perheessä ,jossa on molemmat vanhemmat,
lapset voivat paremmin vaikka välit ei ihan
ykköstä oliskaan. Kasvatat lapset aikuisiksi,
elämää on sen jälkeenkin.Nyt se tuleva aika
saattaa tuntua pitkältä,mutta voin vakuuttaa,että
se menee yllättävän nopeasti. Tiedän että sydämeen koskee,mutta ohi se menee.
L a s t e n n e v u o k s i.
helposti. Ihastumisia tulee ja menee, valitettavasti vaimosi meni vain tassa liian pitkalle. Ajattele positiivisesti, etta hyva etta sait sen selville tassa vaiheessa, etka siina vaiheessa kun suhdetta on kestanyt vuosikaiusia, silloin pettaminen voi olla vaikempi sulattaa. Ehka se oli kuitenkin hanen ensimmainen kerta, jos jai kiinni ja voi tuntea helpostustakin siita. Kaikki me teemme virheita ja virheista pitaa oppia. Jos niita tekee toistamiseen, se onkin jo eri juttu. Olen pahoillani puolestasi, tunteesi ovat varmasti jaahtyneet pahasti vaimoasi kohtan, mutta kehoitan olemaan karsivallinen ja antamaan aikaa vaimollesi ja sinulle. Oppimaan tunteemaan toisenne vielakin paremmin. Oppia tulemaan paremmiksi ihmisiksi. Ehka vuoden paasta saatat huomata, etta suhteenne on parempi kuin koskaan?
Puhukaa asioista, joista olette erimielta tai mitka ovat ne painavat painolastit, joita kannatte harteillanne, miten voitte kunnioittaa ja arvostaa toinen toisianne. Olen kyllakin toisaalta samaa mielta, etta kun kerran petetaan, se on siina, mutta...jalkikateen on vain niin turhaa jossitella, etta jos olisikin yrittanyt, olisiko suhde toiminutkin jne. En kehoita teita jatkamaan lasten tahden, se on nayttelmista, jatkakaa toistenne tahden ja raukkautenne, joka teilla on ollut, ja joka toivottavasti viela paistaa avioliittoonne! Voimia Kari!
ottakaa kuuri parisuhdeterapeutilta, niin mä (me) tein ihan samassa tilanteessa. pistä vaimos varaamaan aika väestöliitolta ( muistaakseni 85 egee kerta) ja laita hänet maksamaan !
Tämä juttu toimi meillä mix ei myös teillä. me käytiin shrinkillä kait 5...7 kertaa. olivat hintansa väärttejä. nyt tapauksesta n. 1,5 vuotta tilanne ok perheessä, ja ennen kaikkea lapset voivat sika hyvin. : )
Et ole mies jos lyöt naisesi riippumatta mitä hän olis tehnnyt!!!
Onneton paska olet naisii ei lyödä.Olet varmaan pikku pilinen poika jolloin nainen hakee kunnon miestä,maailma on semmoinen jos saat pitää naises niin ole onnellinen.
Samassa tilanteessa olen ollut vuoden alusta asti. Nyt mies on päättänyt hakea itse eroa, onni löytyy kuulema muualta. Sain kaverilta vinkin hyvästä kirjasta: Bruce Fisher: Jälleenrakennus kun suhteesi päättyy. Suosittelen lämpimästi. Kirjasta löytyy myös vihjeitä, miten voit auttaa lapsia käsittelemään tätä vaikeaa aikaa. Voimia! Pitkä tie vielä edessä ehjäksi ihmiseksi... Mutta kyllä se kannattaa!
Kiitos vaan kaikille lukijoille/kirjoittaneille!
Korjaan yhden väärinkäsityksen.
En ole lyönyt vaimoani koskaan.
Enkä lyö yleensäkään koskaan ketään.
Tää turpiinvetely koski pelkästään tätä entistä kaveriani.
Mutta ottakaa huomioon,että kyseessä oli sentään elämäni ja vieläpä eräs parhaista ystävistämme..
Ja sen(turpiinlyönnin))olen jo sopinut eilen,en pystynyt olemaan vaan kotona ja että haudon tätä samaa paskaa sata vuotta.
Soitin "J":lle ja pyysin tapaamista uudelleen.
Asiat selkeni,ja aloitan uudelta pöydältä elämäni!
Myönnetään että virheitä on tullut tehtyä.
Vaimo ei varmaankaan ole saanut sitä huomiota minulta,minkä hän olis ansainnut.
Työ on vienyt suuren osan ajastani.
Mutta kuten sanoin,ihminen voi muuttua...ja sen aion tehdä.
Vaimoni on luvannut myös tehdä parhaansa meidän molempien eteen,joten olemme saaneet ainakin sen yhden askeleen tehtyä.
Ja pystymme nyt puhumaan.
Olo on huomattavasti parempi kuin moneen kuukauteen.
Varmaan sama puolisollani!!
Lapsetkin tuntuvat nyt huomanneen että isä ja äiti sopivat jo samaan asuntoon,jopa samaan makkariin...
Tsemppiä kaikille,kotka olette samassa tilanteessa meidän kanssamme!
Tsemppiä sulle "yksinäinen kirjastossa"!!
Jos haluat kuunteluapua,niin kirjoita tälle palstalle...yritän ainakin vastata!!
Jos voin olla avuksi,niin hyvä juttu.
Ja vielä...rakastakaa helvetissä toisianne,vielä kun voitte!!
Kari
varmasti teit oikean ratkaisun onnea ja kaikkea hyvää elämäänne
Nyt uskaltaa jo sanoa että eiköhän tämä elämä tästä!
Odotan mielenkiinnolla viikonloppua,sillä olen vuokrannut yllätykseksi mökin viikoksi,ja aion kertoa siitä lapsille ja vaimolle tänään.
Eivät vielä tiedä..
Lasketellaan ja nautitaan elämästä!
En tosiaankaan anna "entisen" elämäni tulla enää haittaamaan liittoamme!
Olen ottanut opikseni,syy oli myös minun!!
Nyt lopetan tälläerää itsestäni puhumisen ja toivotan loistavaa kevättä kaikille!
Rutistus kaikille!!!!!
Kari
Olipa todella ihanaa lukea tuo sinun viestisi! Niin ne vain tilanteet muuttuu eikä aina vain siihen huonompaan suuntaan, kuten sinun "tarinasi" osoittaa =)
Toivottavasti meille käy vielä yhtä onnellisesti..
Niinpä. Sillon se paska tulee niskaan kun sitä vähitellen odottaa ja osaa epäillä. Ota uus eukko, kyllä suhteet lapsiin voi pitää hyvänä erosta huolimatta.Nykyaikanaku ei voi luottaa ku itseensä ja koiraansa.